Vuosikatsaus 2014

Tänä vuonna on ollut mukava blogailla. On ollut hyviä oluita, hyviä tapahtumia ja hyvä meininki. Pienpanimobuumi ei näytä laantumisen merkkejä, uusia nousee koko ajan ja laatuolut tuntuu maistuvan ihmisille. Ei ollut lähellekään näin hyvä meininki olla olutharrastaja vielä viisi vuottakaan sitten.

Vuoden valopilkut:
-Panimo Hiisi. Jatkuvasti uutta, hyvällä asenteella. Maistoin ensimmäisen Hiiden oluen helmikuussa ja olen maistanut niitä (kollaboraatiot mukaan lukien) nyt jo 24* erilaista. Määrä ei tietty korvaa laatua, mutta eipä Hiiden kohdalla ole laadunpuutteestakaan tarvinnut erityisemmin valitella.

-Niin moni muukin kotimainen pienpanimo. Ruosniemellä oli hienoa luovaa hulluutta. Mm. Punajuuri-raparperi-villihiivaolut, joka vielä oli ihan hyvää. Ei tarvinne muuta sanoa. Maku ja Sori tulivat molemmat markkinoille tämän hetken ylisaturoituneemmalla tyylillä, jenkki-IPAlla, ja esiintyivät loistavasti edukseen. Se ei ole ihan helppo temppu.

Vuoden varjot:
-Alkoholipolitiikka ei osoita järkiytymisen merkkejä. Ihmisiä ohjataan edelleen juomaan mahdollisimman tiukkaa viinaa mahdollisimman vähän valvotuissa oloissa. Panimoilla ja ravintoloilla on hankalaa. Ei ymmärretä Internetin tai EU:n rajojen puutetta. Yksittäiset kansanedustajat yrittävät, mutta se ei paljon lämmitä kun yksikään puolue ei ole ottanut sitä asioikseen. Gallup-johtaja haluaa keskioluen Alkoon ja veroja kovemmaksi. En aikonut vaaleissa alkoholipolitiikka etusijalla äänestääkään (on aika paljon tärkeämpiäkin asioita), mutta eipä se ole oikeastaan mahdollistakaan kun puolueissa muutosta ei selkeästi haluta tai sen tarvetta nähdä.

-Kotiolut. Siitä ei tunnu tulevan mitään, enkä ole siitä siksi erityisemmin blogiin kirjoitellutkaan. Keväällä tein pari epäonnistunutta satsia ja pidin pitkän tauon. Toisaalta vuosi sitten tekemäni imperial stout oli aivan käsittämättömän hyvää ja parani vain vuoden loppua kohti. Nyt on jälkikäymässä "tulos tai ulos"-erä, josta pitäisi tulla vahva skottiale, mutta vähän näyttää huolestuttavalta senkin kanssa. Tosin sain tällä kertaa ehkä tehtyä ihan uuden virheen, jota en aiemmin ole suorittanutkaan. Pullotan loppuviikosta.

Omia huippuhetkiä:
-Ballast Point Victory at Sea. Vuoden virallinen "kylmät väreet ja hetken hiljaisuus" olut. Tästä ei tietenkään arviota koskaan tullut blogiin asti. Oli pari muutakin, mutta vuoden lopulla tapahtuvat asiat aina korostuvat näissä vuosikatsaushommissa.

-Tuomarointihommat Suomen Paras Olut -kisan alkukarsinnassa ja erityisesti Bryggeri Helsingin kotiolutkisan tuomarointi. Olin melko äimänä ja nöyränä kun meikäamatööri pyydettiin paljon pätevöityneempien tyyppien viereen tuomariksi. Kiitos vain Bryggerille luottamuksesta. Kotipanimoiden onnistuneet ja etenkin epäonnistuneet tulkinnat DIPAsta olivat mielenkiintoisia ja voittajakin taisi löytyä melko yksimielisesti.

-Syksyllä harjoittamani ruokaparitustouhu on ollut sen verran kivaa, ettei se miksikään hetken huviksi jääne. Tähän innoituksesta kiitokset ensinnäkin Bryggeri Brew Clubille, jonka toisessa sessiossa oli pari tosi loistavaa paritusta. Ja toisekseen Lehtisen Anikólle sekä kirjansa, että Koffin tilaisuuksissa maisteltujen hyvien parien johdosta.

-Blogin jutuista "Lavan hinnalla olutharrastajaksi" sai keväällä ihan käsittämättömän suosion. Välillä se vetää porukkaa vieläkin paremmin kuin ihan uudet jutut. Myös keväinen Valvira-kirjeenvaihto otti myöhemmin vuonna (täysin raiteilta lähteneen) #viskigaten jälkimainingeissa melkoisen pyrähdyksen kärkipaikalle.

-Kalevalamuotoinen Hiisi Iku-Turso -arvio sai niin positiivista palautetta, että häkellyin. Se syntyi niin helpon tuntuisesti**, etten odottanut mitään erityisiä kehuja. Nyt vähän ärsyttää, sillä se olisi voinut olla paljon parempikin.

"Lupauksia" vuodelle 2015:
-Lupaan syödä hyvin ja juoda paremmin.
-Olutmatkailua? Ehkä. Ehkäpä hyvinnii ehkä.
-Ottaen tahdin huomioon, en luultavasti saa olutbaarikierroksia loppuun vuoden 2015 aikana, mutta lupaan ainakin yrittää.

Tuopillisen suosituimmat jutut 2014:
1. Tuotenäytteistä ja olutblogauksesta, Valvira vastaa
2. Lavan (eli "keissin") hinnalla olutharrastajaksi
3. Brewdog Helsinki aukesi
4. Helsingin Olutbaarit, osa 3: Töölö
5. Brewdog Hello My Name is Päivi
6. Hiisi Iku-Turso (Yhdeskuudetta runo)
7. Verkkokauppa.com JEFF
8. Stallhagen Historic Beer 1843
9. Helsingin Olutbaarit, osa 1: Harju/Kurvi
10.Kirja-arvio: Anikó Lehtinen: Yks Olut

Kaksi ensimmäistä lähti jossain määrin viraaliksi ja ovat ihan omissa lukemissaan (todella tasaisesti vieläpä: eroa on n. 1%). Muuten on ollut mukava huomata, että olutbaarijutut ovat kiinnostaneet (loputkin on "bubbling under"). Ja kuten Facebookin puolella aiemmin mainitsin: Jos otsikossa on Brewdog, suosio on taattu.

*Pienenä verrokkina: maistoin ensimmäisen Hartwallin oluen 1996 ja niitä on 18 vuodessa kertynyt 27.

**"Kalevalamuotoa" eli sitä "vaka vanha väinämöinen, laski laulellen vesiä" tahtia on aika helppo luritella menemään aiheesta kuin aiheesta kun sen saa päähänsä rullaamaan. Siksi kai sitä on runonlaulussa käytettykin. Kokeilkaapa kävelyllä pistää runolaulua menemään vaikka ympäristöä aiheena käyttäen, se tulee aika näppärästi. Ja ei. Ei ääneen. Joku roti.