Plevnan Poika
Panimo: Koskipanimo (Panimoravintola Plevna)
Maa: Suomi
Tyyli: American Pale Ale
Alkoholia: 5,5%
Pisteet: 3/5
Panimoravintola Plevnan Koskipanimo on Tamperelainen pitkän linjan pienpanimo, omissa ja monien muiden kirjoissa yksi Suomen parhaimmista. Pullotettuna Plevnalaisia näkyy harvoin, mitä nyt mainiota Siperia imperial stoutia ja viimevuotista barley winea on näkynyt Arkadian Alkossa, ja kun en Tampereella asu, jää panimon tuotosten maistelu olutfestareiden ulkopuolella yleensä pääkaupunkiseudun olutravintoloiden vaihtuvien hanojen armoille.
Hieman syrjässä Kallion kapakkiringistä Aleksis Kiven KadullaVallilassa Alppilassa on piilossa perin kelvollinen Maltainen Riekko, joka on siitäkin harvinainen olutkuppila Helsingissä, ettei kuulu Elannon Oluthuoneisiin eikä Delifoxin kalaravintola-ketjuun. Vastaaviahan on vain muutama (Pikkulintu ja One Pint tulee mieleen noin "lonkalta"). Eksyn paikkaan melko harvoin, mutta ohi kävellessä lämpimänä toukokuun päivänä sieltä kuitenkin kuului raikkaan oluen seireenikutsu. "Ehkä muut ohikulkijat säästyvät vielä julmemmalta kohtalolta, jos jalosti uhraan itseni" tuumin ja astelin sisään.
Ensimmäisessä silmäänsattuneessa hanassa oli Plevnan Poikaa. APA kuulosti hyvältä aurinkoisen kelin vaihtoehdolta, vaikka tässä vaiheessa vuotta kaikenlainen jääkiekkoon liittyvä alkaakin tulla jo korvista ja muistakin ruumiinaukoista ulos. Oluthan on siis tehty ilmeisesti ensin ajatellen Tapparan SM-mestaruutta, mutta sitten kun siitä ei tullut mitään, niin MM-kisat olivat hyvä toinen tekosyy. Mainoslappuset ravintolassa mainostivat oluen sopivan erityisen hyvin penkkiurheiluun*.
On jotenkin hämmentävä kirjoittaa arviota tästä oluesta. Plevnan oma kuvaus kun sanoo, että oluessa on painotettu eritoten aromihumalointia ja katkeruus on hillitympää. Muista olutblogaajista esim. Arden arvio komppaa tätä kuvausta, kuten tuppaa Ratebeerinkin reittaukset tekevän. Katkerointia tuntuisi olevan miedosti, aromia enempi. Luin nämä kaikki vasta oluen juotuani ja olin melko ihmeissäni.
Jostain syystä kokemukseni oli nimittäin lähes päinvastainen. Olen minä ennenkin eri mieltä ollut muiden arvioiden kanssa, mutta en näin jyrkästi. Maistamani Poika oli kuivahko, aromiltaan mieto mäntypihkaisuutta, greippiä, lievää ruohoisuutta, aavistuksen pippuria ja hedelmää yhdistelevä. Melko pyöreän täyteläisestä maltaisuudesta nopeasti oheneva runko muistutti makua, joka alkoi makeana maltaana ja ale-hiivan hedelmäisyytenä, mutta lähes välittömästi peittyi ronkisti pistävään katkeroon. Pitkä jälkimaku oli mänty-pippurista humalaa, mutta ennen kaikkea katkeruutta. Ihmettelin ravintolassa, miten näin selvä ja vähäarominen IPA oli muka APA. Ihan ok olut se silti oli. 3/5
En tiedä. Jälkikäteen muiden arvioita lukiessa tekisi mieli epäillä, että sain väärää olutta, mutta en oikein jaksa uskoa siihenkään kun sieltä Pojan hanasta se tuli ja voimakasta katkerointia lukuunottamatta muuten vaikutti oikealta. Ennemmin epäilen itseäni. Olin juuri kävellyt lämpimässä auringonpaisteessa, sitä ennen hikoillut junassa ja lisäksi olen antihistamiinikuurilla (kiitos koivut). Ehkä aistin katkeruuden jotenkin harvinaisen voimakkaasti. Analysoin asiaa (for science!) maistamalla tänään lähes samoissa olosuhteissa Keisari 66 APA:n, mutta en huomannut siinä mitään erikoista. Ota tolkku.
*Penkkiurheiluunhan sopii eri olut eri lajin mukaan. Jos seuraa lajeista jalointa, eli snookeria, suosittelen aitoa englantilaista bitteriä.
------
PS: Lyöttäydyin tuomariksi Suomen Paras Olut -kilpailuun, kun tänäkin vuonna hakivat "maallikkotuomareita" ja viime vuonna missasin ilmoituksen. Tuomarointia en ole koskaan harrastanut ja sokkomaistamistakin ihan vain jokusen kerran, joten kiva päästä näkemään tämäkin puoli olutasiasta. Raportoinen asiasta mitä sallitaan (oletan, että asiassa on ainakin ennen tulostenjulkistusta jonkun sortin tiedotuskielto, mutta se selvinnee sitten). Netti-ilmoittelusta päätellen tuomareita kaivataan edelleen lisää.
PPS: Jännittää miten Suomessa Valvira päättää Iron Maidenin Trooper-oluesta, kun länsinaapurin kukkahatut hyllyttivät sen jo. Tai siis eivät päästäneet hyllylle... miten se nyt meneekään. Takavuosien Gonzo Imperial Porter - debakkeli antaisi ymmärtää, että Eddie on liian lapsia kiinnostava hahmo ja kaikki alaikäiset syöksyyntyvät hirvittävään alkoholismin loputtomaan kuiluun jo etiketin nähtyään. Kuitenkin, kauppoihin ja alkoihin on päästetty mm. Motörhead-oluet ja viinit, joissa on täysin vastaava bändimaskotti Snaggletooth, niin mitenkäs sitten suu pannaan? Noh, Eddiellä ei ole röökiä suussa toisin kuin piirros-HST:llä niin ehkä tälläinen paholaisen juoma nyt kuitenkin pääsee seulan läpi. Toivotaan?
Panimo: Koskipanimo (Panimoravintola Plevna)
Maa: Suomi
Tyyli: American Pale Ale
Alkoholia: 5,5%
Pisteet: 3/5
Panimoravintola Plevnan Koskipanimo on Tamperelainen pitkän linjan pienpanimo, omissa ja monien muiden kirjoissa yksi Suomen parhaimmista. Pullotettuna Plevnalaisia näkyy harvoin, mitä nyt mainiota Siperia imperial stoutia ja viimevuotista barley winea on näkynyt Arkadian Alkossa, ja kun en Tampereella asu, jää panimon tuotosten maistelu olutfestareiden ulkopuolella yleensä pääkaupunkiseudun olutravintoloiden vaihtuvien hanojen armoille.
Hieman syrjässä Kallion kapakkiringistä Aleksis Kiven Kadulla
Ensimmäisessä silmäänsattuneessa hanassa oli Plevnan Poikaa. APA kuulosti hyvältä aurinkoisen kelin vaihtoehdolta, vaikka tässä vaiheessa vuotta kaikenlainen jääkiekkoon liittyvä alkaakin tulla jo korvista ja muistakin ruumiinaukoista ulos. Oluthan on siis tehty ilmeisesti ensin ajatellen Tapparan SM-mestaruutta, mutta sitten kun siitä ei tullut mitään, niin MM-kisat olivat hyvä toinen tekosyy. Mainoslappuset ravintolassa mainostivat oluen sopivan erityisen hyvin penkkiurheiluun*.
On jotenkin hämmentävä kirjoittaa arviota tästä oluesta. Plevnan oma kuvaus kun sanoo, että oluessa on painotettu eritoten aromihumalointia ja katkeruus on hillitympää. Muista olutblogaajista esim. Arden arvio komppaa tätä kuvausta, kuten tuppaa Ratebeerinkin reittaukset tekevän. Katkerointia tuntuisi olevan miedosti, aromia enempi. Luin nämä kaikki vasta oluen juotuani ja olin melko ihmeissäni.
Jostain syystä kokemukseni oli nimittäin lähes päinvastainen. Olen minä ennenkin eri mieltä ollut muiden arvioiden kanssa, mutta en näin jyrkästi. Maistamani Poika oli kuivahko, aromiltaan mieto mäntypihkaisuutta, greippiä, lievää ruohoisuutta, aavistuksen pippuria ja hedelmää yhdistelevä. Melko pyöreän täyteläisestä maltaisuudesta nopeasti oheneva runko muistutti makua, joka alkoi makeana maltaana ja ale-hiivan hedelmäisyytenä, mutta lähes välittömästi peittyi ronkisti pistävään katkeroon. Pitkä jälkimaku oli mänty-pippurista humalaa, mutta ennen kaikkea katkeruutta. Ihmettelin ravintolassa, miten näin selvä ja vähäarominen IPA oli muka APA. Ihan ok olut se silti oli. 3/5
En tiedä. Jälkikäteen muiden arvioita lukiessa tekisi mieli epäillä, että sain väärää olutta, mutta en oikein jaksa uskoa siihenkään kun sieltä Pojan hanasta se tuli ja voimakasta katkerointia lukuunottamatta muuten vaikutti oikealta. Ennemmin epäilen itseäni. Olin juuri kävellyt lämpimässä auringonpaisteessa, sitä ennen hikoillut junassa ja lisäksi olen antihistamiinikuurilla (kiitos koivut). Ehkä aistin katkeruuden jotenkin harvinaisen voimakkaasti. Analysoin asiaa (for science!) maistamalla tänään lähes samoissa olosuhteissa Keisari 66 APA:n, mutta en huomannut siinä mitään erikoista. Ota tolkku.
*Penkkiurheiluunhan sopii eri olut eri lajin mukaan. Jos seuraa lajeista jalointa, eli snookeria, suosittelen aitoa englantilaista bitteriä.
------
PS: Lyöttäydyin tuomariksi Suomen Paras Olut -kilpailuun, kun tänäkin vuonna hakivat "maallikkotuomareita" ja viime vuonna missasin ilmoituksen. Tuomarointia en ole koskaan harrastanut ja sokkomaistamistakin ihan vain jokusen kerran, joten kiva päästä näkemään tämäkin puoli olutasiasta. Raportoinen asiasta mitä sallitaan (oletan, että asiassa on ainakin ennen tulostenjulkistusta jonkun sortin tiedotuskielto, mutta se selvinnee sitten). Netti-ilmoittelusta päätellen tuomareita kaivataan edelleen lisää.
PPS: Jännittää miten Suomessa Valvira päättää Iron Maidenin Trooper-oluesta, kun länsinaapurin kukkahatut hyllyttivät sen jo. Tai siis eivät päästäneet hyllylle... miten se nyt meneekään. Takavuosien Gonzo Imperial Porter - debakkeli antaisi ymmärtää, että Eddie on liian lapsia kiinnostava hahmo ja kaikki alaikäiset syöksyyntyvät hirvittävään alkoholismin loputtomaan kuiluun jo etiketin nähtyään. Kuitenkin, kauppoihin ja alkoihin on päästetty mm. Motörhead-oluet ja viinit, joissa on täysin vastaava bändimaskotti Snaggletooth, niin mitenkäs sitten suu pannaan? Noh, Eddiellä ei ole röökiä suussa toisin kuin piirros-HST:llä niin ehkä tälläinen paholaisen juoma nyt kuitenkin pääsee seulan läpi. Toivotaan?
Kyllä henkilökohtaiset olosuhteet vaikuttavat katkeron aistimiseen, itsekin joskus hämmästynyt teollisuuslagerien yllättävään puraisuun. Leskisessä Poika ei kyllä vähääkään IPAa muistuttanut, täytynee kokeilla vielä uudestaan. Riekko taitaa muuten sijaita Alppilassa eikä Vallilassa ....
VastaaPoistaNiinpäs muuten onkin. Vallilahan alkaa vasta Aleksis Kiven Kadun toisella puolella. Toisaalta väitän usein itse asuvani Kalliossa, vaikka asun hesarin toisella puolella Harjulla. Rajaseutujen ongelmia. :)
VastaaPoista