Panimo: Lervig Aktiebryggeri
Maa: Norja
Tyyli: IPA (single hop)
Alkoholia: 6,5%
Väri: 16,4 EBC
Katkeruus: 77,5 IBU
Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Ok hedelmäispihkainen IPA
Norjalaisen Lervigin valikoimaa on näkynyt Pikkulinnun tuomana viime aikoina niin maitokaupoissa (Hoppy Joe, Lucky Jack, Betty Brown) kuin olutravintoloissakin. Brewer's Reserve sarjan tähtipullot ovat pistäneet useampaan otteeseen silmään, tällä kertaa Arkadian Alkossa melko kommunistisissa väreissä.
Lervig Aktiebryggeri on 11-vuotias pienpanimo Stavangerista, joka perustettiin kun paikallinen Toun panimo ostettiin isompien toimesta ja tuotanto siirrettiin Osloon. Sillä aikaa kun Suomessa on lähinnä sormi suussa itketty Lapin Kullan poismuuttoa Torniosta, Lervigistä on tullut osa Norjan tasokasta pienpanimoskeneä, jonka ei tarvitse tuotteitaan hävetä Haandbryggeriettien ja Nøgnejen rinnalla. Ainakaan ihan hirveästi.
Brewer's Reserve sarjan Galaxy IPA on single hop, eli vain yhdellä humalalajikkeella humaloitu, tässä tapauksessa australialaisella Galaxy-humalalla. Tumman kultainen olut, jossa valkoinen erittäin tuhti, suorastaan kokkareinen vaahto. Pihkainen tuoksu, jossa lievää hedelmää alta. Aika mieto tuoksu itse asiassa, odotin nykytrendin mukaisesti huimasti kuivahumaloitua tuoksupommia.
Pehmeä ja täyteläinen suutuntuma. Pihkaisen katkeroinnin alla kiero marjainen, trooppisen hedelmän vivahde. Greippiä. Hyvä tasapaino, katkeruus ei hypi silmille ja antaa tilaa Galaxyn hedelmäisemmälle puolellekin. Toimiva IPA, single hopeissa jää yleensä humalointi aika suoran yksioikoiseksi, mutta Galaxy on loistava australialainen humala ja siinä on luonnetta ja kulmaa ainoaksi humalaksi oikein hyvin. Aiemmin olen maistanut Brewdogin single hop-sarjan IPA is Deadin Galaxyn, joka oli ihan toimiva sekin, mutta ehkä nippa nappa häviää tälle norjalaisten versiolle. Mielikseen tätä juo, mutta lopulta hyvinkin ns. "perusIPA". 3/5
PS: Törmäsin erinomaisen Zytophile-blogin artikkeliin, jossa kyseenalaisestetaan IPAn yleisesti lainattu ja minunkin tähän asti uskomani syntytarina siitä, että Intiaan vietäväksi piti tehdä vahvempaa ja vahvemmin humaloitua olutta, koska muut tyylit eivät kestäneet pitkää merimatkaa. Ilmeisesti kyse on ollut enemmän sattumankaupasta kuin suunnitelmallisuudesta. Eli Intiaan satuttiin viemään sen kaltaista olutta ja se sai siellä suosion. Porterikin on matkan kestänyt hyvin (ja miksei kestäisi, kypsytelläänhän niitä nykyäänkin vuosikausia). Kieltämättä kun asiaa maalaisjärjellä ajattelee, niin IPAhan on Intialaiseen ilmanalaan mitä parhain juoma, siinä missä Englanissa silloin suosittu porter ei taas helteessä ehkä niinkään maistu. Hyvä yhteenveto Zytophilen artikkeleista löytyy tästä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.