Suomen OlutExpo, päivä 1

Lyhyt raportti valtakunnan tuoreimmasta oluttapahtumasta. Tilaisuus on Katajanokan Wanhassa Satamassa tänä viikonloppuna ensimmäistä kertaa ja on selkeästi yrittänyt erottaa itsensä festivaalihenkisimmistä tapahtumista rauhallisemmalla ja asiapitoisemmalla meiningillä. Näin messupäivän päätteeksi ei jaksa hurjia loruilla, joten erottelen ensimmäisen päivän nyt kolmeen yhteenvetävään osaan: Hyvät, Pahat ja Maukkaat. Tulen olemaan messuilla myös toisen ja kolmannenkin päivän, mutta niiden raporttien olemassaolosta, formaatista tai julkaisupäivästä en osaa sanoa mitään.

Aegirin tuotteita oli tarjolla tynnyreistä.
Tai tynnyrin näköisistä hanoista.

Hyvät
-Tunnelma. Tai enemmänkin väkisin luodun "tunnelman" puute. Ei mitään Pave Maijasta tai muuta oikeaa musiikkia teeskentelevää humppaorkesteria pumppaamassa ilmatilaa täyteen pahoinvointia luovia ääniaaltoja.
-Hintataso. Yleisesti ottaen 1,5dl annos maksoi 2-3 euroa, joka on juurikin täydellinen kun tilaisuus on nimenomaan maistelua, ei juomista, varten. Kolmen euron annoksetkin tuntuivat paria poikkeusta lukuunottamatta ihan perustelluilta. Viskimaistiaiset olivat ravintolahintoihin verraten suorastaan pelottavan halpoja. 1e/1cl Ardbeg? Kiitos, kyllä!
-Järjestelyt. Kaikki toimi ilman valituksen aiheita. Brewdogin hanoilla oli hieman jonoa, mutta se oli odotettua.
-Viski. Jessus. Onko Suomessa myynnissä joku skottiviski mikä ei ollut edustettuna tuolla?
-Asiasisältö. Myönnettäköön, muistin käydä vain To Ölin esityksessä (+Highland Parkin maistajaisissa, jonka asiasisältöön kuului herrasmies joka varmasti pystyisi tappamaan minua pikkurillillään. Ja blogin lukijat myös.), joten kokonaiskuvaa ei vielä ole, mutta yleisesti ottaen arvostin, ettei olut ole tilaisuudessa vain juoma ja panimot vain nesteentuottajia.

Pahat
-Bistron ruoka. Nyt huomautettakoon, että ruoka itsessään vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja oli varmasti erittäin maukasta. Minua vain varoitettiin juuri kun olin menossa ruokailemaan, että 9,50e annokseen kuuluu yksi, tuurilla kaksi pientä makkaraa. Jäi menemättä.
-Moa-beerin olutpimut, jotka kiersivät jakelemassa mainoksia. Ei tietty tapahtuman vika, mutta esillepanijalle vinkkinä, että aika väsyneen semi-seksististä kikkailua. Lähinnä tuli mieleen jättää koko tiski kokonaan välistä. Jos tarvitset tissit oluen myymiseen, olet samalla tasolla kuin Bud.
-Eipä oikein muuta.

To Øl kertoi asioita itsestään monella näytöllä.

Maukkaat
-Beer Hunter's Mufloni Pässinpää Sour Ale. Loistava hedelmäinen sour.
-Beer Hunter's Mufloni (nimijäivälistä) Tyrni-lambic. Suomalainen lambic! Lambicina aika keskiverto,
mutta suomalainen lambic! Niin pollea veto, että annan nyt virallisen Suomen paras panimo (Tuopillisen mielestä) - kruunun Poriin Stadin Panimolta.
-Ægir Rallar. Olen vältellyt tätä norjalaista panimoa Alkossa koska hinnat ovat suomalaisiksikin aivan järkyttäviä, mutta tynnyristä tullut Rallar Amber Ale antoi uskoa, että ehkä sittenkin pitäisi satsata. Loistava maltainen setti. Paranee juodessa. Ei mikään jännä, mutta helevetin hyvä.
-Brewdog Voodoo Doll. Skottipanimon tiskiä hoitanut @BrewdogZarah kertoi juoman olevan Simcoella humaloitu IPA, joka herätti lähinnä "joko taas"-fiiliksen minussa, mutta olut yllätti. Todella lakritsinen setti. Tuoksui suorastaan salmiakkikossuiselta.
-Bryggeri Porter ja Oktoberfest, Bryggeri pitää tasonsa. Hienoja perustyylisiä olusia. Arvostan paljon korkeammalle panimon, joka tekee perustyylit loistavasti, kuin panimon, joka tekee outoa shittiä melko hyvin. Alan myös löytämään näistä selkeän lievästi paahdetun ja leipäisen talonmaun. Alkaa myös kaduttamaan, etten ostanut sitä osaketta kun vielä pystyi.
-Hatebrew Imperialistisika. Tyypit kertoivat, että "jäi vähän flätiksi" minkä huomasi ja olut kärsi siitä aika pahasti, mutta maun puolesta ei vaikuttanut ollenkaan huonolta. Hapotus kuntoon, vähän lisää runkoa ja eikun Mikkellerin ja To Ölin jalanjäljissä matkalaispanemaan!