Törmäsin eilen internetissä todella ärsyttävään kirjoitukseen oluen maitokaupparajan nostosta. Vaalikausi tuntuu tuovan kaikki trollit pintaan.
Mutta, kirjoituksessa väitetään, että maitokauppavalikoimissa on jo nyt "kattavat valikoimat" ja "paljon erilaisia mielenkiintoisia juomia kaikkialta maailmasta maistelijoiden iloksi". Ja toisekseen kommenteissa sitten puolestaan todetaan vastaiskuksi, että nosto 5,5% on "mullistava valikoiman monipuolisuuden kannalta".
On siis kaksi väitettä, joista oli epämääräinen fiilis, muttei kovempaa tietoa.
1) Maitokaupoissa on jo kattavasti erilaisia oluita 4,7% rajan kanssa. Olutharrastajan perstuntuma on, että eipähän ole.
2) Rajan nosto 5,5% lisää valikoiman monipuolisuutta huomattavasti. Tuntuu, että ehkä vähän, muttei välttämättä mainittavasti.
Tutkitaanpa. Ja nimen omaan siis katsotaan noita kahta väitettä. En tällä halua väittää mitään siitä missä alkoholia pitäisi myydä ja missä ei. Olen monopoli-keskustelussa melko vahvasti aidalla ja se on eri keskustelu se.
Vastaavia laskelmiahan on tehty ennenkin esim. olutarviosaittien oluiden kautta. Mutta kaikki näkemäni ovat keskittyneet erillisiin oluisiin. Kaupassa voi olla vaikka 2000 eri olutta, mutta jos ne ovat kaikki keskivahvaa vaaleaa lageria, ei se nyt kovin monipuolinen valikoima ole. Itselleni hyvä valikoima on mahdollisimman laaja makukirjo. Erilaiset oluttyylit kuvastavat mielestäni parhaiten oluen makukirjoa, niin tarkastellaanpa näitä väitteitä oluttyylien kautta. Koska jos nykyään on jo paljon tyylejä tarjolla, niin väite 1 pitää paikkaansa. Ja toisaalta, jos rajan nosto lisää niitä huomattavasti, niin väite 2 pitää paikkansa.
Muitakin on, mutta itselleni tutuimmat ovat BJCP:n (Beer Judge Certification Program) tyylimäärittelyt, joten ne pohjaksi tähän. BJCP määrittelee tyylille alkoholipitoisuuden skaalana, esim. "3,2 - 5,5%". Kyseessä ei ole mikään satavarma ja kaiken kattava määritelmä, mutta erittäin hyvin suuntaa antava. Yksinkertaisuuden vuoksi oletan, että oluet jakautuvat skaalalle tasaisesti. Oppaan lopun erikoistyyleissä ei ole alkoholirajoja, joten jätän ne pois.
Listasin BJCP:n oluttyylit neljän kategoriaan:
I
Tyylit, jotka mahtuvat rajan alle kokonaan, eli teoriassa kaikki tyylin oluet saa maitokauppaan
II
Tyylit, joissa raja on skaalan yläpuoliskolla, eli näitä saisi kauppaan suht paljon
III
Tyylit, joissa raja on alapuoliskolla, eli näitä oluita saisi kauppaan joitakin miedompia esimerkkejä, muttei erityisen kattavasti
IV
Tyylit, joiden oluet ovat käytännössä aina liian vahvoja maitokauppaan. Eli miedoinkin on yli rajan.
Esimerkiksi ylläoleva 3,2-5,5 menisi nykyrajalla kakkoskategoriaan, koska 4,7% on skaalan keskivälin yläpuolella.
I - 13 tyyliä
II - 6 tyyliä
III - 36 tyyliä
IV - 47 tyyliä
103:sta tyylistä lähes puolet on sellaisia, ettei niitä saa kauppaan myyntiin lainkaan. Lopuistakin suurin osa on miedoimpien esimerkkien varassa. Eli vastaus väitteeseen 1: Ei, maitokaupan valikoima ei voi olla "kattava" nykyisellä rajalla.
Ohoh, tämä hämmästytti itsenikin. Yhtäkkiä yli 50% tyyleistä on on kahdessa ensimmäisessä lohkossa. Eli vastauksena väitteeseen 2: Kyllä, nosto 5,5% lisää monipuolisuutta huomattavasti.
En nyt lähde tässä puimaan sitä, lisääkö nosto valikoimaa sellaisiin tyyleihin, joita ihmiset sinne haluaisivat. Se on makuasia se. Joka tapauksessa maitokaupan mahdollisuus tyylikirjoon paranee huomattavasti.
PS: Jos ihmettelet listoja sillä silmällä, että "Onko muka noin paljon erityylisiä oluita?", niin kyllä. Kyllä on. Tervetuloa maailman monipuolisimman juoman pariin.
Tämä on berliner weisse. Se mahtuu maitokauppaan jo nyt. |
On siis kaksi väitettä, joista oli epämääräinen fiilis, muttei kovempaa tietoa.
1) Maitokaupoissa on jo kattavasti erilaisia oluita 4,7% rajan kanssa. Olutharrastajan perstuntuma on, että eipähän ole.
2) Rajan nosto 5,5% lisää valikoiman monipuolisuutta huomattavasti. Tuntuu, että ehkä vähän, muttei välttämättä mainittavasti.
Tutkitaanpa. Ja nimen omaan siis katsotaan noita kahta väitettä. En tällä halua väittää mitään siitä missä alkoholia pitäisi myydä ja missä ei. Olen monopoli-keskustelussa melko vahvasti aidalla ja se on eri keskustelu se.
Tämä puolestaan on american barleywine. Sitä ei tarvitse odotella maitokauppaan nyt tai lakimuutoksen jälkeen. |
Listasin BJCP:n oluttyylit neljän kategoriaan:
I
Tyylit, jotka mahtuvat rajan alle kokonaan, eli teoriassa kaikki tyylin oluet saa maitokauppaan
II
Tyylit, joissa raja on skaalan yläpuoliskolla, eli näitä saisi kauppaan suht paljon
III
Tyylit, joissa raja on alapuoliskolla, eli näitä oluita saisi kauppaan joitakin miedompia esimerkkejä, muttei erityisen kattavasti
IV
Tyylit, joiden oluet ovat käytännössä aina liian vahvoja maitokauppaan. Eli miedoinkin on yli rajan.
Esimerkiksi ylläoleva 3,2-5,5 menisi nykyrajalla kakkoskategoriaan, koska 4,7% on skaalan keskivälin yläpuolella.
4,7%
4,7% - rajalla jakauma on tällainen:I - 13 tyyliä
II - 6 tyyliä
III - 36 tyyliä
IV - 47 tyyliä
I | II | III | IV |
American Light Lager | British Golden Ale | American Lager | Festbier |
Czech Pale Lager | English Porter | Cream Ale | Helles Bock |
German Leichtbier | Irish Red Ale | American Wheat Beer | German Helles Exportbier |
Ordinary Bitter | American Blonde Ale | International Pale Lager | Märzen |
Best Bitter | Saison: Table | International Amber Lager | Rauchbier |
Dark Mild | Historical: Gose | International Dark Lager | Dunkles Bock |
Scottish Light | Czech Premium Pale Lager | Kellerbier: Amber | |
Scottish Heavy | Czech Amber Lager | Doppelbock | |
Irish Stout | Czech Dark Lager | Eisbock | |
Berliner Weisse | Munich Helles | Baltic Porter | |
Historical: Lichtenheiner | Kölsch | Weizenbock | |
Historical: London Brown Ale | German Pils | English IPA | |
Historical: Piwo Grodziskie | Vienna Lager | Irish Extra Stout | |
Altbier | Tropical Stout | ||
Kellerbier: Pale | Foreign Extra Stout | ||
Munich Dunkel | British Strong Ale | ||
Schwarzbier | Old Ale | ||
Weissbier | Wee Heavy | ||
Dunkles Weissbier | English Barleywine | ||
Strong Bitter | American Porter | ||
Australian Sparkling Ale | American Stout | ||
British Brown Ale | Imperial Stout | ||
Scottish Export | American IPA | ||
Sweet Stout | Specialty IPA: Belgian IPA | ||
Oatmeal Stout | Specialty IPA: Black IPA | ||
American Pale Ale | Specialty IPA: Brown IPA | ||
American Amber Ale | Specialty IPA: Red IPA | ||
California Common | Specialty IPA: Rye IPA | ||
American Brown Ale | Specialty IPA: White IPA | ||
Flanders Red Ale | Double IPA | ||
Oud Bruin | American Strong Ale | ||
Witbier | American Barleywine | ||
Historical: Kentucky Common | Wheatwine | ||
Historical: Pre-Prohibition Lager | Lambic | ||
Historical: Pre-Prohibition Porter | Gueuze | ||
Historical: Roggenbier | Fruit Lambic | ||
Belgian Pale Ale | |||
Bière de Garde | |||
Belgian Blond Ale | |||
Saison: Standard | |||
Saison: Super | |||
Belgian Golden Strong Ale | |||
Trappist Single | |||
Belgian Dubbel | |||
Belgian Tripel | |||
Belgian Dark Strong Ale | |||
Historical: Sahti |
103:sta tyylistä lähes puolet on sellaisia, ettei niitä saa kauppaan myyntiin lainkaan. Lopuistakin suurin osa on miedoimpien esimerkkien varassa. Eli vastaus väitteeseen 1: Ei, maitokaupan valikoima ei voi olla "kattava" nykyisellä rajalla.
5,5%
5,5% - rajalla jakauma on tällainen:
I - 34 tyyliä
II - 24 tyyliä
III - 19 tyyliä
IV - 25 tyyliä
I - 34 tyyliä
II - 24 tyyliä
III - 19 tyyliä
IV - 25 tyyliä
I | II | III | IV |
American Light Lager | Cream Ale | English IPA | Festbier |
American Lager | International Pale Lager | Irish Extra Stout | Helles Bock |
American Wheat Beer | International Amber Lager | Tropical Stout | Märzen |
Czech Pale Lager | International Dark Lager | British Strong Ale | Dunkles Bock |
Munich Helles | Czech Premium Pale Lager | Old Ale | Doppelbock |
German Leichtbier | Czech Amber Lager | American Porter | Eisbock |
Kölsch | Czech Dark Lager | American Stout | Baltic Porter |
German Pils | German Helles Exportbier | American IPA | Weizenbock |
Vienna Lager | Rauchbier | Specialty IPA: Black IPA | Foreign Extra Stout |
Altbier | Munich Dunkel | Specialty IPA: Brown IPA | Wee Heavy |
Kellerbier: Pale | Weissbier | Specialty IPA: Red IPA | English Barleywine |
Kellerbier: Amber | Dunkles Weissbier | Specialty IPA: Rye IPA | Imperial Stout |
Schwarzbier | Strong Bitter | Specialty IPA: White IPA | Specialty IPA: Belgian IPA |
Ordinary Bitter | Australian Sparkling Ale | Flanders Red Ale | Double IPA |
Best Bitter | Scottish Export | Oud Bruin | American Strong Ale |
British Golden Ale | Sweet Stout | Lambic | American Barleywine |
Dark Mild | Oatmeal Stout | Gueuze | Wheatwine |
British Brown Ale | American Pale Ale | Fruit Lambic | Bière de Garde |
English Porter | American Amber Ale | Saison: Standard | Belgian Blond Ale |
Scottish Light | American Brown Ale | Saison: Super | |
Scottish Heavy | Trappist Single | Belgian Golden Strong Ale | |
Irish Red Ale | Historical: Pre-Prohibition Lager | Belgian Dubbel | |
Irish Stout | Historical: Pre-Prohibition Porter | Belgian Tripel | |
American Blonde Ale | Historical: Roggenbier | Belgian Dark Strong Ale | |
California Common | Historical: Sahti | ||
Berliner Weisse | |||
Witbier | |||
Belgian Pale Ale | |||
Saison: Table | |||
Historical: Gose | |||
Historical: Kentucky Common | |||
Historical: Lichtenheiner | |||
Historical: London Brown Ale | |||
Historical: Piwo Grodziskie |
Ohoh, tämä hämmästytti itsenikin. Yhtäkkiä yli 50% tyyleistä on on kahdessa ensimmäisessä lohkossa. Eli vastauksena väitteeseen 2: Kyllä, nosto 5,5% lisää monipuolisuutta huomattavasti.
En nyt lähde tässä puimaan sitä, lisääkö nosto valikoimaa sellaisiin tyyleihin, joita ihmiset sinne haluaisivat. Se on makuasia se. Joka tapauksessa maitokaupan mahdollisuus tyylikirjoon paranee huomattavasti.
PS: Jos ihmettelet listoja sillä silmällä, että "Onko muka noin paljon erityylisiä oluita?", niin kyllä. Kyllä on. Tervetuloa maailman monipuolisimman juoman pariin.
Jumalauta rakastan sitä, kun mutuilusta siivutetaan vauvaläskit veke timantinkovilla luvuilla ja yksinkertaisella taulukkolaskennalla. Tämä taulukko antaa enemmän konkretiaa kuin n. 95% aiheen ympäriltä käydystä aikaisemmasta keskustelusta.
VastaaPoista5/5 duunia, ehkä peräti 5/7.
Kyllä tämä on enintään 4,7 duunia, ehkä 5,5.
PoistaWell played.
PoistaToisaalta tässä on se ongelma, jonka itsekin tietysti vanhana kettuna tiedostat, että BJCP:n tyylinen hiuksenhieno oluttyylien jaottelu noin 125:een eri tyyliin tuottaa eri tuloksen kuin vaikka tusinan verran perustyylejä. Eli omakohtaisesti ilmaistuna, minulle esim. belgialainen tripel on noin 10-20 kertaa tärkeämpi olutlaatu kuin Historical: Kentucky Common, Historical: Pre-Prohibition Lager ja vielä parikymmentä muuta oudokkia. No, siitä huolimatta hyvä kirjoitus - faktat pöytään!
VastaaPoistaSieltä se tuli, mitä odotinkin, tyylidebatti. :) Eihän se selvä ole tietenkään, ja tämän voi eri jaotuksin tulkita eri tavoin. En nyt jaksanut lähteä summailemaan laajempiin tyyleihin, vaan nopeasti nappasin suoraan ohjeesta. Etenkin kun niissä yhdistelyissä on sitten omat kiistansa.
PoistaTottakai on vahva kysymys, että onko tyylit keskenään vertailtavissa. BJCP:llä on paljonkin ongelmia siinä, että joku juttu on jaettu viiteen alakategoriaan ja toinen yhtä jaettavissa oleva pidetty yhtenä pakettina. Esim. Bittereissä koko jaottelu on ihan alueellisen/historiallisen taustan eikä järjen sanelema.
Mietin itse asiassa historical-tyylien (ja specialty-ipojen) pois jättämistä, mutta kun niissä oli gose, joka on supersuosittu nykyään, niin jätin. Ja toki sahti näin kotimaisittain.
Mutta, kuten sanottua, eihän nämä mitään jumalan sanaa ole, lähinnä havainnollistamaan.
Tyylidebatin tuloa ei voi estää! :) Mutta en lähtenyt käymään sitä tällä kertaa sen itsensä vuoksi, vaan poliittisen päämäärän: tripel R-kioskeihin!
Poista