Heti ensimmäisen Chimayn paritettuani havaitsin viemäriputkessa vuodon ja keittiön lattiassa vesivahingon. Neljä viikkoa jouduin näin odottelemaan, että saisin taas juoksevan veden keittiööni, eikä parittelusta ollut siis puhettakaan.
Kahta kovemmalla innolla siis valkoisen Chimayn pariin. Kyseessä on tyylillisesti Tripel, eli vahva vaalea ale, jossa on voimakas belgialaisen hiivakannan tuoma hedelmäinen mausteisuus. Ison pullon nimi Cinq Cents tarkoittaa viittä sataa. Mitä se sitten tarkoittaa, en tiedä.
Garrett Oliverin opastuksella tripelin pariksi sopisi vähän vaikka mikä. Makkarat, riistalinnut, vasikka, ilmakuivattu kinkku, yrtit, hedelmät, rasvainen kala, simpukat, kaalit... Erityisesti hän mainitsee, että parman kinkkuun kääritty kypsä brie alkupalana saa tripelin kanssa vieraat haltioihinsa. Niin helppo ratkaisu, etten voinut sitä välttää ja alkupala oli näin jo päätetty. Hakaniemen hallista irtoaa Roinisilta parman kinkkua (ja ihan vahingossa myös kasa salamia...) ja Lentävästä Lehmästä brietä (ja ihan vahingossa myös köntsä kotimaista kutunjuustoa...)
Pääruuaksi melkein yhtä helposti valitsen makkaran. Ihan mitä tahansa makkaraa ei viitsi laittaa, kun haluaisi syödä tavallista paremmin, joten Harjun asukkaana tuen tietenkin Harjun Makkaratehdasta. Kurvin K-marketin pakkasesta löytyi Makkaratehtaan Salvia-Inkivääri tuoremakkaraa. Sen kaveriksi simppeli basilika-tinjami-risotto. Yrttejä pitäisi siis piisata.
Tämä kaikki nautitaan ennen seuraavaa Helsingin baarikierrosta lounaaksi Virallisen Kuvaajan kanssa. Muutenkin melko tuhti lounas saa arvoisensa päätöksen kuvaajan hilatessa jälkiruuaksi valikoiman juustoja. Niiden pariksi ei kuitenkaan Chimayta riitä, joten en käsittele tässä muuten kuin sanoen, että Kärntner Rahmlaib on herkkua.
Ensiksi parmankinkku-brie-kombo. Ostamani brie olikin sitten huolella voimakasta ja parmankinkku oli sille paikallaan vähän demppaamaan brien jalkahikisyyttä. Seuraavalla kerralla ehkä hieman vähemmän brietä per rulla. Tripel kuitenkin toimii rullan kanssa erinomaisesti. Hiilihappoisuus leikkaa rasvaisuuden ja yrttinen hedelmäisyys toimii brien makujen kanssa yhteen ja mallas kinkun. Kaipa se Oliver tietää mistä puhuu. Silti tulee mieleen, olisiko olut toiminut vieläkin paremmin pelkän kinkun kanssa.
Makkaran kaverina tripel toimii myös suht hyvin. Yrttisyydet tukevat toisiaan ja tässäkin oluen poreileva luonne toimii rasvaa vastaan hienosti. Päivän paras* kombo kuitenkin menee risotolle. Olut saa risoton tinjamin avautumaan todella hienosti ja kaikin puolin parantaa keskinkertaisesti valmistettua risottoa muutenkin.
Mitä opin tästä kaikesta: Ehdottomasti yrttisen ja rasvaisen ruuan pariksi tripeliä jatkossakin.
*Rehellisyyden nimissä, oikeasti paras kombo valkoiseen chimayhin oli pelkkä tinjamin oksa. Se ei oikein kuitenkaan käy ruokalajista...
Kahta kovemmalla innolla siis valkoisen Chimayn pariin. Kyseessä on tyylillisesti Tripel, eli vahva vaalea ale, jossa on voimakas belgialaisen hiivakannan tuoma hedelmäinen mausteisuus. Ison pullon nimi Cinq Cents tarkoittaa viittä sataa. Mitä se sitten tarkoittaa, en tiedä.Garrett Oliverin opastuksella tripelin pariksi sopisi vähän vaikka mikä. Makkarat, riistalinnut, vasikka, ilmakuivattu kinkku, yrtit, hedelmät, rasvainen kala, simpukat, kaalit... Erityisesti hän mainitsee, että parman kinkkuun kääritty kypsä brie alkupalana saa tripelin kanssa vieraat haltioihinsa. Niin helppo ratkaisu, etten voinut sitä välttää ja alkupala oli näin jo päätetty. Hakaniemen hallista irtoaa Roinisilta parman kinkkua (ja ihan vahingossa myös kasa salamia...) ja Lentävästä Lehmästä brietä (ja ihan vahingossa myös köntsä kotimaista kutunjuustoa...)
Pääruuaksi melkein yhtä helposti valitsen makkaran. Ihan mitä tahansa makkaraa ei viitsi laittaa, kun haluaisi syödä tavallista paremmin, joten Harjun asukkaana tuen tietenkin Harjun Makkaratehdasta. Kurvin K-marketin pakkasesta löytyi Makkaratehtaan Salvia-Inkivääri tuoremakkaraa. Sen kaveriksi simppeli basilika-tinjami-risotto. Yrttejä pitäisi siis piisata.Tämä kaikki nautitaan ennen seuraavaa Helsingin baarikierrosta lounaaksi Virallisen Kuvaajan kanssa. Muutenkin melko tuhti lounas saa arvoisensa päätöksen kuvaajan hilatessa jälkiruuaksi valikoiman juustoja. Niiden pariksi ei kuitenkaan Chimayta riitä, joten en käsittele tässä muuten kuin sanoen, että Kärntner Rahmlaib on herkkua.
Ensiksi parmankinkku-brie-kombo. Ostamani brie olikin sitten huolella voimakasta ja parmankinkku oli sille paikallaan vähän demppaamaan brien jalkahikisyyttä. Seuraavalla kerralla ehkä hieman vähemmän brietä per rulla. Tripel kuitenkin toimii rullan kanssa erinomaisesti. Hiilihappoisuus leikkaa rasvaisuuden ja yrttinen hedelmäisyys toimii brien makujen kanssa yhteen ja mallas kinkun. Kaipa se Oliver tietää mistä puhuu. Silti tulee mieleen, olisiko olut toiminut vieläkin paremmin pelkän kinkun kanssa.
Makkaran kaverina tripel toimii myös suht hyvin. Yrttisyydet tukevat toisiaan ja tässäkin oluen poreileva luonne toimii rasvaa vastaan hienosti. Päivän paras* kombo kuitenkin menee risotolle. Olut saa risoton tinjamin avautumaan todella hienosti ja kaikin puolin parantaa keskinkertaisesti valmistettua risottoa muutenkin.
Mitä opin tästä kaikesta: Ehdottomasti yrttisen ja rasvaisen ruuan pariksi tripeliä jatkossakin.
*Rehellisyyden nimissä, oikeasti paras kombo valkoiseen chimayhin oli pelkkä tinjamin oksa. Se ei oikein kuitenkaan käy ruokalajista...
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.