Rönnvikin Vaalea

Rönnvikin Vaalea
Panimo: Rönnvikin Olutverstas
Maa: Suomi

Tyyli: Pale/Golden Ale
Alkoholia: 4,2%

Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Pilsiä jäljittelevä helppo golden ale.

Rönnvik on Laitikkalan "makukylässä" Pälkäneellä sijaitseva tilaviinejä tuottava viinitila. Tätä nykyä paikalta saa myös olutta Olutverstas-nimellä (?) toimivasta panimosta. Panimoa on säädetty paikalle vuositolkulla. Kävin tilalla hääjuhlissa kolmisen vuotta sitten ja panimo oli jo silloin "tulossa kohtapuoliin" kun asiasta kyselin. Nyt viimein hieman ennen juhannusta panimo sai ensimmäiset eränsä ulos.

Siksi näin olutharrastajana ja blogistina on eri kätevää, että täysin tuurikaupalla satun tuntemaan Rönnvikin naapurintytön, joka juhannusjuhlista Helsinkiin palattuaan toi* maistille pullon Rönnvikin Vaaleaa. Kiitokset sinne!

Sydän-Hämeen Lehdessä on panimosta hyvä artikkeli, josta selviää perusasioita. Sen mukaan panimo tekee "Rönnvik-sarjassa" vaaleaa ja tummaa. Sellaisia perushelppoja, kaikille sopivia, oletan. Jatkossa varmaan sitten mielenkiintoisempiakin juttuja kausioluiden ja muiden merkeissä. Harrastuneisuutta ja kokemusvuosia tuntuisi kuitenkin olevan paljon.

Ensimmäisenä markkinoille siis Rönnvikin vaalea. Ellei nyt just sattumalta ole viimeiseen pariin viikkoon StaPalla tai Hiidellä tai jostain muualta puskettu uutta reseptiä myyntiin, niin lie tällä hetkellä Suomen uusin olut. Noh, ainakin uusimpia. Etiketissä lukee "Miedosti katkeroitu ja maltillisesti aromihumaloitu vaalea pintahiivaolut". Kuulostaa vaalealta mild alelta. Ennakkoluuloni asiasta on, että nyt on lähdetty tekemään jotain tosi helppoa, ettei kukaan vain säikähdä. Aika tyypillinen panimon aloitus Suomessa.

Kaunis kultainen väri, pieni vaahtohuppu. Hyvin mieto tuoksu, mallasta, pientä ruohoisuutta. Maltillisesti aromihumaloitu on ehkä hieman liioittelua. Tuoksu ei ole huono, mutta viileässä oluessa melkein huomaamaton. Odotukset eivät varsinaisesti nouse korkeuksiin.

Suuhun päästyään olut kuitenkin yllättää ihan positiivisesti. Suutuntuma on miellyttävän pehmeä, mutta jää hieman vetiseksi. Melko mietohan tämä on volteiltaankin, joten ihan ymmärrettävää. Maku on miellyttävä. Makeahko hieman hedelmäinen ja maltainen brittihenkinen aloitus, pyörähtää siitä kevyeen, mutta selkeästi huomattavaan ihan maukkaaseen mannermaiseen humalointiin. Mielelläänhän tätä joisi toisenkin.

Jos nyt hieman ylimielisen olutsnobin kulmasta katselen asiaa ja oletan, että keskiverto maaseutumatkailija olettaa saavansa mitäänsanomatonta vaaleaa lageria olutta ostaessaan, niin siihen rakoonhan tämä on loistava tuote. Alehiivan tuoma pieni lisähedelmäisyys ja peruslageria toimivampi humalointi nostavat tämän hyvinkin maukkaaksi ja raikkaaksi kesäolueksi kaupan peruskuraan verratessa. Juuri sellainen, että mökkisaunassa illalla puidaan, miten "se rönnviikin olut on hyvvee".

Olutharrastajan näkökulmasta ei silti kovin mielenkiintoinen. Kevyt golden ale, joka yrittää vähän imitoida pilsiä, lopputulos jostain välimaastosta. Ei sinällään mitään isompaa valittamista, pientä vetisyyttä ja aika olematonta tuoksua lukuunottamatta. Mielenkiinnolla odotan minkälaista Olutverstaalta on tulossa jatkossa.

Ennakkoluuloni oli pitkälti oikeassa, tosin hommassa on onnistuttu ihan hyvin, eikä ole tehty mitään ihan turhaa velliä. Ei järin mielenkiintoinen, mutta virheetön ja onnistuu siinä mitä yrittää tehdä. Annan tylsästi 3/5, vaikka pisteitä voisi heilauttaa pisteen molempiin suuntiin sen mukaan mitä oluelta hakee.

PS: Huomasinpa tässä tunteja myöhemmin, että korkissa lukee itseasiassa "Olutpaja". Kaikkialla muualla puhutaan Olutverstaasta?

*En ole nyt varma miten tähän pitäisi suhtautua blogistina, että onko tämä lahja panimolta, kun en siitä mitään maksanut, mutta toisaalta pullon paikalle kiikuttanut oli minulle kaljan velkaa. Siinäpä teille Valvira pohtimista.