St. Feuillien Saison

Saison
Panimo: St.Feuillien

Maa: Belgia
Alkoholia: 6,5%
IBU: 28
EBC: 20

Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Loisto-saison.
Suosittelen: Jos nyt esim. hyvää olutta haluaa juoda. Kesäkuumiin toki myös.

St.Feuillien on erittäin tasokas belgipanimo, jonka Tripleä kannattaa vähintään maistaa jos eteen sattuu. Myös Grand Cruta on tällä hetkellä ainakin Kaislassa tarjolla. Sen sijaan Alkon kesävalikoimaan on otettu saman puljun Saison. Muistelen joskus ostaneeni 0,75l pullossa samaa tavaraa Alkosta, en nyt tähän hätään muista oliko silloin jopa vakiovalikoimassa vai kävinkö Arkadian myymälässä. Hyvä valinta kesävalikoimaan joka tapauksessa, saisonit maistuvat kesällä ja laadustakaan ei tarvitse kauheasti huudella. Haudoin puolivahingossa Saison-pulloa jääkaapissa kaiken turhanpäiväisen auringonpaisteen ohi, mutta kai tämä tällaisena perisuomalaisena kosteana kesäpäivänäkin menee.

Ihan nätti olut. Tummankultainen, sameahko, valkoinen kevyt vaahtopää. Tuoksu on upea ja moniulotteinen, siinä on reilusti sitrushedelmää, raikasta hikeä*, himppu multaa. Nuuhkin nenä kupissa hyvän pari minuuttia ihan silkasta nuuhkimisen ilosta.

Maku on aluksi sitrushedelmäinen ja kevyt. Hiivan tuoma saisonille tyypillinen hieman pistävä hikisyys ja happamuus nousee pirteän, aluksi jopa poreilevan suutuntuman ja ensimaun sitruunan ja pienen karamellisuuden alta hienosti esiin. Lopuksi suuhun jää miellyttävä humalan katkeruuden ja happamuuden yhdistelmä pyörimään.

Erinomainen saison, eiköhän tätä tule vielä kesän mittaan osteltua lisää. Hus Alkoon siitä kansa. 5/5.

*Tämä brettanomyces-hiivan ominaisaromi on kuulemma justiinsa niin kuin hevosen loimi tai hevostalli ja olen vasta viime aikoina saisoneihin ja lambiceihin enemmän sisään päästessäni oppinut erottamaan sen selvästi omaksi jutukseen. Kaupunkilaisena kuitenkin viimeksi näin hevosen seitsemännen kerroksen ikkunasta ja pollen päällä istui poliisi, niin en kehdannut mennä nuuhkimaan. Siksi en viitsi tallin aromia väittää näistä löytäväni vaikka se onkin se "oikea" sana ko. aromille. Itselleni se muistuttaa sellaista vähän hikimäistä, maanläheistä happamuutta, jossa on mukana pieni pisto. Hiki kuulostaa älyttömän negatiiviselta asialta, mutta kyseessä ei siis ole mikään viisi viikkoa peseytymättömän korpisoturin hiki suoraan nivusista nuuhkittuna vaan sellainen vienohko pistävyys ja lievä multaisuus. "Tavallisessa" oluessahan tämä onkin virhemaku, mutta näissä belgien ja flaamien happamissa olusissa se toimii.