Pilsner
Panimo: Weihenstephaner Staatsbrauerei
Maa: Saksa
Tyyli: Pilsner
Alkoholia: 5,10 %
Kantavierre: 11,6 °P
Väri: 6,7 EBC
Katkeruus: 23,4 IBU
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Saksalainen pilsner. Ei enempää. Ei vähempää.
Suosittelen: Kesäksi. Epäilisin, että sopii esim. jonkinlaisen pötkylän muotoisen lihajalosteen seuraksi. Tai vaikka makkaran.
Monesti kun puhutaan vanhoista panimoista ja uusista panimoista, vanha tarkoittaa mitä tahansa ennen 80-lukua syntynyttä. Oluella, maailman vanhimpana alkoholijuomana, on kuitenkin "hieman" enemmänkin historiaa kuin nykyinen pienpanimobuumi. Sitämyöten on olemassa panimoiden suhteen myös ihan toinen vanhuuden taso, kuten tämä Weihenstephanin kukkulan 973 vuotta vanha panimo Baijerin syövereissä.
Freisingissä olevalla kukkulalla on ollut siis panimo vuodesta 1040, väittävät maailman vanhimmaksi. Tieto perustuu jomman kumman ikuisen organisaation tietoihin, Katolisen kirkon tai verottajan. Joka tapauksessa sinä vuonna apotti on saanut luvan valmistaa ja myydä olutta Freisingin kaupungissa. Apotti, sillä alunperin panimo toimi benediktiinimunkkien pyörittämänä luostarin osana, niin kuin niihin aikoihin oli tapoina, mutta tätä nykyä Weihenstephaner on "staatsbrauerei" eli Baijerin osavaltion omistuksessa. Historiaa sen tarkemmin tuntematta luulisi panimotoimintaa olleen luostarissa jo ennen vuotta 1040 (pitäähän sitä munkinkin jotain juoda) ja historiankirjoihin jääneen lupa-asian liittyvän enemmän siihen myyntitoimintaan.
Perinteikkäät panimot eivät yleensä ihan hirveästi valikoimallaan revittele tai kikkaile, niinpä Weihenstephanerinkin katalogiin kuuluu lähinnä Baijerin alueen "perinteiset" eli eri variaatioita vehnäoluista sekä lagereista. Kummempia kikkailuja harvemmin näkee. Poikkeuksena joku vuosi takaperin amerikan pienen jättiläisen (vai jättimäisen kääpiön) Samuel Adamsin kanssa kehitelty "shamppanja" Infinium ja juuri tällä hetkellä ainakin Black Doorin hanasta löytyvä Weihenstephanerin nimeä kantava Hoplosion* hefe-weisse, joka on ratebeerin mukaan kuitenkin Münchenin teknillisen yliopiston tutkimuspanimon tuotos. Suomessa panimon valikoimasta on näkynyt Alkossa lähinnä perus Hefe-weissea ja Vitus-vehnäbockia.
Nyt on saatavilla myös Weihenstephaner Pilsner. Karmivan 5,1 alkoholiprosentin myötä Turmiolan Tommi on heti ovella kun tämän korkkaat, joten Alkoon tämäkin on pitänyt viedä suojaan kansan loppumattomalta viinanhimolta. Sieltä tämä kuitenkin löytyy kesäolutvalikoimasta, mm. Nøgnen India Saisonin vierestä, joka ei pullosta muuten ollut aivan niin huippua kuin viime kesänä hanasta, mutta silti ehdottomasti suositeltavissa sekin.
Pilsner on yllättäen aika paljon pilsnerin näköinen. Vaalean kultainen. Hyvä, suht lyhytikäinen vaahtopää. Mallasvoittoinen aromi, ruohoinen humala tukena, aavistus hedelmää. Suutuntuma on pehmeä, kevyt. Lagerille tyypillisen puhdas maku seuraa vahvasti aromin talutushihnassa. Leipäistä mallasta, pehmeähkö ruoho-yrttinen humalointi.
Hyvä oppikirjapilsner. Tyylissään erinomainen. Ei moitteita, jos nyt ei mitään jännittävääkään. 4/5
*En erillistä arviota Hoplosionista kirjoita, mutta maistoin sen juuri tuossa iltapäivällä sattumalta (itse asiassa jutun varsinaisen kohteen maistoin jo viikonloppuna, mutta muistiinpanoja lukuunottamatta kirjoittaminen jäi täksi illaksi). Himpula sentään, että osasi olut olla ronskisti purukumin makuinen. Tykkäsin itse, mutta aika juonikas oli se humaloitu hefe. Vehnäoluesta tavallisesti tykkäävä kaveri totesi maistettuaan, ettei ollut vakuuttunut.
Panimo: Weihenstephaner Staatsbrauerei
Maa: Saksa
Tyyli: Pilsner
Alkoholia: 5,10 %
Kantavierre: 11,6 °P
Väri: 6,7 EBC
Katkeruus: 23,4 IBU
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Saksalainen pilsner. Ei enempää. Ei vähempää.
Suosittelen: Kesäksi. Epäilisin, että sopii esim. jonkinlaisen pötkylän muotoisen lihajalosteen seuraksi. Tai vaikka makkaran.
Monesti kun puhutaan vanhoista panimoista ja uusista panimoista, vanha tarkoittaa mitä tahansa ennen 80-lukua syntynyttä. Oluella, maailman vanhimpana alkoholijuomana, on kuitenkin "hieman" enemmänkin historiaa kuin nykyinen pienpanimobuumi. Sitämyöten on olemassa panimoiden suhteen myös ihan toinen vanhuuden taso, kuten tämä Weihenstephanin kukkulan 973 vuotta vanha panimo Baijerin syövereissä.
Freisingissä olevalla kukkulalla on ollut siis panimo vuodesta 1040, väittävät maailman vanhimmaksi. Tieto perustuu jomman kumman ikuisen organisaation tietoihin, Katolisen kirkon tai verottajan. Joka tapauksessa sinä vuonna apotti on saanut luvan valmistaa ja myydä olutta Freisingin kaupungissa. Apotti, sillä alunperin panimo toimi benediktiinimunkkien pyörittämänä luostarin osana, niin kuin niihin aikoihin oli tapoina, mutta tätä nykyä Weihenstephaner on "staatsbrauerei" eli Baijerin osavaltion omistuksessa. Historiaa sen tarkemmin tuntematta luulisi panimotoimintaa olleen luostarissa jo ennen vuotta 1040 (pitäähän sitä munkinkin jotain juoda) ja historiankirjoihin jääneen lupa-asian liittyvän enemmän siihen myyntitoimintaan.
Perinteikkäät panimot eivät yleensä ihan hirveästi valikoimallaan revittele tai kikkaile, niinpä Weihenstephanerinkin katalogiin kuuluu lähinnä Baijerin alueen "perinteiset" eli eri variaatioita vehnäoluista sekä lagereista. Kummempia kikkailuja harvemmin näkee. Poikkeuksena joku vuosi takaperin amerikan pienen jättiläisen (vai jättimäisen kääpiön) Samuel Adamsin kanssa kehitelty "shamppanja" Infinium ja juuri tällä hetkellä ainakin Black Doorin hanasta löytyvä Weihenstephanerin nimeä kantava Hoplosion* hefe-weisse, joka on ratebeerin mukaan kuitenkin Münchenin teknillisen yliopiston tutkimuspanimon tuotos. Suomessa panimon valikoimasta on näkynyt Alkossa lähinnä perus Hefe-weissea ja Vitus-vehnäbockia.
Nyt on saatavilla myös Weihenstephaner Pilsner. Karmivan 5,1 alkoholiprosentin myötä Turmiolan Tommi on heti ovella kun tämän korkkaat, joten Alkoon tämäkin on pitänyt viedä suojaan kansan loppumattomalta viinanhimolta. Sieltä tämä kuitenkin löytyy kesäolutvalikoimasta, mm. Nøgnen India Saisonin vierestä, joka ei pullosta muuten ollut aivan niin huippua kuin viime kesänä hanasta, mutta silti ehdottomasti suositeltavissa sekin.
Pilsner on yllättäen aika paljon pilsnerin näköinen. Vaalean kultainen. Hyvä, suht lyhytikäinen vaahtopää. Mallasvoittoinen aromi, ruohoinen humala tukena, aavistus hedelmää. Suutuntuma on pehmeä, kevyt. Lagerille tyypillisen puhdas maku seuraa vahvasti aromin talutushihnassa. Leipäistä mallasta, pehmeähkö ruoho-yrttinen humalointi.
Hyvä oppikirjapilsner. Tyylissään erinomainen. Ei moitteita, jos nyt ei mitään jännittävääkään. 4/5
*En erillistä arviota Hoplosionista kirjoita, mutta maistoin sen juuri tuossa iltapäivällä sattumalta (itse asiassa jutun varsinaisen kohteen maistoin jo viikonloppuna, mutta muistiinpanoja lukuunottamatta kirjoittaminen jäi täksi illaksi). Himpula sentään, että osasi olut olla ronskisti purukumin makuinen. Tykkäsin itse, mutta aika juonikas oli se humaloitu hefe. Vehnäoluesta tavallisesti tykkäävä kaveri totesi maistettuaan, ettei ollut vakuuttunut.
Katson velvollisuudekseni kansan syviä rivejä kohtaan tarkentaa, että väittävät tuota maailman vanhimmaksi edelleen toiminnassa olevaksi panimoksi. Mene ja tiedä sitten. TUM:n tutkimuspanimo taitaa sijaita Freisingissä aika lailla Weihenstephanerin panimon vieressä, joten kaukana ei Hoplosionin syntykoti sentään ole.
VastaaPoistaOnko muuten kuvassa juuri tuo "hyvä, suht lyhytikäinen vaahtopää"?
Kuvassa on kymmenen sekuntia aikaisemmin hieman päin helvettiä kaadettu liian iso vaahtopää.
VastaaPoista