Nyt alkaa Tuopillisen ruokaviikko. Seuraavan viikon aikana tulee useampi ruokakeskeinen postaus, aina tietenkin mukana olutta. Tämä ei ole erityisen suunniteltu pläni, sattui nyt vain kertymään ruoka-aiheisia juttuja putkeen.
Ruokaviikon kärkeen palataan intialaisen ruuan pariin.
Aiemmin tapahtunutta: Rashmi's Desi Zaika ja Tuopillinen kohtasivat intialaisen ruuan ja oluen parituksen merkeissä.
Jos edellisestä postauksesta ei jaksa lukea, niin homman tausta on lyhyesti sellainen, että ystäväni Rashmi pitää ruokablogia Rashmi's Desi Zaika ja koska minä pidän olutblogia (tämä jota juuri luet, jos oli epäselvää) niin nämä kaksi maailmaahan voisivat kohdata. Hommaa kokeiltiin toukokuussa ja hyvin tuntui toimivan. Tällä kertaa sama idea kuin viimeksi. Rashmi lähetteli viestiä, että olisi jälleen ruokaa tarjolla. Että tässäpä menu, keksipä olutukkeli parit. Ja minähän keksin.
Alkuruuaksi oli tarjolla Rashmin uusi tulkinta samosoista, tai fuusio sen ja papri chaat -keksien välillä. Tavallisestihan samosa on uppopaistettu taikina"tasku", joka on täytetty melkein millä vain. Ne tarjoillaan chutney-kastikkeiden kera. Rapsakat papri chaat -keksit taas tarjoillaan katettuna esim. kikherneillä, tomaatilla, perunalla, jugurtilla ja chutneylla. Rashmi oli tehnyt ikään kuin avo-samosan, jossa taikinaosuus muodosti perunatäytteen kanssa eräänlaisen kääretortun palan ja rapeammat täytteet olivat papri chaat- tyyliin kastikkeiden kanssa sen päällä. Chutneyt olivat korianteri- ja tamarindi-pohjaisia. Resepti on tulossa Rashmin blogiin ihan näillä näppäimillä.
Vaikka ruoka oli ihan uusi versio, Rashmin oma keksintö, minulla oli jonkinlainen käsitys missä mennään. Sekä samosaa, että papri chaatia kun oli tullut syötyä samassa keittiössä ja ravintolapäivissä aiemmin. Ruoka tarjoaa jo itsessään melkoisen valikoiman kontrasteja, mutta yleisfiilis on raikas ja yrttinen. Siksipä vakiovalintaani melkein mihin vaan eli raikasta ja pippurista Saison Dupontia. Koska (päiväystä lähentyvät) Põhjalan Aeg Maha -Session IPAa oli ollut samana päivänä tarjouksessa myynnissä, otin sitäkin huvikseni mukaan. Molemmat toimivat. Peruna-taikina pohja oli tuhdimpi kuin papri chaatin keksit ja vaalean raikkaan oluen terävyys puri siihen hyvin. Saison luonteikkaampana paremmin makujen kanssa yhteen.
Pääruuaksi oli lammasta, tai "Hyderabadi lamb biryani". Biryani on vähän kuin pilahvi, eli seos riisiä, lihaa ja mausteita. Tämä siis lampaasta ja Hyderabadin seudun tyyliin. Ruoka on melko riisikeskeinen, eikä varsinaisesti aja niin mausteet edellä kuin moni muut intialainen, mutta silti se on länsimaisella skaalalla selkeän mausteinen.
En ollut etukäteen ihan varma miten vahvasti maustettua ruoka olisi, mutta ajattelin sille mausteiden vuoksi jotain belgihiivalla käytettyä. Lammas jotenkin huutaisi myös tuhtiutta ja tummaa mallasta, mutta koska ruoka on oikeastaan enempi riisiä kuin lammasta, päädyin kompromissina tripeliin. Siinä olisi tuhtiutta ja mausteisuutta, mutta silti vaaleamman oluen luonne. Hakaniemen Alkon ainoa tripel oli Maredsousin kymmenprosenttinen. Se olikin melko hyvä, joskin hivenen liiankin stydi. Olisi pitänyt huutaa Alkossa peli poikki ja valita kepeämpi belgi, mutta olin saanut päähäni, että tripeliä niin tripeliä sitten. Mausteisuudet pelasivat hienosti yhteen ja poreileva hiilihappoisuus leikkasi rasvaa. Silti voimakas Maredsous kävi hieman turhan alkoholiseksi ja paksuksi. Melkeinpä kepeämpi blonde ale olisi voinut toimia paremmin, tai ehkä brunekin.
Mustana hevosena tai käytännön pilana valitsin pääruuan pariksi myös St.Feuillienin maustettua jouluolutta kun sattui Alkossa silmään. Ihan hyvä olut yksinään, mutta *köh* eipä siitä sitten sen enempää.
Jälkiruuaksi olikin melkoinen ylläri. Badam doodh on alunperin juoma. Sahramilla ja kardemummalla maustettu, makea, maidosta ja manteleista tehty juoma, jossa on myös pistaasia. Rashmi oli tehnytkin sen pohjalta kiinteän jälkiruuan, vääntämällä juomasta vanukkaan ja sahramigeelin, sekä pistaasimurua ja pistaasisokerikakkua. Olipa muuten vähän hemmetin herkullinen jälkkäri, ravintolatasoista kamaa. Resepti tästäkin tulee Rashmin blogiin joskus lähiaikoina.
Makea maitopohjainen juttu ja pähkinöitä... homma huusi suklaata. Suklaata on monessa pehmeässä porterissa ja jos Suomessa haluaa pehmeän suklaisen porterin, yksi nimi on esillä ennen montaa muuta: Sinebrychoff. Pari toimi kuin unelma. Porter toi jälkkäriin suklaisen ulottuvuuden ja toisaalta makea maito teki porterista maitokahvisuklaista, miten päin sen nyt haluaa lukea ja kokea. Lisäksi pistaasi ja mausteet toivat oman toimivan sävynsä sekaan. Ihan ylpeyttä tunsin kun paritus toimi niin hienosti tässä.
EDIT:
Tässäpä linkit niihin resepteihin:
Alkupalat: Chakri Samosa Chaat
Pääruoka: Hyderabadi Lamb Biryani
Jälkiruoka: Badam Doodh Dessert
Ruokaviikon kärkeen palataan intialaisen ruuan pariin.
Aiemmin tapahtunutta: Rashmi's Desi Zaika ja Tuopillinen kohtasivat intialaisen ruuan ja oluen parituksen merkeissä.Jos edellisestä postauksesta ei jaksa lukea, niin homman tausta on lyhyesti sellainen, että ystäväni Rashmi pitää ruokablogia Rashmi's Desi Zaika ja koska minä pidän olutblogia (tämä jota juuri luet, jos oli epäselvää) niin nämä kaksi maailmaahan voisivat kohdata. Hommaa kokeiltiin toukokuussa ja hyvin tuntui toimivan. Tällä kertaa sama idea kuin viimeksi. Rashmi lähetteli viestiä, että olisi jälleen ruokaa tarjolla. Että tässäpä menu, keksipä olutukkeli parit. Ja minähän keksin.
 |
| Yritin ottaa Dupont-pullosta vielä huonommankin kuvan, mutta en osannut enää alittaa tämän tasoa. |
Vaikka ruoka oli ihan uusi versio, Rashmin oma keksintö, minulla oli jonkinlainen käsitys missä mennään. Sekä samosaa, että papri chaatia kun oli tullut syötyä samassa keittiössä ja ravintolapäivissä aiemmin. Ruoka tarjoaa jo itsessään melkoisen valikoiman kontrasteja, mutta yleisfiilis on raikas ja yrttinen. Siksipä vakiovalintaani melkein mihin vaan eli raikasta ja pippurista Saison Dupontia. Koska (päiväystä lähentyvät) Põhjalan Aeg Maha -Session IPAa oli ollut samana päivänä tarjouksessa myynnissä, otin sitäkin huvikseni mukaan. Molemmat toimivat. Peruna-taikina pohja oli tuhdimpi kuin papri chaatin keksit ja vaalean raikkaan oluen terävyys puri siihen hyvin. Saison luonteikkaampana paremmin makujen kanssa yhteen.
 |
| Biryani haudutetaan taikina- kuoren alla. Patakukko siis. |
En ollut etukäteen ihan varma miten vahvasti maustettua ruoka olisi, mutta ajattelin sille mausteiden vuoksi jotain belgihiivalla käytettyä. Lammas jotenkin huutaisi myös tuhtiutta ja tummaa mallasta, mutta koska ruoka on oikeastaan enempi riisiä kuin lammasta, päädyin kompromissina tripeliin. Siinä olisi tuhtiutta ja mausteisuutta, mutta silti vaaleamman oluen luonne. Hakaniemen Alkon ainoa tripel oli Maredsousin kymmenprosenttinen. Se olikin melko hyvä, joskin hivenen liiankin stydi. Olisi pitänyt huutaa Alkossa peli poikki ja valita kepeämpi belgi, mutta olin saanut päähäni, että tripeliä niin tripeliä sitten. Mausteisuudet pelasivat hienosti yhteen ja poreileva hiilihappoisuus leikkasi rasvaa. Silti voimakas Maredsous kävi hieman turhan alkoholiseksi ja paksuksi. Melkeinpä kepeämpi blonde ale olisi voinut toimia paremmin, tai ehkä brunekin.
Mustana hevosena tai käytännön pilana valitsin pääruuan pariksi myös St.Feuillienin maustettua jouluolutta kun sattui Alkossa silmään. Ihan hyvä olut yksinään, mutta *köh* eipä siitä sitten sen enempää.
 |
| Lammasbiryani |
 |
| Otin minä yhden kuvan oluestakin. |
Jälkiruuaksi olikin melkoinen ylläri. Badam doodh on alunperin juoma. Sahramilla ja kardemummalla maustettu, makea, maidosta ja manteleista tehty juoma, jossa on myös pistaasia. Rashmi oli tehnytkin sen pohjalta kiinteän jälkiruuan, vääntämällä juomasta vanukkaan ja sahramigeelin, sekä pistaasimurua ja pistaasisokerikakkua. Olipa muuten vähän hemmetin herkullinen jälkkäri, ravintolatasoista kamaa. Resepti tästäkin tulee Rashmin blogiin joskus lähiaikoina.
Makea maitopohjainen juttu ja pähkinöitä... homma huusi suklaata. Suklaata on monessa pehmeässä porterissa ja jos Suomessa haluaa pehmeän suklaisen porterin, yksi nimi on esillä ennen montaa muuta: Sinebrychoff. Pari toimi kuin unelma. Porter toi jälkkäriin suklaisen ulottuvuuden ja toisaalta makea maito teki porterista maitokahvisuklaista, miten päin sen nyt haluaa lukea ja kokea. Lisäksi pistaasi ja mausteet toivat oman toimivan sävynsä sekaan. Ihan ylpeyttä tunsin kun paritus toimi niin hienosti tässä.
EDIT:
Tässäpä linkit niihin resepteihin:
Alkupalat: Chakri Samosa Chaat
Pääruoka: Hyderabadi Lamb Biryani
Jälkiruoka: Badam Doodh Dessert
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.