Monk's Brew / Elixir
Panimo: Mikkeller
Maa: Tanska
Tyyli: Abt/Quadrupel
Alkoholia: 10%
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Toimiva versiointi trappisti-quadrupelista.
Pullossa seisoo, että Monk's Brew. Internet kertoo kyseessä olevan jenkkimarkkinoille tarkoitettu nimi ja muualla tunnettu nimellä Monk's Elixir. Pullo on kuitenkin Tanskasta ostettu, niin ota nyt tolkku näistä taas. Mikkellerin vakio-etikettivelmun Keith Shoren taiteileman etiketin on ilmeisesti tarkoitus kuvastaa oluen olevan niin hyvää, että ihmiseltä kuoriutuu juodessa nahka päästä.
Kyseessä on olut-ihmemiehen Mikkelin (sukunimi MacGyver) yritys tehdä Rochefort 10:n tai Westvleteren 12:n kaltainen belgialainen luostari-quadrupel. Kummatkin esikuvista keikkuvat ns. "maailman paras olut" listoilla yleensä kärkipäässä, joten ihan kevyt päämäärä ei ole kyseessä. Pitäisi kai verrata rinta rinnan, mutta en viitsinyt vähäistä kypsytyshyllyäni vajauttaa tämän vuoksi.
Tuoksuu lennokkiliimalle, poltetulle sokerille ja jollekin lapsuuden muistolle... ehkä lievä smurffilimsa? Keskipaksu, pehmeä, hieman öljyinen suutuntuma. Makea, monitahoisen hedelmäinen päämaku, josta pullistaa jälkimakuun asiallinen, hillitty ja toimiva humalointi, joka jättää tilaa belgihiivan olueen kikkailemille hedelmäisille ja liuotinmaisille aromeille. Pieni alkoholin lämpö kurkunpäässä lopuksi.
Selvästi tavoiteltu Westvleteren 12:ta. Makeus tasapainottaa alkoholista öljyistä runkoa ja humalan ja hiivan luomien aromien toimivalla yhdistelyllä päästään tarpeeksi lähelle, ettei esikuva jää epäselväksi. Ei tämä kauheasti trappisteille häviä, mutta häviää kuitenkin. Loppumaku on vähän tunkkainen ja siinä missä esikuvista irtoaa joka hörpyllä joku uusi taso, Monk's Brew/Elixir pysyy pitkälti yhdellä linjalla. 4/5
Panimo: Mikkeller
Maa: Tanska
Tyyli: Abt/Quadrupel
Alkoholia: 10%
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Toimiva versiointi trappisti-quadrupelista.
Pullossa seisoo, että Monk's Brew. Internet kertoo kyseessä olevan jenkkimarkkinoille tarkoitettu nimi ja muualla tunnettu nimellä Monk's Elixir. Pullo on kuitenkin Tanskasta ostettu, niin ota nyt tolkku näistä taas. Mikkellerin vakio-etikettivelmun Keith Shoren taiteileman etiketin on ilmeisesti tarkoitus kuvastaa oluen olevan niin hyvää, että ihmiseltä kuoriutuu juodessa nahka päästä.
Kyseessä on olut-ihmemiehen Mikkelin (sukunimi MacGyver) yritys tehdä Rochefort 10:n tai Westvleteren 12:n kaltainen belgialainen luostari-quadrupel. Kummatkin esikuvista keikkuvat ns. "maailman paras olut" listoilla yleensä kärkipäässä, joten ihan kevyt päämäärä ei ole kyseessä. Pitäisi kai verrata rinta rinnan, mutta en viitsinyt vähäistä kypsytyshyllyäni vajauttaa tämän vuoksi.
Tuoksuu lennokkiliimalle, poltetulle sokerille ja jollekin lapsuuden muistolle... ehkä lievä smurffilimsa? Keskipaksu, pehmeä, hieman öljyinen suutuntuma. Makea, monitahoisen hedelmäinen päämaku, josta pullistaa jälkimakuun asiallinen, hillitty ja toimiva humalointi, joka jättää tilaa belgihiivan olueen kikkailemille hedelmäisille ja liuotinmaisille aromeille. Pieni alkoholin lämpö kurkunpäässä lopuksi.
Selvästi tavoiteltu Westvleteren 12:ta. Makeus tasapainottaa alkoholista öljyistä runkoa ja humalan ja hiivan luomien aromien toimivalla yhdistelyllä päästään tarpeeksi lähelle, ettei esikuva jää epäselväksi. Ei tämä kauheasti trappisteille häviä, mutta häviää kuitenkin. Loppumaku on vähän tunkkainen ja siinä missä esikuvista irtoaa joka hörpyllä joku uusi taso, Monk's Brew/Elixir pysyy pitkälti yhdellä linjalla. 4/5
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.