Rousal Bock

Rousal Bock
Panimo: Rousal Brygghus
Maa: Suomi

Tyyli: Bock
Alkoholia: 7,6%

Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Turhan alkoholinen, mutta muuten toimiva bock.

Nyt jos koskaan on tuoreesta ja pienestä panimosta kyse. Rosalan saarella Saaristomerellä Patrik Laine perusti viime vuonna Rousal Brygghusin. Panimo aloitti varsinaisen toiminnan tämän vuoden alulla ja helmikuun alulla ladattiin youtubeen klippi ensimmäisen oluen korkkauksesta.

Yhden miehen kellarissa pyörittämä panimo jossain hankalasti saavutettavan saariston uumenissa, tuottaa 200 hehtolitraa vuodessa, eikä webbipresenssiäkään ole ilmeisesti facebook-sivua ja twitter-tiliä kummempaa. Beer geek -katu-uskottavuutta panimolla on speksien perusteella sen verran, että jos Laine polkaisee sellaisen vähänkin tavallista paremman hyper-imperial stoutin markkinoille kerran vuodessa alle tuhannen pullon erissä, niin sehän keikkuu reittaussaittien toplistojen ykkösenä pelkällä maineella.

Parin kuukauden ikäinen käytännössä tuntematon pienpanimo on saanut bockinsa Alkoon myyntiin, olkoonkin vain Arkadian erikoisvalikoimaan vajaalla 800:lla pullolla. Panimon toinen tuote, maitokauppavahvuinen pils, on bongattu ainakin joissain K-kaupoissa ja ilmeisesti valikoimaan kuuluu myös 5,6% ale.

Bockia en ole tainnut ennen tänne blogiin arvioidakaan, joten jos tyyli on tuntematon, niin kyseessä on saksalainen vahva lager-tyyli, joka voi olla tumma tai vaalea. Doppelbock on sitten vielä vahvempi esimerkki tästä ja itse asiassa Rousal Bock alkaa olla vahvuutensa puolesta Doppelbockin lukemissa.

Pullo on nätti (harkitusti) pelkistettyjen käsityötä henkivien etikettiensa kanssa. Etiketin kuvassa on joku viiksekäs setä, mutta missään ei kerrottu mikä setä se tuommonen on, mutta luultavasti mahoton pukki se on ollut kun bock-pulloon on laitettu. Aineksissa on tavallisen neljän lisäksi myös vehnämallasta.

Tumman kuparin ja ruskean välillä oleva samea väri, ronski vaahto kiitos vehnän, joka laskeutuu melko nopeasti kiinteämmäksi sentin kerrokseksi. Tuoksu on ensihyökkäyksellä hyvin alkoholinen, jopa lennokkiliimainen, mutta asettuu sitten vain hieman liuotinmaiseksei taustaksi ja kukkaiseksi ja yrttiseksi humaloinniksi pinnalta. Suutuntuma on melko paksu, liukas. Maku on alkuun vahvasti maltaan puolella, kuivaa makeutta, alkoholia, ja kääntyy sitten yrttiseen hieman tunkkaiseen, mutta tuntuvaan katkerointiin.

Ihan kiva, melko hyvin humaloitu bock, joka kärsii minusta hieman alkoholisuuden ylivoimasta. Makua piisaa kuitenkin sillä lailla, että en minä tämän perusteella Rousalaa kadotukseenkaan tuomitse. Hyvä alku. 3/5