Testissä voiolut

Heston Blumenthal on englantilainen tv-kokki. Tai noh... tyypillä on toki yhteensä kuusi Michelin-tähteä, joista yksi on pubista, mutta hyvä on, se on "tv-kokki". Joka tapauksessa olen fani. Kiehtovan hullu nero ruuanlaittojutuissaan, jos nyt vähän fiksoitunut laittamaan kaikkialle hiilihappokarkkia ja kuivajäätä.

Miten tämä olueen liittyy? Katselin tuossa melko ylilyövää Heston's Feasts -ohjelman jaksoa, jossa Blumenthal rakentaa oman versionsa Tudorin ajan juhlapöydästä. Yksi asia, joka pöytään päätyy ja jota matkan varrella kokeillaan olutkirjailija ja CAMRA-mies Roger Protzin kanssa pubissa, on vanha resepti "butter beer". Kyllä, voiolut.

Huippukokki ja olutkirjailija tuntuivat tykkäävän ja niin pubissa maistelleet ihmisetkin. Pakko kai sitä on koettaa. Ohjelma jättää tarkemman tiedon vähän hämäräksi, mutta internet on ihmeellinen ja löysinkin Blumenthalin vähän virittämän reseptin. Tässä on lisätty videon reseptiin neilikkaa ja inkivääriä. Jouluinen meininki, mutta jouluhan on ihan justiinsa, niin mikä ettei.

Lyhyesti sanoen kuullostaa oudolta munatoti-viritykseltä.

Ainekset koolla

Blumenthalin resepti käyttää Old Speckled Heniä, joka on vähän tuhdimpi perusbritti. Ihan kiva olut, mutta ei kovin helposti saatavilla suomien maasta. Jotenpa korvaan sen lempioluellani Fuller'sin ESB:llä, joka on samansuuntainen. Vahvasti uskon ESB:n Midaan kosketuksen tekevän kaikesta parempaa, sen sijaan, että päinvastoin pilaisin hienon oluen.

ESB ja mausteet kattilassa.
Tämän jälkeen operaatioon tarvitsi molemmat kädet,
joten kuvat seuraavista vaiheista jäivät.

Valmis juoma.

Reseptin voi löytää tästä linkistä, mutta summaan sen lyhyesti tähän suomeksi sellaisena kuin sen itse teen.

1 pullo Fuller's ESB
pari hyppysellistä inkivääriä (jauhettuna)
pari hyppysellistä muskottia (jauhettuna)
1/4 tl neilikkaa (jauhettuna)
60g sokeria
2 keltuaista
10g suolatonta voita 

Olut lämmitetään kattilassa mausteiden kanssa lämpimäksi (ei kiehuvaksi). Sillä välin vispataan/ajetaan koneessa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi ja seos lisätään lämpimään olueen (poissa lämmöltä). Lisätään voi ja lämmitetään hämmentäen pari minuuttia, mutta ei liian kuumaksi ettei keltuainen mene ja pilaa koko hommaa.  

Blumenthal tekee olueen vielä cappucino-vispilällä vaahdon, mutta itselläni ei riitä laitteisto siihen.

En ehkä lämmittänyt olutta tarpeeksi pitkään. Alkuperäinen ohje sanoo, että pitäisi lämmittää kunnes juoma alkaa hiukan paksuuntua, mutta seos oli muutenkin aika paksunlainen, joten katsoin valmiiksi. Cappucino-vispilää ei tarvinnut, sekoitukseen tuli hieno vaahto ihan vain kaatamalla.

Aika miellyttävä juoma. Makea ja maitomainen, muttei silti liian makea tai paksu. Kun juoma on lämmin, alle 6% alkoholisuuskin tuntuu nenään selvästi. Se ja jouluiset mausteet yhdessä tuovat juttuun glögimäisen kulman, mutta ESB maistuu kuitenkin selvästi koko homman taustalla. Katkerointi katoaa melkein kokonaan, mutta nostaa hieman nenäänsä lopussa. "Outo munatoti-viritys" oli aika hyvä kuvaus, paitsi että tämä on melkeinpä miellyttävämpi kuin munatoti.

En nyt välttämättä toiste kesällä tekisi, mutta talvella, etenkin jouluna. Glögiä pehmeämpi, munatotia kevyempi. Jopa kaakaon tilalla voisi olla oikein kiva. Joulureseptinähän tuo Michelin-mieskin tämän ainakin Guardianin jutussa tarjoilee.

Edit: Kannattaa sitten havaita, että tekemäni reilu tuopillinen on 3-5 annosta. Sen verran tuhti paukku yhdelle, ettei koko lasia ihan viitsinyt juoda.