Brewdogilla oli viime vuoden lopulla "Prototype 2012"-kilpailu, jossa ottivat toisistaan mittaa kolme prototyyppiolutta. Äänestyksen voittanutta olutta paneskellaan sitten tämän vuoden puolella isompiakin eriä. Vuoden 2011 kilpailusta tuotantoon pääsi ainakin Hops Kill, joka olikin sitten aika pirun hyvä tuote. Tuoreemmassa erässä vastakkain olivat hyperhumaloitu Jackhammer, imperial stout Cocoa Psycho ja jo alkuasetelmista häviämään tuomittu pilsner Nuns with Guns.
Äänestyksen voitti pienellä erolla Cocoa Psycho, joten sitä kai sitten ilmaantuu myöhemmin vuodesta enempikin tyrkylle. Olisin itse oikeastaan ollut pilsnerin puolella, koska mikä väkipakko on ajaa aina täysillä? Katsellaan maisemia välillä. Olutharrastajat (ryhmänä) ovat aina pippeli tojossa DIPA ja Imperial Stout -pullojen edessä ja kaikki hienovaraisemmat tuotteet tuppaavat jäämään niiden varjoon. Sitäpaitsi 4,2% vahvuisena pilsneriä olisi voinut tulla ihan kauppoihinkin asti. Noh, nillin nillin, äänestän aina häviäjää.
Suurin osa lienee äänestänyt sokkona, kuten itsekin, niin Jackhammer eli 200 IBU DIPA kuulosti varmasti hirveän kivalta, etenkin kun skotit osaavat yleensä IPAnsa tehdä. Ei sitten ollut kiva. Sitä nimittäin sattui olemaan Kurvin William K:ssa tovi sitten hanassa. Jackhammer ehkä huonoin juomani Brewdog. Karmivan ylihumaloitu könttä, joka maistui lähinnä juuresvihanneksilta. Palsternakkamehua saa varmasti puristettua itse halvemmalla, jos joku sitä haluaa välttämättä tissutella. Ottaen huomioon, etten erityisemmin humalointia vierasta ja pidin jopa Mikkellerin 1000 IBUa ihan juotavana tavarana, niin ei nämä Brewdogin hyperhumaloinnit jotenkin toimi. Anarchist Alchemististakaan en liiemmin välittänyt. En tiedä sitten mitenkä sekaisin makuaisti noiden 100+ IBUisten kanssa oikein menee.
Nyt samaan hanaan oli tullut Cocoa Psychoa ilmeisesti tynnyrin parin verran ja tiskin takaa juoruttiin, että samaa olisi tulossa myös pullotavarana jokusia puteleita, mutta "ei ihan ilmaiseksi". Jos tuotetta on vasta äänestyksen selvittyä alettu panemaan, niin uutta erää tuskin on ihan just heti tulossa, tämmöisen tuotteen kypsyttely ottanee aikansa. Kyseisestä William K:sta on muuten viimeisen reilun puolen vuoden aikana tullut brewdog-valikoimaltaan ehkä Helsingin kattavin.
Ehkä tässä on horistu asian vierestä tarpeeksi. Asiaan.
Cocoa Psycho
Panimo: Brewdog
Maa: Skotlanti
Tyyli: Imperial Stout
Alkoholia: 10%
Kantavierre: 1.095
Katkeruus: 85 IBU
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Suklainen öljy.
Cocoa Psycho on pantu kahvin kera ja kypsytetty kaakao nibsien, vaniljan ja tammilastujen kanssa. Pikimusta olut, tuhti tiiviihkö vaahto ja kaunis seitti jää. Kaunis on kuin morsian.
Tuoksu on voimakkaan paahteinen ja suklaamaltainen, seassa puuta, pähkinäistä humalaa. Oluen lämmettyä vähän tuoksusta avautuu hyvin selkeä viski/bourbon-henkäys.
Kymmenprosenttiseksi stoutiksi melko ohut, mutta siis kuitenkin koko olutskaalassa stydiä tavaraa. Öljyinen, alkoholinen ja rasvainen liköörin kaltainen. Maku on suklaamallasta ja alkoholia. Tavallaan kuin suklaalikööriä. Maun ja suutuntuman muodostama kokonaisuus on kuin moottoriöljyn ja sulatetun suklaan yhdistymä. Ei sillä että olisin moottoriöljyä koskaan juonut, mutta mielikuvana. Lämmettyä myös makuun ilmaantuu bourbonin puu ja vanilja. Jälkimaku, tai keski-loppumaku oikeastaan sillä se hyökkää päälle melko nopeasti, on terävän humaloitu. Humalointi on hieman tunkkainen ja turhan päällekäyvä.
Erittäin kiva imperial stout, mutta ei loistava. 4/5
Äänestyksen voitti pienellä erolla Cocoa Psycho, joten sitä kai sitten ilmaantuu myöhemmin vuodesta enempikin tyrkylle. Olisin itse oikeastaan ollut pilsnerin puolella, koska mikä väkipakko on ajaa aina täysillä? Katsellaan maisemia välillä. Olutharrastajat (ryhmänä) ovat aina pippeli tojossa DIPA ja Imperial Stout -pullojen edessä ja kaikki hienovaraisemmat tuotteet tuppaavat jäämään niiden varjoon. Sitäpaitsi 4,2% vahvuisena pilsneriä olisi voinut tulla ihan kauppoihinkin asti. Noh, nillin nillin, äänestän aina häviäjää.
Suurin osa lienee äänestänyt sokkona, kuten itsekin, niin Jackhammer eli 200 IBU DIPA kuulosti varmasti hirveän kivalta, etenkin kun skotit osaavat yleensä IPAnsa tehdä. Ei sitten ollut kiva. Sitä nimittäin sattui olemaan Kurvin William K:ssa tovi sitten hanassa. Jackhammer ehkä huonoin juomani Brewdog. Karmivan ylihumaloitu könttä, joka maistui lähinnä juuresvihanneksilta. Palsternakkamehua saa varmasti puristettua itse halvemmalla, jos joku sitä haluaa välttämättä tissutella. Ottaen huomioon, etten erityisemmin humalointia vierasta ja pidin jopa Mikkellerin 1000 IBUa ihan juotavana tavarana, niin ei nämä Brewdogin hyperhumaloinnit jotenkin toimi. Anarchist Alchemististakaan en liiemmin välittänyt. En tiedä sitten mitenkä sekaisin makuaisti noiden 100+ IBUisten kanssa oikein menee.
Nyt samaan hanaan oli tullut Cocoa Psychoa ilmeisesti tynnyrin parin verran ja tiskin takaa juoruttiin, että samaa olisi tulossa myös pullotavarana jokusia puteleita, mutta "ei ihan ilmaiseksi". Jos tuotetta on vasta äänestyksen selvittyä alettu panemaan, niin uutta erää tuskin on ihan just heti tulossa, tämmöisen tuotteen kypsyttely ottanee aikansa. Kyseisestä William K:sta on muuten viimeisen reilun puolen vuoden aikana tullut brewdog-valikoimaltaan ehkä Helsingin kattavin.
Ehkä tässä on horistu asian vierestä tarpeeksi. Asiaan.
Panimo: Brewdog
Maa: Skotlanti
Tyyli: Imperial Stout
Alkoholia: 10%
Kantavierre: 1.095
Katkeruus: 85 IBU
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Suklainen öljy.
Cocoa Psycho on pantu kahvin kera ja kypsytetty kaakao nibsien, vaniljan ja tammilastujen kanssa. Pikimusta olut, tuhti tiiviihkö vaahto ja kaunis seitti jää. Kaunis on kuin morsian.
Tuoksu on voimakkaan paahteinen ja suklaamaltainen, seassa puuta, pähkinäistä humalaa. Oluen lämmettyä vähän tuoksusta avautuu hyvin selkeä viski/bourbon-henkäys.
Kymmenprosenttiseksi stoutiksi melko ohut, mutta siis kuitenkin koko olutskaalassa stydiä tavaraa. Öljyinen, alkoholinen ja rasvainen liköörin kaltainen. Maku on suklaamallasta ja alkoholia. Tavallaan kuin suklaalikööriä. Maun ja suutuntuman muodostama kokonaisuus on kuin moottoriöljyn ja sulatetun suklaan yhdistymä. Ei sillä että olisin moottoriöljyä koskaan juonut, mutta mielikuvana. Lämmettyä myös makuun ilmaantuu bourbonin puu ja vanilja. Jälkimaku, tai keski-loppumaku oikeastaan sillä se hyökkää päälle melko nopeasti, on terävän humaloitu. Humalointi on hieman tunkkainen ja turhan päällekäyvä.
Erittäin kiva imperial stout, mutta ei loistava. 4/5
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.