Tuotenäytteistä ja olutblogauksesta, Valvira vastaa

Alkoholilaki muuttuu ja samalla muuttuu alkoholin mainostamissäännöt ja se koskee myös olutblogaajia. Pekka Puskan rooliin julkisessa keskustelussa sujuvasti asentunut STM:n  Ismo Tuominen kommentoi Repository of Useless Information -viiniblogin kysymyksessä blogien roolia seuraavasti:

Tämä on ehkä mainos

"Bloggaaja, joka mainostaa tuotetta rahallista tai tuotekorvausta vastaan, on luonnollisesti ”kaupallinen toteuttaja”, jota tuo yllä oleva sananvapaus ei siis koske."

Vastauksessa oli monta tulkinnanvaraista seikkaa, jotka rupesivat näin blogaajana vähän mietityttämään. Maksua tai palkkiota vastaan blogaaminen on tietenkin kaupallista toimintaa, se on selvä. Rahakorvaus on ilmiselvä, mutta mikä on tuotekorvaus? Jos saan pari näyteolutta, onko se itsessään tuotekorvaus? Vai onko kyse tuotekorvauksesta vasta sitten kun näyteoluen mukana tulee korillinen muitakin tuotteita? Entä mikä tarkalleen ottaen lasketaan "mainostamiseksi"? Ja jos arvostelen yhden tuotteen ilmaisnäytteestä, olenko silloin kaupallinen toteuttaja muidenkin arvioiden kohdalla?

Mainostajille säännöt on melko selvät. Melko järjettömät toki, mutta silti melko selvät. Näytteestä kirjoittava blogaaja jää kuitenkin ikävästi mainostajan ja kuluttajan väliin harmaalle vyöhykkeelle.

Kun nyt kuitenkin kirjoittelen blogia omaksi ilokseni, kuluttajana, mutta olen saanut pari ilmaisnäytettä, niin alkoi kummasti kiinnostaa missä menee se raja "kaupalliseen toteuttajaan", jolloin perustuslailliset oikeuteni olisivatkin noin vain pyyhkäistävissä sivuun. Näytteitä saa yhtä harvoin kuin urapoliitikko löytää moraalinsa tai virkamies maalaisjärkensä, niin niiden perässä en jaksaisi asiasta edes kiinnostua, mutta kun ruvetaan puhumaan sananvapauden rajoittamisesta, ollaan vähän eri kaliiberin asioissa. Ihan teoreettisella ja periaatteellisella tasolla kiinnostaa voinko ottaa näytteen vastaan menettämättä oikeuttani puhua siitä?

Joten kysyin asiaan tarkennusta STM:ltä Twitterissä. STM ohjasi kysymään Valviralta, jonka tehtävänä on tuottaa ohjeistus mainontaan. Niinpä laitoin mailia Valviran kirjaamoon, joka oli järkevimmän oloinen osoite viraston sivuilla.

Moi,
En tiedä mihin noista osoitteista tämä kysymys pitäisi osoittaa, toivottavasti löytää tiensä oikealle henkilölle tätä kautta. 

Olutblogia pitävänä kiinnostaa nämä uuden alkoholilain mainossäännöt.
STM:n Ismo Tuominen oli antanut asiaan vastauksia (http://repositoryofuselessinformation.blogspot.fi/2014/04/lakiuudistus-ja-ismo-tuomisen-vastaus.html), mutta kun kysyin Twitterissä STM:ltä täsmennystä, he ohjasivat Valviran pariin. 

Tuominen sanoo, että "Bloggaaja, joka mainostaa tuotetta rahallista tai tuotekorvausta vastaan, on luonnollisesti ”kaupallinen toteuttaja”, jota tuo yllä oleva sananvapaus ei siis koske." 

Ymmärrän, että teillä on tulossa tarkemmin määritelty ohjeistus asiaan ennen vuodenvaihdetta, mutta tämän tulkinta kiinnostaisi tietää jo heti, että tietää millaisen linjan blogin kanssa ottaa. Tai oikeastaan, että olenko jo nyt leimautunut kaupalliseksi toimijaksi näytteistä kirjoittaessa. 

Eli: Oletetaan että saan panimolta näytepakkauksen oluita. 

1) Jos panimo ei erikseen pyydä minua kirjoittamaan arviota, enkä itse ole erikseen sellaista luvannut, onko näytepakkauksen oluista vapaaehtoisesti kirjoittaminen toimimista "tuotekorvausta vastaan"? 

2) Jos ylläolevaan vastaus on kyllä, olenko tämän jälkeen aina lain silmissä "kaupallinen toteuttaja" eli kun seuraavalla viikolla kirjoitan itse ostamastani oluesta, onko sekin kaupallisen toteuttajan kirjoittama? Vai koskeeko määritys vain sitä yhtä kirjoituskertaa? 

Kiitos!

Pari viikkoa myöhemmin saapui vastaus Valviran juristilta. Korostukset minun.

Hei,

Kiitos kysymyksistäsi. Alkoholilain 33 §:n 1 momentin mukaan väkevien alkoholijuomien mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on kielletty. Mietojen alkoholijuomien mainonta taas on alkoholilain mukaan lähtökohtaisesti sallittua, kunhan sitä ei toteuteta alkoholilain 33.2 §:n vastaisesti (esim. kohdisteta alaikäisiin).

Perustuslain 12 §:n säännös turvaa jokaiselle oikeuden sananvapauteen. Myös kaupallinen viestintä kuuluu pykälän soveltamisalaan, mutta sen ei ole katsottu kuuluvan sananvapauden ydinalueelle. Perustuslakivaliokunta on käytännössään johdonmukaisesti katsonut kansanterveyden edistämisen ja lasten suojelun oikeuttavan varsin pitkällekin meneviä perusoikeusrajoituksia erityisiä haittariskejä omaavien elinkeinotoimintojen markkinoille.

1.1.2015 voimaan tulevan lain mukaan miedon alkoholijuoman mainonta on kielletty myös mm. silloin, kun sen kaupallinen toteuttaja käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä.

Kysymys 1) Jos panimon edustaja on toimittanut tuotteen sinulle tietoisena siitä, että kirjoitat blogia, ja kirjoitat oluesta, voidaan katsoa, että olet toiminut tuotekorvausta vastaan. Jos taas olet saanut näytteen yleisesti kuluttajana, esimerkiksi tehdaskierroksen yhteydessä, eikä elinkeinonharjoittaja ole ollut tietoinen blogistasi, ei sinun katsottaisi toimineen tuotekorvausta vastaan.

Kysymys 2) Tämä koskee vain sitä kirjoituskertaa, jos jatkossa kirjoittamasi ei käsittele samaa tuotetta.

Jo nyt voimassaolevan alkoholilain mukaan väkevästä alkoholijuomasta kirjoittaminen katsotaan kokonaan kielletyksi mainonnaksi ja myynninedistämiseksi, mikäli taustalla vaikuttaa alkoholijuomien valmistaja, maahantuoja tai myyjä. Mietojen alkoholijuomien mainonta säilyy pääsääntöisesti sallittuna myös lakimuutoksen jälkeen. Blogikirjoittaminen oluista ei siis jatkossakaan ole kiellettyä, vaikka olisit saanut näytepakkauksia oluista. Silloin sinut kuitenkin katsottaisiin todennäköisesti kaupalliseksi toteuttajaksi, jolta olisi kiellettyä ”käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä”.

Markkinoinnista syntyvällä kokonaisvaikutelmalla on usein ratkaiseva merkitys arvioitaessa sitä, milloin toiminta voidaan katsoa lainvastaiseksi, ja arviointi tapahtuu aina tapauskohtaisesti.

Ystävällisin terveisin
Kristiina Meriläinen

Tähän voisin nyt kirjoitella villiä spekulaatiota siitä, miten monenlaisia ongelmia ja turhanpäiväisiä kiertoteitä tuosta seuraa. Mutta koska kaikki spekulaatio perustuisi vain omaan tulkintaani asiasta ja internetissä on tarpeeksi mutu-tason kärpänen-härkänen älämölöä, tyydyn esittämään vain sen oman tulkintani. Siinäkin on sitä mutua ihan tarpeeksi.

Vastaukset itse kysymyksiinhän ovat miellyttävän selkeät ja itse asiassa suht ymmärrettävätkin. Näyteoluesta kirjoittaminen voidaan katsoa tuotekorvausta vastaan toimimiseksi, mutta kaupalliseksi toteuttajaksi leimaantuminen koskee vain sitä tuotetta, ei muita kirjoituksia. Tämä on ymmärrettävää ja olen periaatteessa, jos en detaljeissa, ihan samaa mieltä.

Sen sijaan tuo lopulta korostamani pätkä oli aika huolestuttava ja ehkä myös, käyttääkseni lakiteknistä termiä, meleko hölömö. Tulkitsin asian niin, että ykköskysymyksen vastauksen mukaan tuotetta vastaan tehty olutblogaus eli näytteestä kirjoittaminen on kaupallisen toteuttajan tekemä "mainos". Kuten sanottua, ei siinä mitään, sitähän se teknisesti voi olla, vaikka ei usein hengessä olisikaan kuluttaja-arvioita ihmeellisempi. Oluesta kirjoittaessa se myös olisi täysin laillinen mainos, koska olut on mieto alkoholijuoma.

Paitsi.

Internet, se on niin hirvittävä paikka, että sinne on eri säännöt: Nyt kun olen "mainoksen" tekijänä kaupallinen toteuttaja, napsahtaakin päälle kielto jossa sanotaan etten saisi "hallitsemassani tietoverkon palvelussa saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaani sanallista tai kuvallista sisältöä" ja tämän oli sekä juristin vastauksessa, että hesarin jutussa hyvin selkeästi kerrottu koskevan myös mietoja juomia.

Varsinaisille mainostajille eli esim. panimoille tämä säädös on jossain määrin selvä. Panimon facebook-saitilla ei panimo saa levittää tuottamaansa sisältöä kuluttajien jaettavaksi. Eikä kuluttajien tuottamaa sisältöä. (Suomeksi: Panimolla saa olla vaikkapa facebook-saitti, webbisaitti ja twitter. Niillä ei vaan tee yhtään mitään. Siitä sitä Suomen Brewdogia internet-maineella ja sissimarkkinoinnilla kasvattamaan sitten.)

Mutta mitä tekee blogaaja, näytekirjoituksensa kanssa siis myös kaupallinen toteuttaja? Toiminta kun tapahtuu käytännössä kokonaan näissä epämääräisesti määritellyissä "palveluissa", joihin ei nyt siis saisi laittaa jaettavaksi sitä kiellettyä sisältöä. Eli näyteoluesta tehdystä jutusta en saisi levittää blogilinkkiä vaikkapa Twitterissä tai Facebookissa. Toisaalta tämä blogi itsessään on "hallitsemani palvelu", jossa en saa "saattaa jaettavaksi sanallista tai kuvallista sisältöä". Eli saan kirjoittaa näyteoluesta blogiin, mutta heti kun kirjoitan näyteoluesta blogiin, olen kaupallinen toteuttaja, joten en saa kirjoittaa näyteoluesta blogiin. Wot?

Eli jos panimo haluaa, etten ikinä kirjoita tuotteesta yhtään mitään, se lähettää minulle näytteen.

Onko tämä nyt näin pöljä juttu? Vai olenko minä vain idiootti? (ehkä molempia)

Kysyin vielä selvennystä.

Hei!
Kiitos paljon vastauksesta. Sen verran vielä vaivaan, että voitko vähän selventää tuota loppupätkää käytännön tasolla, kun menee vähän yleispätevänä tekstinä kovin kapulaksi. 

"Blogikirjoittaminen oluista ei siis jatkossakaan ole kiellettyä, vaikka olisit saanut näytepakkauksia oluista. Silloin sinut kuitenkin katsottaisiin todennäköisesti kaupalliseksi toteuttajaksi, jolta olisi kiellettyä ”käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä”." 

Kun ymmärsin tämän nyt niin, että jos saan näytepakkauksen oluesta ja kirjoitan siitä, niin silloin tuo kaupallisen toteuttajan määritelmä pätee minuun, koska toimin tuotekorvausta vastaan (kuten vastauksesi ensimmäiseen kysymykseen kertoo).  

Eli tällöin en saa "saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaani sisältöä"? Eli jos kirjoitus käsittelee tuotenäyteolutta ja palvelu facebook, en saa jakaa blogikirjoitusta. Jos palvelu on twitter, en saa twiitata blogikirjoitusta ja jos palvelu on blogger, en saa oikeastaan edes blogata ko. oluesta? 

Mutta muuten olutblogin pitäminen olisi sallittua. Eli yksinkertaistettuna: Saan ottaa näyteoluita vastaan ja pitää olutblogia, mutta en saa kirjoittaa niistä näyteoluista netissä?

Vastaus:

Hei,

Koska uusi laki ei ole vielä voimassa, eikä siitä ole tulkintakäytäntöä, en valitettavasti pysty tämän tarkemmin ohjeistamaan yksittäistapauksessa. Se, katsotaanko toimija kaupalliseksi toteuttajaksi, tai mikä katsotaan kuluttajien tuottaman sisällön käyttämiseksi ja jaettavaksi saattamiseksi, perustuu kuitenkin aina lain voimaan tultua tehtävään tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan.

Mikäli sinut katsottaisiin kaupalliseksi toteuttajaksi, sinua koskisivat samat rajoitukset kuin muitakin mainostajia. Valvira julkaisee alkoholimainontaa koskevan ohjeen hyvissä ajoin ennen uuden alkoholilain voimaantuloa.

Ystävällisin terveisin
Kristiina Meriläinen

Ei tiedetä vielä mikä on laitonta, ennen kuin joku rikkoo lakia. Nerokasta. Mutta jos blogaat tuotenäytteestä, voit olla mainostaja, jolloin ehkä rikot lakia blogatessasi tai jakaessasi blogia.

Olisi vain kiva tietää selvästi, rikonko tulevaisuudessa lakia yksinkertaisesti juomalla ja kirjoittamalla ilmaisesta oluesta. Jos jollain tavalla olisi komiaa kriminalisoitua niin sillä. Toivottavasti se Valviran tuleva ohje edes yrittää olla selkeä ilman ehkiä ja konditionaaleja.

Eihän tätä vastaan voi edes kapinoida. "meh" against the machine. What now, I don't know what you tell me?

Huoh. Noh, kuten sanottua, näytteiden saaminen on sen verran harvinaista, että eipä tällä juuri käytännön merkitystä oikeasti meikäblogistille ole. Onhan näytteet kivoja, mutta toisaalta niille on helppo sanoa tarvittaessa ei. En edes uskalla, tai oikeastaan jaksa, ruveta miettimään näyteoluita monimutkaisempia panimo-blogaaja-yhteistyökuvioita tämän tulkinnassa. Eniten ärsyttää noiden pienpanimoiden puolesta, koska tuo nettijakopykälähän rampauttaisi niiden markkinointiviestinnän ihan täysin, ainakin jos sitä tulkitaan kuin piru raamattua kuten minä yllä ja jos siis sitä lakia joku todellisuudesta vieraantunut polyyppi ihan oikeasti yrittää valvoa.

Varmaan tästäkin olisi ollut viisaampaa olla vain kysymättä mitään, eikä kukaan olisi tullut mitään sanomaan, kun typeriä lakeja ei voida valvoa. "On helpompi pyytää anteeksi, kuin saada lupa" ei vain oikein ole sen yhteiskunnan perusajatus, jossa itse haluaisin elää.

PS: Universumi haistoi mahdollisuuden huumoriin ja juuri viimeistellessäni tätä tekstiä sain kutsun olutlasien markkinointitapahtumaan. Tämähän ei ole tietysti missään vaiheessa laitonta. Laseista, jopa alkoholin nauttimiseen tarkoitetuista, saa varmaan puhua vaikka lapsille vielä ensi vuonnakin. Jopa internetissä. Mutta kutsu osoittaa aika hyvin miten hankala tällaista lakia on yleensä valvoa.

Kuvitellaanpa, että täysin vastaava kutsu tulisi ensi vuonna lain ollessa voimassa, mutta lasien sijaan se olisi vaikkapa pienpanimon uusien oluiden maistajaistilaisuuteen. Kutsu ei mainitse blogiani mitenkään, eikä osoitteeni lähdettä kerrota. Ainoa puhuttelumuoto on "Hei oluen ystävä!". Missään ei myöskään mainita, että kyseessä olisi pressitilaisuus. Ainoa kohta joka viittaa millään tavalla ammattimaiseen tilaisuuteen on "voit välittää kutsun myös kollegallesi". 

Toki kutsu on hyvin todennäköisesti tullut minulle blogini vuoksi, mutta yhtä hyvin osoitteeni "oluen ystävänä" olisi voinut päätyä tuonne jotain muuta kautta. Olen tilannut erinäisiä uutiskirjeitä, kuulun Suomen olutseuraan, jne. Osoite kun ei ole mikään blogin oma osoite, vaan ihan yleiskäytössä oleva sähköpostini. Ainoa keino varmistaa asia on kysyä sitä kutsujalta, mutta miksi ihmeessä kysyisin? Jos sain kutsun blogin vuoksi, saan tietää sen, enkä saa kirjoittaa asiasta. Jos en saanut kutsua blogin vuoksi, kerron sen kutsujalle, joka nyt tietää sen, enkä taas saa kirjoittaa asiasta. Tietoisesti tietämättömänä olen autuaampi. Ketäs tässä nyt sitten syytetään?

----

Loppukevennyksenä turhanpäiväisestä tuubasta itse asiaan. Unohdin nimittäin mainita aiemmassa postauksessa, mutta käväisin viime perjantaina Black Doorissa maistamassa uuden punavuorelaisen pikkupanimon Donut Islandin vehnäalen Guess Wh(e)atin ja olipa yksi parhaista kotimaisista pienpanimodebyyteistä aikoihin. Kuin vehnäoluen ja brittialen välimuoto, toimii!

Maistoin samalla myös Stadin Panimon "villihiiva"-kokeiluerän American Double IPAsta: Wild Yeast American DIPA. StaPan DIPAhan on melko herkullinen tuote itsessään, mutta villihiivalla siitä oli kyllä tullut niin tunkkainen, että humaloinnista lähti kaikki hyvyys karkuun. Moni muu tuosta on tuntunut tykkäävän, mutta itse en voi rehellisin mielin suositella.

EDIT: Jessus, olipas ärsyttävän näköinen courier new noissa viesteissä. Korjasin.