Panimo: Brasserie Dupont
Maa: Belgia
Tyyli: Saison
Alkoholia: 5,5%
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Erinomainen hieman sitruksinen saison, mutta jotain jäi uupumaan.
Suurimpia aukkoja olutsivistyksessäni on Saison Dupont. Belgialaisklassikko, oppikirjasaison, on kokematta. En oikein tiedä itsekään miksi, sitä on kuitenkin aina välillä näkynyt olevan saatavilla olutravinteleissa. Alkuperäisversiota en pääse nytkään maistamaan, mutta Arkadian Alkoon oli tullut luomuversiota kohtuuhintaisessa (3e) pikkupullossa (25cl). Kyseessä ei mitä ilmeisemmin ole sama resepti luomuaineksilla niin kuin voisi luulla, sillä ainakin alkoholipitoisuus on vähän matalampi.
Tuoksu on hyvin hedelmäinen. Käynyttä trooppista hedelmää, banaania, hiivaa, hikeä. Suussa alkuun pehmeä, hieman hapan, sitten nousevasti terävä. Maku ei vakuuta heti alkuun, mutta herää eloon parin siemauksen jälkeen (oli ehkä hieman liian viileä aluksi, mikä selittää). Hedelmäinen, maanläheinen makeus nousee tunkkaisesta alusta pirteään kirpakkaan sitrukseen.
Hyväähän tämä on, mutta jotain tästä nyt jäi uupumaan. En oikein osaa sanoiksi kuvailla mitä. Vähän niin kuin kuuntelisi rokkilevyä, josta puuttuu bassoraita. 4/5 silti, sillä onhan ...And justice for allkin ihan hieno levy.
---
Tähän väliin haluaisin liittää pienen yleissivistävän tiedotuksen asiasta, joka on jäänyt olutkulttuurista puhuttaessa pahasti suvantoon. Nimittäin suihkuolut. Oluttahan on juotu kautta aikain kodeissa ja palatseissa, kuppiloissa, terasseilla, tavernoissa ja oluttuvissa, luostarin arjessa ja peltoa kääntäessä, laivoissa ja lentokoneissa, saunassa ja saunan jälkeen, säällä kuin säällä, vuodenajasta toiseen. Nykyään yksi parhaista paikoista nauttia olut, jostain syystä etenkin kesäisin, on suihkussa. Siis ei ennen suihkua tai suihkun jälkeen (tosin toki silloinkin oluen voi ottaa) vaan suihkussa.
Suihkuolut kaadetaan tuoppiin ja sijoitetaan johonkin käden ulottuvilla olevalle tasolle, johon suihkun vesi ei pääse ainakaan kovin helposti. Suihkussa kastellaan oma kuvottava ruho vedellä märäksi, kurottaudutaan päineen ja käsineen veden alta ulos ja otetaan siemaus. Lämpimästi höyryävä vesi kostuttaa limakalvot, avaa huokoset ja röörit ja näin oluen maku avautuu erinomaisesti ja lisäksi viileänä maistuu kuumassa suihkussa taivaalliselle muutenkin. Maistelua jatketaan aina toimitusten lomassa, palkiten itseä hyvästä suihkusuorittamisesta autuain siemauksin. Saitko asetettua shampoon päähän? Hyvin tehty, ota kulaus! Saitko huuhdottua shampoon pois? Oivallista, hörpi toki!
Suosittelen kokeilemaan. Intensiivisen empiirisen testailun jälkeen olen todennut parhaaksi suihkuolueksi Orvalin. Tällä on ehkä jotain tekemistä sen kanssa, että olen todennut Orvalin parhaaksi olueksi aika monessa muussakin yhteydessä. Joka tapauksessa sellainen pirteä ja vaalea, mutta eläväinen ja kompleksinen olut on parhaimmillaan. Saison, IPA, ehkä tripel.
---
Vielä loppuun pari pika-arviota ystävän tuliaisista. Olutharrastajana on hyvä matkustaa, mutta on myös hyvä olla ystäviä, jotka nekin kiertävät maailmaa ja tuovat tuliaisina olusia eksoottisista maista. Näin voi todeta, että vaaleaa bulkkilageria saa todellakin kaikkialta.
Panimo: Cervecería Nacionál Dominicana
Maa: Dominikaaninen Tasavalta
Tyyli: Vaalea Lager
Alkoholia: 5%
Pisteet: 1/5
Dominikaanisen Tasavallan kansallinen ylpeys (?) on pakattu ehkä maailman söpöimpään pikkutölkkiin, jota ei meinaa hennoa avata. Tölkki väittää olevansa puoli pintia, mutta koko tuntuu niin pieneltä, että tuskin siinä 2,84 desiä juomaa on. Ilmeisesti kyseessä on amerikan pint (4,73dl) eikä tutumpi brittipint (5,68dl).
Kultainen lager, hyvä vaahto. Tuoksuu lähinnä pahvilta. Ohuehko runko. Pehmeä, jokseenkin maltainen maku, humaloinnista ei juuri ole tietoa. Bulkkia on, mutta ei välttämättä aivan huonoimmasta päästä.
Panimo: Empresas Polar
Maa: Venezuela
Tyyli: Vaalea Lager
Alkoholia: 5%
Pisteet: 0/5
Venezuelassa on lie Chavezin muistolle otettu useampikin Polar viime aikoina. Ikävä kyllä se ei tee Polarista yhtään parempaa olutta. Samankaltaisessa minitölkissä, mutta ei niin söpössä, tämäkin tarjoillaan. Tölkissä puolen pintin lisäksi oleva millilitralukema vahvistaa amerikka-pint-teorian.
Vaalean oljen värinen lager. Pahvia, märkää koiraa tuoksussa. Ohut, läpeensä vetinen runko. Makua ei juuri tule maltaasta, eikä humaloinnista. Etäisesti oluen makuista vissyä. Harvinaisen turha. 0/5
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.