Le Grande Stout Extravaganza

Alkon käsityöläisoluterä ja kaveriporukan kokoontuminen antoi viikonloppuna tekosyyn järjestää stout-vertailu. Lupailin tätä raporttia tänne jo maanantaiksi, mutta unohdin postata. Vertailuun valikoitui Vakka-Suomen Kahvi Stoutia lukuunottamatta kaikki erän stoutit eli Beer Huntersin Mufloni Keripukki, Teerenpelin Mokkamatti, Ridgewayn Imperial Russian Stout ja Stadin Panimon Double Oat Malt Stout. Niiden lisäksi pitkäripaisen hyllyltä löytyi myös Laitilan Imperiaali ja omasta kaapista omaa tuotantoa oleva Paha Keisari.

Kuvia on vähän, kuten tapoihin on tuntunut kuuluvan.
Tässä kuitenkin yksi ryhmäkuva.
Stadin Panimo Double Oat Malt Stout
Yleensä kauran käyttäminen oluessa on tapa tehdä lisää paksuutta ja pehmeyttä suutuntumaan. StaPan tuote onkin erittäin pehmeä, joskin pysyttelee silti erikoisen kepeänä, mikä toimii oluen eduksi. Humalointi on melko ronski, jenkkityylisen raikas, jonka rinnalla stoutin tyypillinen paahteisuus jää jopa hieman sivuosaan. Jostain taustalta ponnistaa miellyttävä vaniljaisuus. Ei mikään ihan tyypillisin stout, mutta hyvää tämä on. 4/5


Ridgeway Imperial Russian Stout
Tuhti öljyinen 10% liemi. Ilahduttavan brittiläisesti humaloitu, maanläheinen meininki. Mallas tässä toki pääosassa on, tonneittain paahdetta ja kahvia. No-nonsense imperial. 4/5

Beer Hunters Mufloni Keripukki
Tämä oli etukäteen yksi mielenkiintoisimpia käsityöläisoluiden joukosta. Stout, joka on maustettu kookoksella, valkosuklaalla ja vaniljalla. Normaalisti en erityisemmin rakasta maustettuja olusia, koska mausteet tuntuvat kovin usein niin päälleliimatuilta lisämauilta, mutta Porilaiset tuppaavat tekemään laatujälkeä. Keripukki ei lyökään mausteilla yli. Pohjalla on erittäin laadukas stout, ei siinä mitään, mutta nyt mausteet ovat sitten jo ehkä liian pienellä vaikutteella. Parempi niin. Suklaisuutta ehdottomasti löytyy ja vaniljaisuuttakin hieman ja ne toimivat paahteisen perusstoutpohjan kanssa oikein hyvin. Kookosta en löytänyt. Kaikin puolin miellyttävän pehmeä tuote. Itse annan 4/5, mutta huomautettakoon kaverin mielipide: "Tämä oli näistä kaikkein tavanomaisin".

Teerenpeli Mokkamatti Kahvistout
Mokka-matti tuoksuu ja maistuu kahvilta. Öljyinen suutuntuma siihen lisättynä tuo lähinnä vaikutelman, että juon vähemmän makeaa kahvilikööriä. Yksioikoinen ja tylsä. En tiedä kärsikö sitten muiden oluiden rinnalla maistelusta, kun esim. Tuopin Ääressä ja Olutoppaassa tästä on tunnuttu pitävän. Itseltäni kuitenkin tyly 2/5.

Pahoittelen vihreää lasia.
Paha Keisari
Tätä täytynee hieman pohjustaa. Kyllästyneenä tekemään ihan juotavia, mutta sivumaullisia virheoluita, päätin pamauttaa syksyllä sellaisen imperial stoutin, ettei siinä virheet maistu. Edelleen uutelinjalla käytin sekä tummaa, että vaaleaa spraymallasta ja makusteena karamellimallasta rungoksi sekä black patentia paahteeksi. Ainakin puoliksi hatusta vedetyllä Fuggles/Pacific Jade -humaloinnilla IBUja laskennallisesti 87, mikä kuulostaa paljolta, mutta miltei kymmenprosenttiseksi vahvuudeltaan käyneessä ja 1.029 loppupainoon jääneessä oluessa se tuntui aika hyvältä. Olut oli pääkäymisen jälkeen kuukauden kakkoskäymisastiassa ja lopputulos oli syntyessään ehkä paras tekemäni olut ja kerrankin sellainen, että sitä joi mielikseen. Erittäin paksu ja maukkaan paahteinen imperial stout. Ei tarvinnut hävetä. Ainoa miinus oli tuoksu, joka ei ollut erityisen miellyttävä ja jäi jotenkin hiivaiseksi.

Nyt olut on sitten seisoskellut hyllyssä puolisen vuotta, eli sehän on siis tietenkin parempaa kuin tuoreena, eikö? No enpä ole varma. Tuoksu oli parantunut, mutta vain omaan nenääni, sillä kaverit valittelivat heti sen olevan edelleen hiivaista. Ennen niin mahtavan paksulle rungolle oli tapahtunut jotain outoa. Suutuntumaan ja makuun oli tullut kummaa ohuutta ja dubbelmaista luonnetta. Sellaista pientä terävää poremaisuutta ja hedelmää. Tämä on kuitenkin perusbrittihiivalla käytetty, niin hieman omituiseksi koen tämmöisen muutoksen. Paahteisuus, makeus ja vähän pippurinen katkeruus ovat kuitenkin edelleen kivasti tasapainossa ja voi tätä edelleen häpeilemättä ihmisille tarjota. Mielummin minä tätä juon kuin montaa muuta, vaikka itse sanonkin. Ei tälle silti rehellisyyden nimissä voi enempää pisteitä antaa kuin 2/5, sen verran tuoksun heikkous rokottaa ja jälkimaun katkerot ovat jotenkin kovin töksähtävät.

Laitilan Imperiaali
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan paras olut on Alkossa saatavilla. Panimon 15v-juhlaolueksi aikanaan pantu olut lie yksi Suomen parhaita ja mm. viime vuoden Helsinki Beer Festivalin Vuoden Olut. Mielestäni melko Koffin Portermainen, joskin voimakkaampi moneltakin tapaa, leipäinen, paahteinen ja suklainen paksun öljyinen imperial stout. Hieno olut lopettaa maistelu. 5/5

---
Loppukevennys - Stoutini

Viime postauksessani tein typon ja kirjoitin "stoutinin" kun piti kirjoittaa "stoutin". Siitäpä se ajatus sitten lähti ja oli aika luoda jälleen* maailmoja järisyttävä olutdrinkki.

Martinihan tehdään ginistä ja vermutista. Perinteisen tiedon mukaan mitä vähemmän siihen laitetaan vermuttia, sitä parempi Martini. Stoutinissa korvataan vermutti stoutilla. Tuloksena on mitä ihastuttavin drinkki, joka maistuu giniltä ja paahteelta ja vähän kahvilta ja aika paljon kuolemalta, epätoivolta ja mielisairauden vääjäämättä lähestyviltä lonkeroilta. Kun stoutia lisätään enemmän, epätoivon aromi vähenee hieman ja korvautuu miellyttävällä epäuskon ja itseinhon vivahteella. Mm-mm-mm, maistuis varmaan sullekin.

*Jälleen, sillä vuosia takaperin kehitimme kaveriporukassa paukun. Joku oli kertonut kuivan omenasiiderin ja (merkittävästi mainettaan paremman) pihlajaviiniklassikko Sorbuksen yhdistelmästä nimeltä Sirbus ja tuumimme siinä, että kun Gueuze-lambicilla on joitain samankaltaisia ominaisuuksia kuin kuivalla omenasiiderillä, miksipä ei voisi yhdistää kahta jaloa juomaa ja luoda Sorbuksesta ja Gueuzestä Sorbicin. Silloin ei saanut lambicia alkosta ja olutbaarien henkilökunnat alkoivat varmaan jo ihmetellä kun kyselin joka toisessa mestassa Sorbuksen perään. Viimein Cantillonia tuli alkoon ja asia saatiin testattua. Lopputulos oli yllättävän toimiva, joskaan ei varsinaisesti parantanut kumpaakaan juomaa. Koska Sorbus laitettiin Alkon täysin kulttuurihistoriallisesti sokean päätöksen myötä manan majoille pari vuotta sitten, tätä ei tietysti kukaan pääse enää toistamaan, joten teidän on vain luotettava sanaani.

Kommentit

  1. Ällös huoli, Alko korjaa Sorbicin puutteita ja on myös poistanut Cantillonin valikoimistaan. Eipä siis pääse kokeilemaan myöskään sellaisia hienoja drinkkejä kuten Gambic tai Gueuzemar!

    VastaaPoista
  2. Juu, mutta Cantillonia sentään valmistetaan vielä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.