(Musta) Valssi
Panimo: Rekolan Panimo / Mathildedalin Kyläpanimo
Maa: Suomi
Tyyli: Schwarzbier
Alkoholia: 4,3%
Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Hienosti paahdemaltaan ja humalan yhdistävä musta lager.
Mathildedalin kyläpanimo on yksi Suomen tuoreimpia pienpanimoita, viime vuoden loppupuolella käynnistetty. Kaunis Humala -blogin esimerkkiä noudattaen tein safarin Ruoholahden Citymarketiin etsimään panimon oluita. Panimon omat kauppavahvuiset oli ilmeisesti myyty jo loppuun, tai piilotettu jonnekin salaiseen koloon, mutta hyllystä löytyi Rekolan Panimon kanssa yhteistyössä tehty Valssi. Sivuhuomiona, kun en ole ko. marketissa aikoihin asioinut: Olipas muuten melko erinomainen olutvalikoima.
Vanhaan ruukkikylään perustettu panimo on vähän tunnetumman Fiskarsin ruukkikylän lähiseutuvilla ja siellähän toimii puolestaan Rekolan Panimo. Yhteistyö ei siis ole yllätys.
Olut on pantu Rekolalla. Tätä näkyi joulukuun tienoolla nettiarvioissa nimellä Musta Valssi ja niin vanhassa etiketissä selvästi lukikin. Nyt etiketti on näköjään kuitenkin vaihtunut ja nimi on selkeämmin pelkkä Valssi, tosin sen yllä lukee pienellä "Musta, svart". Rekolan sivut kutsuvat olutta Mustaksi Valssiksi ja Mathildedalin pelkäksi Valssiksi. Että ota tästä joku selvä nyt sitten. No oli valssia, mustaa valssia tai vaaleansinistä boleroa, olut on kuitenkin kai ihan samaa tavaraa.
"Musta luomu lager". Oletuksena schwarzbieriä siis luvassa. Hyvin tummanruskea, miltei musta olut runsaalla kukkuraisella vaahdolla, joka häviää suht nopeasti.
Tuoksusta välitön ensivaikutelma on pelkkää savua, mutta se laimenee nopesti ja jää taustavireeksi. Paahteisuutta, mallasleipää, kuivaa heinää.
Todella pehmeä runko, joka kääntyy hiilihappoisuuden tukemana aika ryhdikkään katkeraksi. Maku on kuivahko, paahteinen. Hieman kahvia, tummaa suklaata, aavistus savua. Ruohoinen ja yrttinen, voimakkaan katkera humalointi toimii maltaan kanssa todella hienosti ja uniikisti yhteen. Upea.
Ohoh. Onpas hyvä olut. Taisin sanoa ihan ääneen "no jumalauta!" kun maiskuttelin. Olin unohtanut taannoiset lukemani arviot niin tuli melko täysin puskista. Korkeaa nelosta meinasin, mutta kun on kerran luomua, niin annetaan siitä sen verran plussaa, että täräytän täydet 5/5. Iso käsi, hieno olut.
Ruokaoluena luultavasti erinomainen. Itse tein maistelua seuraavaksi ruuaksi hyvin laiskan salaatin possun sisäfileellä ja balsamicokastikkeella. Olut toimi ihan kivasti senkin kanssa, tosin ei ehkä mikään paras mahdollinen pari.
Panimo: Rekolan Panimo / Mathildedalin Kyläpanimo
Maa: Suomi
Tyyli: Schwarzbier
Alkoholia: 4,3%
Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Hienosti paahdemaltaan ja humalan yhdistävä musta lager.
Mathildedalin kyläpanimo on yksi Suomen tuoreimpia pienpanimoita, viime vuoden loppupuolella käynnistetty. Kaunis Humala -blogin esimerkkiä noudattaen tein safarin Ruoholahden Citymarketiin etsimään panimon oluita. Panimon omat kauppavahvuiset oli ilmeisesti myyty jo loppuun, tai piilotettu jonnekin salaiseen koloon, mutta hyllystä löytyi Rekolan Panimon kanssa yhteistyössä tehty Valssi. Sivuhuomiona, kun en ole ko. marketissa aikoihin asioinut: Olipas muuten melko erinomainen olutvalikoima.
Vanhaan ruukkikylään perustettu panimo on vähän tunnetumman Fiskarsin ruukkikylän lähiseutuvilla ja siellähän toimii puolestaan Rekolan Panimo. Yhteistyö ei siis ole yllätys.
Olut on pantu Rekolalla. Tätä näkyi joulukuun tienoolla nettiarvioissa nimellä Musta Valssi ja niin vanhassa etiketissä selvästi lukikin. Nyt etiketti on näköjään kuitenkin vaihtunut ja nimi on selkeämmin pelkkä Valssi, tosin sen yllä lukee pienellä "Musta, svart". Rekolan sivut kutsuvat olutta Mustaksi Valssiksi ja Mathildedalin pelkäksi Valssiksi. Että ota tästä joku selvä nyt sitten. No oli valssia, mustaa valssia tai vaaleansinistä boleroa, olut on kuitenkin kai ihan samaa tavaraa.
"Musta luomu lager". Oletuksena schwarzbieriä siis luvassa. Hyvin tummanruskea, miltei musta olut runsaalla kukkuraisella vaahdolla, joka häviää suht nopeasti.
Tuoksusta välitön ensivaikutelma on pelkkää savua, mutta se laimenee nopesti ja jää taustavireeksi. Paahteisuutta, mallasleipää, kuivaa heinää.
Todella pehmeä runko, joka kääntyy hiilihappoisuuden tukemana aika ryhdikkään katkeraksi. Maku on kuivahko, paahteinen. Hieman kahvia, tummaa suklaata, aavistus savua. Ruohoinen ja yrttinen, voimakkaan katkera humalointi toimii maltaan kanssa todella hienosti ja uniikisti yhteen. Upea.
Ohoh. Onpas hyvä olut. Taisin sanoa ihan ääneen "no jumalauta!" kun maiskuttelin. Olin unohtanut taannoiset lukemani arviot niin tuli melko täysin puskista. Korkeaa nelosta meinasin, mutta kun on kerran luomua, niin annetaan siitä sen verran plussaa, että täräytän täydet 5/5. Iso käsi, hieno olut.
Ruokaoluena luultavasti erinomainen. Itse tein maistelua seuraavaksi ruuaksi hyvin laiskan salaatin possun sisäfileellä ja balsamicokastikkeella. Olut toimi ihan kivasti senkin kanssa, tosin ei ehkä mikään paras mahdollinen pari.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.