Lapin Kulta Arctic Malt Pils & 0,0% Alkoholiton

Jaska mainitsi Grillimaisteri Gourmet vs. LK Arctic Malt Dark testissään, että Lappari oli yllättävän hyvä ja ruokajuomaksi jopa toimiva. Päätin testata. Tosin kauppaan asti päästyäni olin tykkänään unohtanut, että sen piti olla Dark. Niinpä otin Pilsin ja kun siinä nyt oli vieressä myös alkoholiton versio "samasta", laitoin senkin koriin ja päätin tehdä vertailutestin.

Lapin Kulta Arctic Malt Pils
Panimo: Hartwall
Maa: Suomi

Tyyli: Pilsner
Alkoholia: 4,6%
Kantavierre: 10,7 Plato
Väri: 9 EBC
Katkeruus: 25 IBU

Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Rapsakka pikkaisen liian makea pils. Aromihumalaa kaipaisi myös, mutta miellyttävä ja toimiva juoma silti.



Lapin Kulta Arctic Malt 0,0 Alkoholiton
Panimo: Hartwall
Maa: Suomi

Tyyli: Vähäalkoholinen
Alkoholia: 0,0%
Kantavierre: 5,2 Plato
Väri: 10 EBC
Katkeruus: 18 IBU

Pisteet: 1/5
Lyhyesti: Maistuu vierteelle.



En voi sanoa, että suhteeni Lapin Kultaan olisi mitenkään erityisen lämmin. Bulkinkittailuaikoinakin se oli oikeastaan se mistä vähiten pidin. Ainoa brändin alla myyty olut mitä olen viimeiseen pariin vuoteen juonut on ollut luomu jouluolut ja sekin taisi jäädä yhteen pulloon. Pari vuotta takaperin kavereiden kanssa tehdyssä bulkkiolut-sokkomaistelussa peruskolmoslappari tuli tosin muistaakseni jaetulle ykkössijalle. Siitä puuttui se bulkkinen pahvinkäry. Lapparin peruskolmonen on kuitenkin mielessäni mautonta perustavaraa ja samanmoinen brändi kuin Karhu, että kun se johonkin pulloon liitetään niin voin jo olettaa, ettei siitä luultavasti ole mihinkään.

Niinpä en voi varsinaisesti väittää kimmonneeni sukuelin juhlakunnossa hyllylle kun nämä "Arctic Malt" -sarjan tuotteet tulivat taannoin tarjolle. No nyt näitä tässä nyt kuitenkin on. Sen kummempia taustapuheita ei tarvinne itse brändistä tai panimosta pitää, molemmat lienee kaikille tuttuja.

Hartwall muistuttaa:
Nauti vastuullisesti myös 0,0%
olutta. Pitääkin olla valppaana, ettei
lähde ns. polkupyörä käsistä.

Arctic Malt -sarja itsessään tuntuu olevan tällainen lähiruokaa kannattaville kuluttajille suunnattu. Mallas on "panimon läheltä", mikä on tietysti Hartwallin helppo sanoa kun koko maan ainoa kaupallinen mallastamo on samassa kaupungissa kuin Hartwallin panimo. Tölkin pohjassa olevalla koodilla voi kuitenkin selvittää myös mistä mallastettu vilja on peräisin ja muita tietoja oluesta, pannutta työntekijää myöden. Omani olivat molemmat Heikkilän tilalta Lahdesta, kuulemma 2011 satoa. Ainoa ero näiden kahden välillä on panimon vuorossa ollut työntekijä. Humalista kerrotaan lajikkeet (Magnum ja Hersbrucker) ja nehän ovat luultavasti Saksasta, vaikkei Hartwall sattumalta asiasta niin huutelekaan. Pakkauspäivät ovat pilsillä maaliskuussa ja alkoholittomalla helmikuussa. Suht tuoretta kamaa siis.



Oluet ovat oikein kauniita kultaisia lagereita miellyttävällä vaahdolla. Pilsin tuoksu on hyvin mieto, mutta ihan miellyttävä. Raikas, hieman makean hedelmäinen ja aavistuksen kukkainen humala seassa. Mitään bulkkisuutta ei ole. Enemmän toivoisi aromia tähän, nyt jää kovin mitättömäksi. Aika... hmm.. Lapparinen. 0,0 tuoksuu vierteelle ja pahville.

Pilsin runko ja suutuntuma on kevyt, hyvä pilsmäinen. Ei valittamista. 0,0 ei ole niin vetinen kuin odotin, mutta vetinen silti.

Pils on raikas, vähän turhan makea ja jotenkin hedelmäinenkin, mikä ei oikein pilsiin sovi. Suht hyvä katkerointi, himpun verran enemmän voisi tosin olla sitäkin puolta. Jälkimaku on miellyttävän ja konstailematon katkero. Ei mitään erikoista, mutta ruokajuomaksi tai satunnaiseksi ostokseksi ihan jees pils. Pienillä parannuksilla olisi jopa erittäin hyvä, mutta sitten pitäisi tietysti käyttää sitä humalaa ja se kun on niin kovin kallista kaukaa. 3/5

0,0 maistuu vierteeltä. Maistan uudestaan ja yritän miettiä jotain muuta sanaa. Ei. Maistuu vierteeltä. Kokeillaas vielä. Ei voi mitään. Maistuu vierteeltä. Oikeasti. Tein vasta viime lauantaina kotiolutta ja humaloimaton vierre maistui juuri tältä, paitsi ollen sokerisempaa. 99% mallasmehuinen, mutta kuiva maku, jossa se viimeinen prosentti on juuri havaittava katkero. Tunkkainen. Pilsissä ollut raikkaus puuttuu.

En nyt oikein käsitä. Humalaahan tähän alkoholittomaan nimenomaan olisi voinut kaataa vaikka tankillisen ja se olisi ollut silti alkoholitonta! Jotenkin tästä on saatu käyttämättömän vierteen eli käytännössä pelkän maltaan makuista. Olut on toki mallasjuoma, mutta ei se nyt tätä tarkoita. Sattui olemaan pöydän kulmalla kupissa pale ale mallasrouhetta. Popsin sitä vähän. Maistui samalta. On tämä nyt parempaa kuin moni muu alkoholiton, mutta ihan melko pirun huonoa silti. Jäi juomatta loppuun. 1/5.

Ostakaa mielummin Brewdogin Nanny Statea, jos alkoholitonta kaipaatte, vaikka siinä se huima puoli prosenttia onkin.

Noh, ei alkoholiton lapparikaan hukkaan mennyt. Laitoin sen taustalla kiehuvaan gumboon lisänesteeksi.