Omnipollo Bacchanale

Bacchanale
Panimo: Omnipollo
Maa: Ruotsi

Tyyli: Saison
Alkoholia: 6%

Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Järkyttävän hyvä saison.


Omnipollo on kolmisen vuotta vanha ruotsalainen mustalaispanimo, joka tekee oluitaan ympäri maailmaa muiden laitteilla. Se on myös ruotsalaisista pienpanimoista lempparini. Se on tavallaan outoa, koska en ole maistanut tätä ennen panimolta kuin Nebuchadnezzar IPAn ja Mazarin APAn ja To Ølin kanssa yhteistyössä tehdyn Brewmancen.  Mutta Nebu oli yksi viime vuoden parhaista olutkokemuksistani, kaksi muutakin hyvin vakuuttavaa jälkeä ja panimon ilme oluiden nimiä ja omalaatuisia etikettejä myöten viihdyttää.

Siksipä hankkiuduin yhteyteen panimon saisonin kanssa. Yksi lempityylejäni, yksi lempipanimoitani, mikä voisi mennä vikaan? Nimi on Bacchanale, etiketti olisi luultavasti laiton aika monessa maassa, koska siinä ei lue mitään muuta kuin "Omnipollo Bacchanale 6%"

Kaataessa alkaa hirvittää. Olisi pitänyt antaa oluen seisoa pidempään kuin päivän. Jo ensimmäisen desin seassa lasiin menee valtavia hiivaklönttejä ja pullon pohjalle pitää jättää ikävän paljon nestettä. Hiivabakkanaalitko nämä nyt olivatkin

Oranssi. Hyvä, kestävä vaahto. Tuoksu on mieto mutta loistava. Raikas kukkaketo, vie mielen johonkin maalle. Maaseutua, mansikoita ja kukkia. Niin kesäinen kuin voi olla. Huh, lupaa hyvää. Poreileva keskipaksu suutuntuma.

Maku... noh. Monesti jos juo sellaisen pään räjäyttävän oluen, niin se on ekasta suullisesta selvä peli. Bacchanalea piti makustella. Alkaa hyvin perussaisonmaisesti, on kevyttä tallinmakua ja raikasta hedelmäisyyttä, tyylin esi-isän Saison Dupontin kaltaista (join Dupontia juuri eilen, niin maku on muistissa), mutta kääntyy sitten makeanhappamaan pehmeään loppuun. Hiivaisuudesta ei ole kokkareista huolimatta tietoakaan. Lopulta joka siemauksella vaikutelma vahvistuu, että onpas muuten käsittämättömän loistava olut. Ja sitten se on loppu. Tseisus mitä kamaa. 5/5.

Otin oluen ruokajuomaksi. Tein viime viikkoina täydelliseksi (no omasta mielestäni ainakin) opettelemani munakkaan, jonka täytteeksi tökkäsin savulohta, sipulia ja rucolaa. Loput ostamani rucolat heitin hetken mielijohteesta rinnalle salaatiksi. Oli lievä pohjafiilis, että saison voisi toimia tämmöisen setin kanssa hyvin ja kerrankin paritus meni fiilispohjalta oikein. Saison leikkaa savukalan ja munakkaan rasvaisuuden hyvin ja etenkin sipulisemmissa suullisissa happamuus, pistävyys ja raikkaus lyövät hienosti yhteen, mutta yksinkertaisen rucola-"salaatin" kanssa saison vasta jumalaisesti toimiikin. Ja kun sanon yksinkertaisen, tarkoitan, että rucola oli pyöritelty oliiviöljyssä ja balsamicossa*, ei muuta.

Kuin roskiksesta ruiskua etsivä narkkari kaadan pullon hiivajämät vielä lasiin. Hyh. Katkeraa, multaista ja yltiöhapanta mönjää. Ehkä jätän hiivan juonnin muille.

PS: Tässä oluttripissä oli aika vahvasti set ja setting kohdallaan näin lauantailounaalla, joten sillä sävyllä lukekaa tätä arvostelua.

*Balsamico-nörteille tiedoksi, että ei, ei ollut "aitoa" tradizionale balsamicoa, koska en ole tehty rahasta. Mut on tätä sentään edes pari vuotta kypsytetty. :)