Kinopalatsin elokuvaa odotellessa käytin tilaisuuden hyväkseni ja käväisin Kaislassa Oluthuoneiden perinteisillä IPA-viikoilla. En tiedä miksi IPA-viikot ovat keväällä, mutta jotenkin ne aina osuvat siihen saumaan kun ei itseäni niin kauheasti IPA nappaisi. Pari tarpeeksi mielenkiintoista siellä kuitenkin aina on ollut kokeiltavana.
Sculpin IPA
Panimo: Ballast Point
Maa: USA
Tyyli: IPA
Alkoholia: 7%
Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Melko täydellinen länsirannikon IPA.
Ameriikoissa on kaikki suurta ja kun siellä kehitellään vanhasta brittityylistä oma versio, ei siinä yksi variaatio riitä. Näinpä amerikan mallin IPAstakin on versiot* molemmille rannikoille. Molemmat ovat reippahasti humaloitu, mutta siinä missä itärannikolla mennään ehkä enemmän hedelmäisemmin, maltaisemmin ja monimutkaisemmin ja vielä jossain määrin hillitysti, on länsirannikolla palvottu enempi katkeruutta ja suoraviivaisempaa mäntyisiin länsirannikon humaloihin perustuvaa tyyliä. Kumpaakin tyyliä tietysti tehdään nykyään ympäri maailmaa.
Länsirannikolta näin tietenkin tulee monta todella kovassa maineessa olevaa IPAa. Yksi niistä on tämä Ballast Pointin Sculpin IPA. Ballast Point on yksi San Diegon modernin pienpanimobuumin vanhimpia panimoita, vuodelta -96. Stonen ja Alesmithin hengenheimolaisia. Nykyäänhän alueen pienpanimoskene on maailman kovimpia. Kun en Ballast Pointin oluita ollut muutenkaan ennen maistanut lainkaan, ei lie arvoitus miksi nappasin ensimmäiseksi maistoon Sculpinin.
Pullossa komeilee rujo kala, sculpin, joka ilmeisesti suomentuu simpuksi. Olut on kullan keltainen, pieni vaahto. Tuoksu on hyvin suoraan mäntyä, pihkaa, pippuria, vähän sitruunaa.
Aluksi miellyttävän pyöreän täysi, mutta silti kevyt suutuntuma, kunnes voimakas katkerointi puskee sen lävitse kuin huolella ajettu pora puusta, voimakkaan vastustamattomasti, mutta ei riehumalla. Loppumaku onkin yhtä katkeroa ja mäntyä ja pippuria. Piiiiitkä ja miellyttävä jälkimaku. Aika täydellinen esitys tyylissään. 5/5
Exciter IPA
Panimo: CAP
Maa: Ruotsi
Tyyli: IPA
Alkoholia: 6%
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Rukiinen, paahteinen, omaperäinen IPA.
Toisellekin oluelle oli aikaa, joten nappasin listalta Kauniin Humalan ykköseksi rankkaaman CAPin Exciterin. CAP eli Curious Audacious Products eli Mielenkiintoiset Röyhkeät Tuotteet on Tukholmalainen käsittääkseni nuorehko pienpanimo. Firman tuotteita oli esillä OlutExpossa, jossa maistoin Black Celebrationin, joka oli ihan ok, muttei erityisen mieleenjäävää.
Exciter sen sijaan kääntää naaman ihmetykseen jo tuoksutellessa. Tummemman maltaan ja ruismaltaan ja mäntyisen humalan yhdistelmä tulee ensimmäisen nenään yllättävän voimakkaan paahteisuutena näin vaaleaksi olueksi. Taustalla hedelmiä, sitrustakin. Rukiin ja paahteen, jopa palaneisuuden, yhdistelmässä on jotain hirvittävän tuttua. En saa heti päähäni mitä.
Suutuntuma on jotenkin laiska, mutta kuitenkin samalla jännittävän karkea, melkein multainen. "A dash of rye" tulee yllättävän selvästi läpi ja rukiin ja pihkaisen humalan yhdistelmä toimii hyvin, noh, suomalaiskansallisesti. Hedelmäisyyttäkin siellä kai oli, mutta jäin niin ihmettelemään tätä toista makua, että sinne meni. Sattuneesta syystä tulee muuten mieleen myös Plevnan Smörre Ruis-IPA, joka on puhdas kehu, kyseessä kun on yksi kotimaisista lempihanaoluistani.
Maiskuteltuani hetken ruis-paahde-yhdistelmän alkuperä iskee päähäni kuin lapakko yössä: Kukon kuori! Hyvin kalakukonkuorimainen maku löytyy tästä oluessa. Sehän on lähinnä pinnalta palanutta ruistaikinaa, niin ei kovin suuri ihme tietysti. Ja ruotsalaisten tekemänä, kaikenlaista. Niin Iso-Kallan Panimo... Miten olis Lentävä Kalakukko Ale?
Joka tapauksessa erittäin toimiva ja omaperäinen IPA. Ei välttämättä ihan sitä mitä raikkaalta IPAlta lähtee hakemaan, mutta ei missään nimessä huono. 4/5
PS: Jos ette jostain syystä ole käyneet, niin käykääpä lukemassa Reittausblogin mainio juttu oluen tilaamisesta ulkomailta. Kuten siellä mainitaan, ulkomailta tilaaminen on ollut ainakin blogeissa ikään kuin tabu, jonkinlaisen sanattomasti sovitun itsesensuurin alla. Itse olen ollut hiljaa siinä vainoharhassa, että (vähät) tilaukseni ovat tulleet tullista läpi enemmänkin tuurilla kuin lakien mukaan ja että jos mainitsee asiasta ääneen, niin kohta asiaan heräävät sekä THL että STM ja ovat sitten kuin matoiset rakit raahaamassa tullin mattoon perseellään ruskeaa viivaa, jonka yli ei saa tuoda yli 3,27823412% alkoholituotetta ettei koko kansalta räjähdä kollektiivinen maksa. Mutta tarkemmin ajatellen hienoa, että Reittausblogin Harri otti asian esille. Mitä enemmän ulkomailta tilataan, sitä älyttömämmäksi tämä paikallinen viinakammoon perustuva politiikka paljastuu.
PPS: Se onkin reittausblogin kommenteissa mainittu, mutta suosittelen myös Gourmondo.de -kauppaa. Olutvalikoima ei ole mikään hirveän kummoinen, mutta sieltä voi tilata paljon muutakin kuin olutta. Eritoten kaupan Maker's Mark bourbon-valikoima on kaikin puolin loistava: Sitä on ja se on puolet halvempaa kuin Arkadian Alkossa.
*Eikä nyt siellä lähdetä mihinkään Black/white/farmhouse/whatever-hybridityyleihin laajentamaan tätä keskustelua.
Panimo: Ballast Point
Maa: USA
Tyyli: IPA
Alkoholia: 7%
Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Melko täydellinen länsirannikon IPA.
Ameriikoissa on kaikki suurta ja kun siellä kehitellään vanhasta brittityylistä oma versio, ei siinä yksi variaatio riitä. Näinpä amerikan mallin IPAstakin on versiot* molemmille rannikoille. Molemmat ovat reippahasti humaloitu, mutta siinä missä itärannikolla mennään ehkä enemmän hedelmäisemmin, maltaisemmin ja monimutkaisemmin ja vielä jossain määrin hillitysti, on länsirannikolla palvottu enempi katkeruutta ja suoraviivaisempaa mäntyisiin länsirannikon humaloihin perustuvaa tyyliä. Kumpaakin tyyliä tietysti tehdään nykyään ympäri maailmaa.
Länsirannikolta näin tietenkin tulee monta todella kovassa maineessa olevaa IPAa. Yksi niistä on tämä Ballast Pointin Sculpin IPA. Ballast Point on yksi San Diegon modernin pienpanimobuumin vanhimpia panimoita, vuodelta -96. Stonen ja Alesmithin hengenheimolaisia. Nykyäänhän alueen pienpanimoskene on maailman kovimpia. Kun en Ballast Pointin oluita ollut muutenkaan ennen maistanut lainkaan, ei lie arvoitus miksi nappasin ensimmäiseksi maistoon Sculpinin.
Pullossa komeilee rujo kala, sculpin, joka ilmeisesti suomentuu simpuksi. Olut on kullan keltainen, pieni vaahto. Tuoksu on hyvin suoraan mäntyä, pihkaa, pippuria, vähän sitruunaa.
Aluksi miellyttävän pyöreän täysi, mutta silti kevyt suutuntuma, kunnes voimakas katkerointi puskee sen lävitse kuin huolella ajettu pora puusta, voimakkaan vastustamattomasti, mutta ei riehumalla. Loppumaku onkin yhtä katkeroa ja mäntyä ja pippuria. Piiiiitkä ja miellyttävä jälkimaku. Aika täydellinen esitys tyylissään. 5/5
Panimo: CAP
Maa: Ruotsi
Tyyli: IPA
Alkoholia: 6%
Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Rukiinen, paahteinen, omaperäinen IPA.
Toisellekin oluelle oli aikaa, joten nappasin listalta Kauniin Humalan ykköseksi rankkaaman CAPin Exciterin. CAP eli Curious Audacious Products eli Mielenkiintoiset Röyhkeät Tuotteet on Tukholmalainen käsittääkseni nuorehko pienpanimo. Firman tuotteita oli esillä OlutExpossa, jossa maistoin Black Celebrationin, joka oli ihan ok, muttei erityisen mieleenjäävää.
Exciter sen sijaan kääntää naaman ihmetykseen jo tuoksutellessa. Tummemman maltaan ja ruismaltaan ja mäntyisen humalan yhdistelmä tulee ensimmäisen nenään yllättävän voimakkaan paahteisuutena näin vaaleaksi olueksi. Taustalla hedelmiä, sitrustakin. Rukiin ja paahteen, jopa palaneisuuden, yhdistelmässä on jotain hirvittävän tuttua. En saa heti päähäni mitä.
Suutuntuma on jotenkin laiska, mutta kuitenkin samalla jännittävän karkea, melkein multainen. "A dash of rye" tulee yllättävän selvästi läpi ja rukiin ja pihkaisen humalan yhdistelmä toimii hyvin, noh, suomalaiskansallisesti. Hedelmäisyyttäkin siellä kai oli, mutta jäin niin ihmettelemään tätä toista makua, että sinne meni. Sattuneesta syystä tulee muuten mieleen myös Plevnan Smörre Ruis-IPA, joka on puhdas kehu, kyseessä kun on yksi kotimaisista lempihanaoluistani.
Maiskuteltuani hetken ruis-paahde-yhdistelmän alkuperä iskee päähäni kuin lapakko yössä: Kukon kuori! Hyvin kalakukonkuorimainen maku löytyy tästä oluessa. Sehän on lähinnä pinnalta palanutta ruistaikinaa, niin ei kovin suuri ihme tietysti. Ja ruotsalaisten tekemänä, kaikenlaista. Niin Iso-Kallan Panimo... Miten olis Lentävä Kalakukko Ale?
Joka tapauksessa erittäin toimiva ja omaperäinen IPA. Ei välttämättä ihan sitä mitä raikkaalta IPAlta lähtee hakemaan, mutta ei missään nimessä huono. 4/5
PS: Jos ette jostain syystä ole käyneet, niin käykääpä lukemassa Reittausblogin mainio juttu oluen tilaamisesta ulkomailta. Kuten siellä mainitaan, ulkomailta tilaaminen on ollut ainakin blogeissa ikään kuin tabu, jonkinlaisen sanattomasti sovitun itsesensuurin alla. Itse olen ollut hiljaa siinä vainoharhassa, että (vähät) tilaukseni ovat tulleet tullista läpi enemmänkin tuurilla kuin lakien mukaan ja että jos mainitsee asiasta ääneen, niin kohta asiaan heräävät sekä THL että STM ja ovat sitten kuin matoiset rakit raahaamassa tullin mattoon perseellään ruskeaa viivaa, jonka yli ei saa tuoda yli 3,27823412% alkoholituotetta ettei koko kansalta räjähdä kollektiivinen maksa. Mutta tarkemmin ajatellen hienoa, että Reittausblogin Harri otti asian esille. Mitä enemmän ulkomailta tilataan, sitä älyttömämmäksi tämä paikallinen viinakammoon perustuva politiikka paljastuu.
PPS: Se onkin reittausblogin kommenteissa mainittu, mutta suosittelen myös Gourmondo.de -kauppaa. Olutvalikoima ei ole mikään hirveän kummoinen, mutta sieltä voi tilata paljon muutakin kuin olutta. Eritoten kaupan Maker's Mark bourbon-valikoima on kaikin puolin loistava: Sitä on ja se on puolet halvempaa kuin Arkadian Alkossa.
*Eikä nyt siellä lähdetä mihinkään Black/white/farmhouse/whatever-hybridityyleihin laajentamaan tätä keskustelua.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.