Mikä on pääsiäisolut? Onko se oikea juttu vai markkinamiesten keksintö? Tiedä hänestä. Joulussa on selkeät aromit. Pipariset joulumausteet. Inkivääri, kaneli ja neilikka. Kardemummakin. Glögi. Miltä pääsiäinen maistuu oluessa? Mämmi on liian suomalainen esiintyäkseen eurooppalaisissa oluissa. Lampaalta? Pashalta?
Lopulta totuus lie kuitenkin, että pääsiäisolut on kiva kiertoilmaus keväisille kausioluille kuten Maibockille (=Toukokuu-bock)
---
God Påske
Panimo: Nøgne Ø
Tyyli: Belgian Ale
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti: Metallinen maku pilasi kokemuksen. Kokeiltava uudestaan.
Norjalainen Nøgne Ø (Alaston Saari) on yksi näitä ärsyttäviä panimoita, joiden nimi täytyy copypastettaa jos sen meinaa kirjoittaa oikein. Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki! Kyseessä on myös yksi pohjoismaiden parhaista pienpanimoista. Voin luetella panimolta lemppareihini ainakin Imperial Porterin, Imperial IPAn, #100n, Dark Horizonin ja Red Horizonin, eikä muuillakaan Nøgnen tuotteilla juuri mitään hävettävää ole, paitsi ehkä norjalainen hintalisä (joka btw. tuntuu olevan pienempi kuin tanskalainen hintalisä). Loistava pulju. Ainoa moite Nøgnen oluissa hinnan lisäksi on, että monet näyttävät järkyttävän hiivaisilta jopa pullokypsytetyiksi. Onneksi eivät maistu. God Påske on ollut Alkon pääsiäisolut-tarjonnassa jo vuosia, mutta jotenkin se on aina jäänyt välistä.
Alkossa oli hintalapussa varoitus: "Vaahtoaa!"
Unohdan sen kotimatkalla. Vaahtosihan se. Pitkin pöytää, näppäimistöä ja hiirtä. Perkele. Kirjoittaisitte pulloon ne varoitukset, ei niitä tällä aivolla muista yli kahta minuuttia. Nykyihmisen keskittymiskyky jaksaa juuri twitter-viestin loppuun asti.
Kaunis aika kestävä vaahto tumman punaruskean oluen päällä. Näyttää vähän Fullersin ESB:ltä. Pullossa kirkkaalta näyttänyt olut on sattuneesta syystä hyvin samea. Tuoksu on mieto, maanläheinen. Suutuntuma on täyteläinen, luostariolutmainen. Maussa on hunajaa, makeutta, männynpihkaa, tasainen katkeruus, mutta ennen kaikkea päälle lyö metallisuus. Öäh. Hyi. Niääh. Jostain luin liiallisen / huonon kypsytyksen aiheuttavan metallista makua olueen. Tälle joko on käynyt niin tai jos se on tarkoituksella tehty niin ei ole kovin onnistunut ratkaisu.
Tässä vaiheessa tajuan lukea pullon. Siinä muuten varoitetaan vaahtoamisesta. Hävettää. Lisäksi etiketissä seisoo suositeltuna tarjoilulämpötilana kolme astetta. Sehän on jääkylmää, mitä hittoa? Hmm...
Annan oluen istua tovin kirjoittaessani yllä olevaa kappaletta ja maistan taas. Tuoksu on mystisesti avautunut. Hunajainen makeus puskee nyt läpi myös tuoksusta. Myös mausta on lähtenyt metallisuutta pois. Kumma meininki, enpä ole ennen törmännyt. Ilmeisesti kuohuminen sekoitti sakkaa tuopissa sen verran, että se aiheutti jonkun makuvaurion. Tai sitten ei. Mistä näitä tällainen amatööri tietää? Nyt olut on kuitenkin ihan kivan makuinen. Jälkimaun mallasimellys on suorastaan härski kolmannestuopin juotuaan.
Mutta juon sitä etiketin mukaan vieläkin ihan liian lämpimänä. Eihän kolmeasteisesta maista mitään, en hyväksy. Tehneet huonon oluen metallisine makuineen, mutta yrittävät kieroilla lämpötiloineen paremmat arviot. Norjalaiset persereiät. Myöhäistä se kuitenkin jo on, en luota, että tuopin väljähdyttäminen pakkasessa tai jääkaapissa auttaa tähän enää mitään.
Ei pisteitä. Pitää maistaa pääsiäisenä uudestaan.
---
Svaneke Vårhare
Panimo: Svaneke Bryghus
Tyyli: Saison
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti: Loistava Saison. Tykkäsin.
Ruotsalainen Tanskalainen Svaneke Bryghus tuli Suomeen tai ainakin minun kokemuspiiriini viime vuonna kun siltä ilmestyi alkoon pari "ihan jees"-tason olutta. Ihan hyvän oloinen panimo ja vahvisti käsitystäni siitä, että pohjoismaisten pienpanimoiden taso nousee mentäessä länteen päin. Suomi mielestäni ikävä kyllä pitää perää siinä sinällään tasokkaassa sarjassa, Ruotsi on hieman edellä ja sitten hyvän matkan päässä ovat Tanska ja Norja (Islantia ei lasketa), joista on kyllä hankala sanoa kumpi on parempi.
Joka tapauksessa Saisoneita harvemmin näkee tarjolla, joten otin pullon kainaloon mielissäni.
Tuoksu on hedelmäinen, yrttinen, miellyttävä, ei kovin voimakas. Suutuntuma on huomaamattoman kevyt. Siis ei varsinaisesti kevyt, mutta tavallaan kuitenkin. Hankala kuvailla, joten keksin uusia sanoja: Mätkähtävä. Slämäräinen. Etiketissä mainitaan, että olut on tehty "trappisti-hiivalla". Jos uskaltaisin arvata, trappisti on Orval, sen verran saman henkistä elementtiä on maussa. Mikä ei tietty ole millään muotoa huono juttu, sillä Orval on enemmän uskonkappale kuin olut.
Maku on hedelmäinen, kirpakka, omenainenkin, mausteinen, hapan, aika tuhdisti humaloitu. Tykkään. Tää on hyvää. Antaisiko oikein täydet pinnat? Annetaan mokomalle. 5/5
EDIT: 18.5.2012 - Jostain syystä olin vain jotenkin olettanut, että Svaneke on Ruotsista ja sitten tämän oletuksen uskomukseksi muuttanut päässä. En tiedä miksi. Ehkä sen takia, että oluet ovat halvempia kuin tanskalaiset yleensä. Tanskasta tämä siis oikeasti on. Noloa.
---
Höss Maibock
Panimo:Privatbrauerei Höss der Hirschbräu
Tyyli:Maibock
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti:Ihan jees vaalea bock. Ei hitti, ei kökkö.
Olin valikoinut koriini jo Nøgnen ja Svaneken kun harkitsin kolmatta. Ohitse suhahti heebo keltaisessa takissa, osoitti Hirschbräu Maibockia, mutisi "tuo on hyvä" tjsp. ja häipyi Arkadian Alkoon hämyyn yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. No miksipä ei. Ventovierailta Alkon kävijöiltä on aiemminkin kaikki pätevä oppi saatu, kuten esim. se, että viski ei ole alkoholia*. Sitäpaitsi pullossa on herttainen uudelleen suljettava keinukorkki, siitä saa aina puoli retrofiilis-pistettä lisää.
Sitäpaitsi viimeksi juomani Maibock oli loistava. Tosin se Maibock oli Ayingerin panimolta, joka on minun kirjoissani Saksan paras, joten odotan pettyväni tämän suhteen.
Ulkomuoto on kaunis kultainen lager, hyvä vaahto. Tuoksu on mieto, hieman hunajainen, makea, vähän kukkainen, hyvin kevyesti mausteinen. Suutuntuma on lageriksi paksu, pyöreä, miellyttävä. Maku on pehmeän maltainen, katkerointi jää taustalle ja paljastuu sieltä jälkimakuun. Ikävä kyllä sivumakuna on vähän turhan läpimaistuva alkoholi, joka verottaa tästä yhden pisteen. Ei ollut salaperäinen opastaja nyt kyllä ihan täysin tietonsa tasalla. 3/5
---
Tätä blogia pitämällä olen tullut siihen tulokseen, että haluan kouluttautua vähän paremmin humalalajien suhteen. Olen ollut siinä tietoisesti laiska. Tunnistan muutaman selkeän, mutta siinäpä se.
Jos minua viisaammilla on ehdotuksia oluiksi joiden avulla olisi helppo löytää humalalajien olemukset, saa ehdottaa kommenteissa. Siis muitakin kuin single hop aleja, en ole idiootti. :)
---
*Eräs elämää nähnyt setä kerran opasti meitä nuorempia, että FinnCream pullossa on aineosina "Kerma, viski ja alkoholi", minkä täytyi tarkoittaa sitä, että viski ei ole alkoholia. Silloin naureskelin ja tuumin totuutta vältteleväksi lausunnoksi. Vanhemmiten olen ymmärtänyt viisauden siemenen niissä sanoissa.
Lopulta totuus lie kuitenkin, että pääsiäisolut on kiva kiertoilmaus keväisille kausioluille kuten Maibockille (=Toukokuu-bock)
---
Panimo: Nøgne Ø
Tyyli: Belgian Ale
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti: Metallinen maku pilasi kokemuksen. Kokeiltava uudestaan.
Norjalainen Nøgne Ø (Alaston Saari) on yksi näitä ärsyttäviä panimoita, joiden nimi täytyy copypastettaa jos sen meinaa kirjoittaa oikein. Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki! Kyseessä on myös yksi pohjoismaiden parhaista pienpanimoista. Voin luetella panimolta lemppareihini ainakin Imperial Porterin, Imperial IPAn, #100n, Dark Horizonin ja Red Horizonin, eikä muuillakaan Nøgnen tuotteilla juuri mitään hävettävää ole, paitsi ehkä norjalainen hintalisä (joka btw. tuntuu olevan pienempi kuin tanskalainen hintalisä). Loistava pulju. Ainoa moite Nøgnen oluissa hinnan lisäksi on, että monet näyttävät järkyttävän hiivaisilta jopa pullokypsytetyiksi. Onneksi eivät maistu. God Påske on ollut Alkon pääsiäisolut-tarjonnassa jo vuosia, mutta jotenkin se on aina jäänyt välistä.
Alkossa oli hintalapussa varoitus: "Vaahtoaa!"
Unohdan sen kotimatkalla. Vaahtosihan se. Pitkin pöytää, näppäimistöä ja hiirtä. Perkele. Kirjoittaisitte pulloon ne varoitukset, ei niitä tällä aivolla muista yli kahta minuuttia. Nykyihmisen keskittymiskyky jaksaa juuri twitter-viestin loppuun asti.
Kaunis aika kestävä vaahto tumman punaruskean oluen päällä. Näyttää vähän Fullersin ESB:ltä. Pullossa kirkkaalta näyttänyt olut on sattuneesta syystä hyvin samea. Tuoksu on mieto, maanläheinen. Suutuntuma on täyteläinen, luostariolutmainen. Maussa on hunajaa, makeutta, männynpihkaa, tasainen katkeruus, mutta ennen kaikkea päälle lyö metallisuus. Öäh. Hyi. Niääh. Jostain luin liiallisen / huonon kypsytyksen aiheuttavan metallista makua olueen. Tälle joko on käynyt niin tai jos se on tarkoituksella tehty niin ei ole kovin onnistunut ratkaisu.
Tässä vaiheessa tajuan lukea pullon. Siinä muuten varoitetaan vaahtoamisesta. Hävettää. Lisäksi etiketissä seisoo suositeltuna tarjoilulämpötilana kolme astetta. Sehän on jääkylmää, mitä hittoa? Hmm...
Annan oluen istua tovin kirjoittaessani yllä olevaa kappaletta ja maistan taas. Tuoksu on mystisesti avautunut. Hunajainen makeus puskee nyt läpi myös tuoksusta. Myös mausta on lähtenyt metallisuutta pois. Kumma meininki, enpä ole ennen törmännyt. Ilmeisesti kuohuminen sekoitti sakkaa tuopissa sen verran, että se aiheutti jonkun makuvaurion. Tai sitten ei. Mistä näitä tällainen amatööri tietää? Nyt olut on kuitenkin ihan kivan makuinen. Jälkimaun mallasimellys on suorastaan härski kolmannestuopin juotuaan.
Mutta juon sitä etiketin mukaan vieläkin ihan liian lämpimänä. Eihän kolmeasteisesta maista mitään, en hyväksy. Tehneet huonon oluen metallisine makuineen, mutta yrittävät kieroilla lämpötiloineen paremmat arviot. Norjalaiset persereiät. Myöhäistä se kuitenkin jo on, en luota, että tuopin väljähdyttäminen pakkasessa tai jääkaapissa auttaa tähän enää mitään.
Ei pisteitä. Pitää maistaa pääsiäisenä uudestaan.
---
Panimo: Svaneke Bryghus
Tyyli: Saison
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti: Loistava Saison. Tykkäsin.
Joka tapauksessa Saisoneita harvemmin näkee tarjolla, joten otin pullon kainaloon mielissäni.
Tuoksu on hedelmäinen, yrttinen, miellyttävä, ei kovin voimakas. Suutuntuma on huomaamattoman kevyt. Siis ei varsinaisesti kevyt, mutta tavallaan kuitenkin. Hankala kuvailla, joten keksin uusia sanoja: Mätkähtävä. Slämäräinen. Etiketissä mainitaan, että olut on tehty "trappisti-hiivalla". Jos uskaltaisin arvata, trappisti on Orval, sen verran saman henkistä elementtiä on maussa. Mikä ei tietty ole millään muotoa huono juttu, sillä Orval on enemmän uskonkappale kuin olut.
Maku on hedelmäinen, kirpakka, omenainenkin, mausteinen, hapan, aika tuhdisti humaloitu. Tykkään. Tää on hyvää. Antaisiko oikein täydet pinnat? Annetaan mokomalle. 5/5
EDIT: 18.5.2012 - Jostain syystä olin vain jotenkin olettanut, että Svaneke on Ruotsista ja sitten tämän oletuksen uskomukseksi muuttanut päässä. En tiedä miksi. Ehkä sen takia, että oluet ovat halvempia kuin tanskalaiset yleensä. Tanskasta tämä siis oikeasti on. Noloa.
---
Panimo:Privatbrauerei Höss der Hirschbräu
Tyyli:Maibock
Alkoholia:6,5%
Lyhyesti:Ihan jees vaalea bock. Ei hitti, ei kökkö.
Olin valikoinut koriini jo Nøgnen ja Svaneken kun harkitsin kolmatta. Ohitse suhahti heebo keltaisessa takissa, osoitti Hirschbräu Maibockia, mutisi "tuo on hyvä" tjsp. ja häipyi Arkadian Alkoon hämyyn yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. No miksipä ei. Ventovierailta Alkon kävijöiltä on aiemminkin kaikki pätevä oppi saatu, kuten esim. se, että viski ei ole alkoholia*. Sitäpaitsi pullossa on herttainen uudelleen suljettava keinukorkki, siitä saa aina puoli retrofiilis-pistettä lisää.
Sitäpaitsi viimeksi juomani Maibock oli loistava. Tosin se Maibock oli Ayingerin panimolta, joka on minun kirjoissani Saksan paras, joten odotan pettyväni tämän suhteen.
Ulkomuoto on kaunis kultainen lager, hyvä vaahto. Tuoksu on mieto, hieman hunajainen, makea, vähän kukkainen, hyvin kevyesti mausteinen. Suutuntuma on lageriksi paksu, pyöreä, miellyttävä. Maku on pehmeän maltainen, katkerointi jää taustalle ja paljastuu sieltä jälkimakuun. Ikävä kyllä sivumakuna on vähän turhan läpimaistuva alkoholi, joka verottaa tästä yhden pisteen. Ei ollut salaperäinen opastaja nyt kyllä ihan täysin tietonsa tasalla. 3/5
---
Tätä blogia pitämällä olen tullut siihen tulokseen, että haluan kouluttautua vähän paremmin humalalajien suhteen. Olen ollut siinä tietoisesti laiska. Tunnistan muutaman selkeän, mutta siinäpä se.
Jos minua viisaammilla on ehdotuksia oluiksi joiden avulla olisi helppo löytää humalalajien olemukset, saa ehdottaa kommenteissa. Siis muitakin kuin single hop aleja, en ole idiootti. :)
---
*Eräs elämää nähnyt setä kerran opasti meitä nuorempia, että FinnCream pullossa on aineosina "Kerma, viski ja alkoholi", minkä täytyi tarkoittaa sitä, että viski ei ole alkoholia. Silloin naureskelin ja tuumin totuutta vältteleväksi lausunnoksi. Vanhemmiten olen ymmärtänyt viisauden siemenen niissä sanoissa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.