Tämän tyylisarjan ideana oli käydä läpi BJCP:n tyyliopasta mahdollisimman perinteinen esimerkki tyylistä kourassa ja oppaan järjestyksessä, mutta BJCP meni ja mylläsi koko oppaansa (kieltämättä tarpeesta) kesken homman ihan totaalisesti. 2015 oppaassa tyylit ryhmiteltiin uusiksi, osittain nimettiin uusiksi ja niitä tuli helvetisti lisää, absurdiuteen asti. Mutta jos päivitän uusimpaan järjestelmään, jotain pitää kuitenkin muuttua.
Aikani pohdittua päätin luopua ensinnäkin ajatuksesta käydä opas järjestyksessä läpi, se oli koitunut hankalaksi jo muutenkin. Yritän kuitenkin käydä oluita läpi järkevissä ryhmissä. Toisekseen en pidä enää niin saavutettavana tavoitteena käydä kaikkia tyylejä läpi, sen verran hämärää kamaa tuolla nyt on. Pistän jatkossa jokaisen jutun loppuun listan tyyleistä, joista läpikäydyt on yliviivattu, ehkä se siitä pikkuhiljaa. Aiempien kertojen tyyleistä vedän yli ne mitkä niitä nykyisessä vastaavat. (Siihen on konversiotaulukot olemassa, mikä lisää uskomustani siihen, että BJCP:n vanhimmat viisaat ovat entisiä tai nykyisiä roolipelinörttejä)
Lisäksi karsin muutamia tyylejä, joita en pidä oikein järkevinä tyylien opettelussa, kuten "maustetut oluet" jotka voivat siis käytännössä maistua lähes miltä vain, eikä siinä oikein voi puhua mistään selkeästä tyylistä.
Tällä kertaa kuitenkin vuorossa perinteisempää kamaa eli pukkeja. Tai kaksi bockia: Heller ja Doppel eli vaalea ja tupla. Bockeja on myös doppelia keveämpi dunkler eli tumma, sekä weizenbock eli vehnäbock ja eisbock eli jäätislattu bock. Pukkia tarkoittava bock-sanahan on Müncheniläinen vääristymä Einbeckin kaupungin nimestä josta alkuperäinen "Ur-Bock" on kotoisin. Katsotaanpa speksejä suoraan silmiin.
Helles Bock
Yleisvaikutelma: Verrattain vaalea, vahva, maltainen saksalainen lagerolut, mukavan kuivaksi käyneenä, joka helpottaa juotavuutta. Humala yleensä selvemmin esillä kuin muissa bockeissa.
Tuoksu: Kohtalaisesta voimakkaaseen vaihteleva viljainen-makea mallasaromi, usein kevein paahdetuin sävyin ja miedoin Maillard-tuottein. Humalan aromi kohtalaisen alhaisesta olemattomaan, mausteiden, yrttien tai kukkien luonteella. Puhdas käymisprofiili. Hedelmäisiä estereitä ei pitäisi juuri olla. Hyvin mieto alkoholisuus voi olla havaittavissa. DMS aromia voi esiintyä kevyenä.
Ulkoasu: Syvästä kullasta vaaleaan meripihkaan väriltään. Kirkas, kuulas selkeydeltään. Suuri, pehmeä, pysyvä valkoinen vaahto.
Maku: Kohtalaisesta kohtalaisen vahvaan vaihteleva viljainen makea maltaan maku dominoi lievin paahteisin elementein ja/tai Maillard-reaktion tuotteiden tuodessa mielenkiintoa. Vähän tai ei lainkaan karamellia. Voi olla lievää DMS:n makua. Kohtalainen tai mitätön humalan maku (mausteinen, yrttinen, kukkainen, pippurinen). Kohtalainen humalan katkeruus. Puhdas käymisprofiili. Hyvin loppuunkäynyt, ei ällöttävä. Kohtalaisen kuiva lopetus joka voi maistua sekä maltaalta, että humalalta.
Suutuntuma: Keskipaksu. Hiilihappoisuutta kohtalaisesta kohtalaisen voimakkaaseen. Sulava, puhdas, ei tylyyttä tai kitkeryyttä, huolimatta voimakkaammasta katkeroinnista. Kevyt alkoholin lämpö voi olla läsnä.
Kommentteja: Tunnetaan myös Mai Bockina. On kiistaa siitä ovatko Helles Bock ja Maibock synonyymeja. Useimmat sitä mieltä, että tyylit ovat identtisiä, mutta jotkut uskovat maibockin olevan "fest" eli juhlaolut ja tyylin yläpäätä humaloinnissa ja värissä. Kaikki hedelmäisyys tulee Müncheniläisestä ja muista erikoismaltaista, ei hiivan luomista estereistä. Humalat kompensoivat kevyitä Maillard-reaktion tuomia makuja.
Historia: Suhteellisen uusi luomus verrattuna muihin bockeihin. Maibockin tarjoilu liittyy kevääseen ja toukokuuhun.
Tyypilliset ainesosat: Pils- ja/tai Wieniläismallaspohja, Müncheniläismaltaiden lisätessä luonnessa (tosin vähemmän kuin perinteisessä bockissa). Ei ei-mallaslisäkkeitä. Saazer-humala. Puhdas lager-hiiva. Keittomäskäys on tyypillistä, mutta keitetään vähemmän kuin dunkles bockia värin hallitsemiseksi.
Tyylivertailua: Voidaan ajatella dunkles bockin vaaleana versiona tai Hellesin vahvana bock-versiona. Melko maltainen, mutta oluella on vähemmän tummia ja täyteläisiä maltaan makuja ja voi olla kuivempi, humalaisempi ja katkerampi kuin dunkles bock. Maltaisempi ja alkoholisempi kuin Festbier.
Numerot: OG: 1.064 – 1.072 IBUs: 23 – 35 FG: 1.011 – 1.018 SRM: 6 – 11 ABV: 6.3 – 7.4%
Kaupallisia esimerkkejä: Altenmünster Maibock, Ayinger Maibock, Einbecker Mai-Urbock, Hacker-Pschorr Hubertus Bock, Mahr’s Bock
Doppelbock
Yleisvaikutelma: Vahva, täyteläinen ja erittäin maltainen saksalainen lager, josta on olemassa sekä vaalea että tumma variantti. Tummemmat versiot ovat maltaisuudeltaan kehittyneempiä ja syvempiä, siinä missä vaaleissa on hieman enemmän humalaa ja kuivuutta.
Tuoksu: Erittäin voimakas maltaisuus. Tummemmissa versioissa selkeitä Maillard-tuotteita ja usein paahtuneita tuoksuja. Kevyt karamellisuus on sallittua. Vaaleissa versioissa on voimakas maltaan läsnäolo sekä joitain Maillard-tuotteita ja paahteisuuden sävyjä. Ei käytännössä lainkaan humalan aromia, joskin kevyt jalohumalan tuoksu sallitaan vaaleissa versioissa. Kohtalaisen mieto maltaasta lähtöisin oleva tumman hedelmän kosketus voi olla läsnä tummemmissa versioissa. Hyvin kevyt suklaankaltainen aromi voi olla läsnä tummemmissa versioissa, mutta paistuneita tai palaneita aromeja ei tulisi koskaan olla. Kohtalainen alkoholisuus voi olla läsnä.
Ulkoasu: Syvästä kullasta tumman rusekaan. Tummemmissa versioissa usein rubiininpunaista korostusta. Lageroinnin tulisi luoda hyvä kirkkaus. Suuri, pehmeä, kestävä vaahtopää, väri vaihtelee oluen värin mukaan (valkoinen vaaleille, tummempi tummille). Vahvemmilla versioilla voi olla ongelmia vaahdon kestävyyden kanssa ja niissä voi esiintyä selkeät "jalat" (="valumajälki" kun olutta pyörittää lasissa).
Maku: Erittäin täyteläinen ja maltainen. Tummemmissa versioissa selkeät Maillard-tuotteet ja usein paahteisia makuja. Vaaleammissa voimakas maltaan maku ja Maillard ja paahde lievempänä. Erittäin kevyt suklaan maku voi esiintyä tummemmissa versioissa, muittei koskaan palaneena tai paistuneena. Puhdas lagerin olemus. Kohtalaisen alhainen maltaasta peräisin oleva tumman hedelmän kosketus voi olla läsnä tummemmissa versioissa. Oluen voimakas alkoholipitoisuus on aina esillä, mutta tämän tulisi olla pehmeä ja lämmittävä tylyn tai polttavan sijaan. Vähän tai ei lainkaan humalan aromia (vaaleissa sallitaan enemmän). Humalan katkeruus vaihtelee kohtalaisesta kohtalaisen vähäiseen. Joka tapauksessa se antaa maltaan dominoida makua. Suurin osa on suhteellisen maltaisen makeita, mutta niissä pitäisi olla pitkälle käynyt olemus. Makeus tulee kevyestä humaloinnista, ei keskenjääneestä käymisestä. Vaaleammat versiot ovat usein kuivempia.
Suutuntuma: Keskipaksusta paksuun. Hiilihappoisuus kohtalaisesta kohtalaisen alhaiseen. Erittäin pehmeä ilman kovuutta tai kitkeryyttä. Kevyt alkoholin lämpö voidaan huomata, mutta sen ei koskaan tulisi polttaa.
Kommentteja: Suurin osa on tummia ja voivat tuoda esiin karamellisointia ja keittomäskäyksen maillard-tuotteita, mutta erinomaisia vaaleitakin versioita esiintyy. Vaaleat eivät ole yhtä täyteläisiä, eikä niissä ole tummien versioiden tummien maltaieden makua ja voivat olla kuivempia, humalaisempia ja katkerampia. Suurin osa perinteisistä esimerkeistä ovat esiteltyjen skaalojen alapäästä, voidaan olettaa ettei tyylillä ole ylärajaa vierteen voimakkuudelle, alkoholille tai katkeruudelle.
Historia: Baijerilainen erikoisuus. Pantu ensimmäisen kerran Münchenissä Pyhän Franciscus di Paolan munkkien toimesta (Paulaner). Historialliset versiot olivat huonommin loppuunkäyneitä ja selvästi makeampia ja alkoholiltaan kevyempiä (ja näin "nestemäistä leipää" munkeille). Termi "tuplapukki" on Müncheniläisten kuluttajien keksimä. Useat kaupalliset doppelbockit ovat nimeltään "-ator" päätteisiä joko kunnianosoituksena alkuperäiselle Salvatorille tai napatakseen osan suosiosta. Perinteisesti tumman ruskeita väriltä, vaaleammat versiot ovat uudempia keksintöjä.
Tyypilliset ainesosat: Pils- ja wieniläismaltaita vaaleille versiolle (ja vähän Müncheniläistä). Müncheniläis ja wieniläismaltaita tummemmille ja toisinaan ripaus tummempia maltaita. Saazer-humalat. Puhdas lager-hiiva. Keittomäskäys on perinteistä.
Tyylivertailua: Vahvempi, täyteläisempi ja paksumpi versio joko dunkles tai helles bockista. Vaaleat versiot ovat pidemmälle käyneitä ja vähemmän hedelmäisiä kuin tummemmat.
Numerot: OG: 1.072 – 1.112 IBUs: 16 – 26 FG: 1.016 – 1.024 SRM: 6 – 25 ABV: 7.0 – 10.0%
Kaupallisia esimerkkejä: Andechser Doppelbock Dunkel, Ayinger Celebrator, Paulaner Salvator, Spaten Optimator, Weihenstephaner Korbinian
Dunkles Bockia ei tähän hätään irronnut, kun halusin että se olisi Einbecker Ur-Bockia, eikä sitä löytynyt mistään käymättä Einbeckissa asti. Heller Bockista ilmiselvä valinta olisi ollut samaiselta panimolta tai sitten omasta mielestäni maailman paras tulkinta tyylistä eli Ayinger Maibock, mutta sitä en ole koskaan edes pullotuotteena nähnyt. Mitään superklassista tyylistä ei löydy muutenkaan kai, joten tyydyin lopulta Alkon valikoiman ainoaan eli Baumburger Heller Bockiin (tämä ei ole se pilalle mennyt, josta kirjoitin aiemmin). Doppelbockiksi selviö klassikkovalinta olisi Paulanerin Salvator, mutta helpommin saatavilla on Alkosta upea Ayingerin Celebrator, joka onkin oikealta alueelta ja yksi tyylin parhaimmistoa muutenkin, joten kelvannee.
Kyllä oluet tyyliohjeistuksessa hyvin on kuvattu. Celebrator on yksi lempioluitani ja osuu tyylin spekseihin melko täydellisesti. Kyseessähän on siis tämä paljon yleisempi tumma versio Doppelbockista. Äärimmäisen hieno esimerkki siitä miltä oikein kunnolla maltaan määräämä täyteläinen olut maistuu, humalat jäävät täysin sivurooliin, lähinnä pitämään makeuden kurissa. Maltaat antavat monenlaista syvyyttä, karamellin ja paahteisuuden leikkiessä kielen päällä mitä hienoimmin. Doppelbock on syksyn ja talven ajan vahva ja lämminhenkinen olut ja sopii kylmän karkoittamiseen hyvin. (Celebrator myydään isommassa pullossa talvisin nimellä Winter-bock) Kotimaassahan Olvi myy vahvaa vaaleaa lageriaan "Tuplapukki" nimellä, mutta en ehkä lähtisi sitä kautta tutustumaan asiaan. Sen sijaan porilainen Beer Hunter'sin Muflonator on loistava esimerkki hyvästä doppelbockista.
Vaaleasta bockista Alkon esimerkki ei ole paras mahdollinen, mutta kuvastaa tyyliä kyllä suht hyvin sekin. Baumburgilainen on lisäksi vielä hieman sameaa, mikä ei sovi "virallisen" tyylin spekseihin. Makeahkon maltainen olut silti, kevyellä alkoholin tuulahduksella. Humala baumburgilaisessa ei pääse juhlimaan juuri lainkaan. Oluessa on myös hyvin selkeän hunajainen makumaailma, ehkä ne on sitten niitä maillard-reaktion tekemiä tuotteita, mistä tyylioppaassa tykätään puhua. Vaalea bock on huonoimmillaan viinaista lageria, mutta kunnon saksalainen Maibock, kuten Ayingerin versio on hieno vaaleiden maltaiden makupläjäys. Kotimaisista tulee äkkiseltään mieleen oikeastaan vain Bryggeri Helsingin Maibock, jota toivottavasti on taas ensi keväällä saatavilla, se nimittäin on mainio olut. Yksi Bryggerin parhaita.
Tällaista nyt. Seuraavaksi (jo piakkoin!) vanhan oppaan luokituksesta väliin jääneet vaaleat lagerit Märzen ja Dortmunder (eli "German Helles Exportbier" nykyään) ja täräytetään vielä Rauchbier samaan kerhoon, niin saadaan tätä lagerosastoa vähän käytyä vähemmäksi, vaikka sinne niitä tulikin satatuhatta lisää.
TUTUSTUTAAN TYYLEIHIN - TYYLILISTA (KÄSITELLYT TYYLIT YLIVIIVATTU)
1. STANDARD AMERICAN BEER
1A. American Light Lager
1B. American Lager
1C. Cream Ale
1D. American Wheat Beer
2.INTERNATIONAL LAGER
2A. International Pale Lager
2B. International Amber Lager
2C. International Dark Lager
3. CZECH LAGER
3A. Czech Pale Lager
3B. Czech Premium Pale Lager
3C. Czech Amber Lager
3D. Czech Dark Lager
4. PALE MALTY EUROPEAN LAGER
4A. Munich Helles
4B. Festbier
4C. Helles Bock
5. PALE BITTER EUROPEAN BEER
5A. German Leichtbier
5B. Kölsch
5C. German Helles Exportbier
5D. German Pils
6. AMBER MALTY EUROPEAN LAGER
6A. Märzen
6B. Rauchbier
6C. Dunkles Bock
7. AMBER BITTER EUROPEAN BEER
7A. Vienna Lager
7B. Altbier
7C. Kellerbier
Kellerbier: Pale Kellerbier
Kellerbier: Amber Kellerbier
8. DARK EUROPEAN LAGER
8A. Munich Dunkel
8B. Schwarzbier
9. STRONG EUROPEAN BEER
9A. Doppelbock
9B. Eisbock
9C. Baltic Porter
10. GERMAN WHEAT BEER
10A. Weissbier
10B. Dunkles Weissbier
10C. Weizenbock
11. BRITISH BITTER
11A. Ordinary Bitter
11B. Best Bitter
11C. Strong Bitter
12. PALE COMMONWEALTH BEER
12A. British Golden Ale
12B. Australian Sparkling Ale
12C. English IPA
13. BROWN BRITISH BEER
13A. Dark Mild
13B. British Brown Ale
13C. English Porter
14. SCOTTISH ALE
14A. Scottish Light
14B. Scottish Heavy
14C. Scottish Export
15.IRISH BEER
15A. Irish Red Ale
15B. Irish Stout
15C. Irish Extra Stout
16. DARK BRITISH BEER
16A. Sweet Stout
16B. Oatmeal Stout
16C. Tropical Stout
16D. Foreign Extra Stout
17. STRONG BRITISH ALE
17A. British Strong Ale
17B. Old Ale
17C. Wee Heavy
17D. English Barleywine
18. PALE AMERICAN ALE
18A. Blonde Ale
18B. American Pale Ale
19. AMBER AND BROWN AMERICAN BEER
19A. American Amber Ale
19B. California Common
19C. American Brown Ale
20. AMERICAN PORTER AND STOUT
20A. American Porter
20B. American Stout
20C. Imperial Stout
21.IPA
21A. American IPA
21B. Specialty IPA
Specialty IPA: Belgian IPA
Specialty IPA: Black IPA
Specialty IPA: Brown IPA
Specialty IPA: Red IPA
Specialty IPA: Rye IPA
Specialty IPA: White IPA
22. STRONG AMERICAN ALE
22A. Double IPA
22B. American Strong Ale
22C. American Barleywine
22D. Wheatwine
23. EUROPEAN SOUR ALE
23A. Berliner Weisse
23B. Flanders Red Ale
23C. Oud Bruin
23D. Lambic
23E. Gueuze
23F. Fruit Lambic
24. BELGIAN ALE
24A. Witbier
24B. Belgian Pale Ale
24C. Bière de Garde
25. STRONG BELGIAN ALE
25A. Belgian Blond Ale
25B. Saison
25C. Belgian Golden Strong Ale
26. TRAPPIST ALE
26A. Trappist Single
26B. Belgian Dubbel
26C. Belgian Tripel
26D. Belgian Dark Strong Ale
27. HISTORICAL BEER
Historical Beer: Gose
Historical Beer: Kentucky Common
Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer: London Brown Ale
Historical Beer: Piwo Grodziskie
Historical Beer: Pre-Prohibition Lager
Historical Beer: Pre-Prohibition Porter
Historical Beer: Roggenbier
Historical Beer: Sahti
28. AMERICAN WILD ALE
28A. Brett Beer
28B. Mixed-Fermentation Sour Beer
28C. Wild Specialty Beer
32. SMOKED BEER
32A. Classic Style Smoked Beer
32B. Specialty Smoked Beer
33. WOOD BEER
33A. Wood-Aged Beer
33B. Specialty Wood-Aged Beer
Aikani pohdittua päätin luopua ensinnäkin ajatuksesta käydä opas järjestyksessä läpi, se oli koitunut hankalaksi jo muutenkin. Yritän kuitenkin käydä oluita läpi järkevissä ryhmissä. Toisekseen en pidä enää niin saavutettavana tavoitteena käydä kaikkia tyylejä läpi, sen verran hämärää kamaa tuolla nyt on. Pistän jatkossa jokaisen jutun loppuun listan tyyleistä, joista läpikäydyt on yliviivattu, ehkä se siitä pikkuhiljaa. Aiempien kertojen tyyleistä vedän yli ne mitkä niitä nykyisessä vastaavat. (Siihen on konversiotaulukot olemassa, mikä lisää uskomustani siihen, että BJCP:n vanhimmat viisaat ovat entisiä tai nykyisiä roolipelinörttejä)
Lisäksi karsin muutamia tyylejä, joita en pidä oikein järkevinä tyylien opettelussa, kuten "maustetut oluet" jotka voivat siis käytännössä maistua lähes miltä vain, eikä siinä oikein voi puhua mistään selkeästä tyylistä.
Tällä kertaa kuitenkin vuorossa perinteisempää kamaa eli pukkeja. Tai kaksi bockia: Heller ja Doppel eli vaalea ja tupla. Bockeja on myös doppelia keveämpi dunkler eli tumma, sekä weizenbock eli vehnäbock ja eisbock eli jäätislattu bock. Pukkia tarkoittava bock-sanahan on Müncheniläinen vääristymä Einbeckin kaupungin nimestä josta alkuperäinen "Ur-Bock" on kotoisin. Katsotaanpa speksejä suoraan silmiin.
Helles Bock
Yleisvaikutelma: Verrattain vaalea, vahva, maltainen saksalainen lagerolut, mukavan kuivaksi käyneenä, joka helpottaa juotavuutta. Humala yleensä selvemmin esillä kuin muissa bockeissa.
Tuoksu: Kohtalaisesta voimakkaaseen vaihteleva viljainen-makea mallasaromi, usein kevein paahdetuin sävyin ja miedoin Maillard-tuottein. Humalan aromi kohtalaisen alhaisesta olemattomaan, mausteiden, yrttien tai kukkien luonteella. Puhdas käymisprofiili. Hedelmäisiä estereitä ei pitäisi juuri olla. Hyvin mieto alkoholisuus voi olla havaittavissa. DMS aromia voi esiintyä kevyenä.
Ulkoasu: Syvästä kullasta vaaleaan meripihkaan väriltään. Kirkas, kuulas selkeydeltään. Suuri, pehmeä, pysyvä valkoinen vaahto.
Maku: Kohtalaisesta kohtalaisen vahvaan vaihteleva viljainen makea maltaan maku dominoi lievin paahteisin elementein ja/tai Maillard-reaktion tuotteiden tuodessa mielenkiintoa. Vähän tai ei lainkaan karamellia. Voi olla lievää DMS:n makua. Kohtalainen tai mitätön humalan maku (mausteinen, yrttinen, kukkainen, pippurinen). Kohtalainen humalan katkeruus. Puhdas käymisprofiili. Hyvin loppuunkäynyt, ei ällöttävä. Kohtalaisen kuiva lopetus joka voi maistua sekä maltaalta, että humalalta.
Suutuntuma: Keskipaksu. Hiilihappoisuutta kohtalaisesta kohtalaisen voimakkaaseen. Sulava, puhdas, ei tylyyttä tai kitkeryyttä, huolimatta voimakkaammasta katkeroinnista. Kevyt alkoholin lämpö voi olla läsnä.
Kommentteja: Tunnetaan myös Mai Bockina. On kiistaa siitä ovatko Helles Bock ja Maibock synonyymeja. Useimmat sitä mieltä, että tyylit ovat identtisiä, mutta jotkut uskovat maibockin olevan "fest" eli juhlaolut ja tyylin yläpäätä humaloinnissa ja värissä. Kaikki hedelmäisyys tulee Müncheniläisestä ja muista erikoismaltaista, ei hiivan luomista estereistä. Humalat kompensoivat kevyitä Maillard-reaktion tuomia makuja.
Historia: Suhteellisen uusi luomus verrattuna muihin bockeihin. Maibockin tarjoilu liittyy kevääseen ja toukokuuhun.
Tyypilliset ainesosat: Pils- ja/tai Wieniläismallaspohja, Müncheniläismaltaiden lisätessä luonnessa (tosin vähemmän kuin perinteisessä bockissa). Ei ei-mallaslisäkkeitä. Saazer-humala. Puhdas lager-hiiva. Keittomäskäys on tyypillistä, mutta keitetään vähemmän kuin dunkles bockia värin hallitsemiseksi.
Tyylivertailua: Voidaan ajatella dunkles bockin vaaleana versiona tai Hellesin vahvana bock-versiona. Melko maltainen, mutta oluella on vähemmän tummia ja täyteläisiä maltaan makuja ja voi olla kuivempi, humalaisempi ja katkerampi kuin dunkles bock. Maltaisempi ja alkoholisempi kuin Festbier.
Numerot: OG: 1.064 – 1.072 IBUs: 23 – 35 FG: 1.011 – 1.018 SRM: 6 – 11 ABV: 6.3 – 7.4%
Kaupallisia esimerkkejä: Altenmünster Maibock, Ayinger Maibock, Einbecker Mai-Urbock, Hacker-Pschorr Hubertus Bock, Mahr’s Bock
Doppelbock
Yleisvaikutelma: Vahva, täyteläinen ja erittäin maltainen saksalainen lager, josta on olemassa sekä vaalea että tumma variantti. Tummemmat versiot ovat maltaisuudeltaan kehittyneempiä ja syvempiä, siinä missä vaaleissa on hieman enemmän humalaa ja kuivuutta.
Tuoksu: Erittäin voimakas maltaisuus. Tummemmissa versioissa selkeitä Maillard-tuotteita ja usein paahtuneita tuoksuja. Kevyt karamellisuus on sallittua. Vaaleissa versioissa on voimakas maltaan läsnäolo sekä joitain Maillard-tuotteita ja paahteisuuden sävyjä. Ei käytännössä lainkaan humalan aromia, joskin kevyt jalohumalan tuoksu sallitaan vaaleissa versioissa. Kohtalaisen mieto maltaasta lähtöisin oleva tumman hedelmän kosketus voi olla läsnä tummemmissa versioissa. Hyvin kevyt suklaankaltainen aromi voi olla läsnä tummemmissa versioissa, mutta paistuneita tai palaneita aromeja ei tulisi koskaan olla. Kohtalainen alkoholisuus voi olla läsnä.
Ulkoasu: Syvästä kullasta tumman rusekaan. Tummemmissa versioissa usein rubiininpunaista korostusta. Lageroinnin tulisi luoda hyvä kirkkaus. Suuri, pehmeä, kestävä vaahtopää, väri vaihtelee oluen värin mukaan (valkoinen vaaleille, tummempi tummille). Vahvemmilla versioilla voi olla ongelmia vaahdon kestävyyden kanssa ja niissä voi esiintyä selkeät "jalat" (="valumajälki" kun olutta pyörittää lasissa).
Maku: Erittäin täyteläinen ja maltainen. Tummemmissa versioissa selkeät Maillard-tuotteet ja usein paahteisia makuja. Vaaleammissa voimakas maltaan maku ja Maillard ja paahde lievempänä. Erittäin kevyt suklaan maku voi esiintyä tummemmissa versioissa, muittei koskaan palaneena tai paistuneena. Puhdas lagerin olemus. Kohtalaisen alhainen maltaasta peräisin oleva tumman hedelmän kosketus voi olla läsnä tummemmissa versioissa. Oluen voimakas alkoholipitoisuus on aina esillä, mutta tämän tulisi olla pehmeä ja lämmittävä tylyn tai polttavan sijaan. Vähän tai ei lainkaan humalan aromia (vaaleissa sallitaan enemmän). Humalan katkeruus vaihtelee kohtalaisesta kohtalaisen vähäiseen. Joka tapauksessa se antaa maltaan dominoida makua. Suurin osa on suhteellisen maltaisen makeita, mutta niissä pitäisi olla pitkälle käynyt olemus. Makeus tulee kevyestä humaloinnista, ei keskenjääneestä käymisestä. Vaaleammat versiot ovat usein kuivempia.
Suutuntuma: Keskipaksusta paksuun. Hiilihappoisuus kohtalaisesta kohtalaisen alhaiseen. Erittäin pehmeä ilman kovuutta tai kitkeryyttä. Kevyt alkoholin lämpö voidaan huomata, mutta sen ei koskaan tulisi polttaa.
Kommentteja: Suurin osa on tummia ja voivat tuoda esiin karamellisointia ja keittomäskäyksen maillard-tuotteita, mutta erinomaisia vaaleitakin versioita esiintyy. Vaaleat eivät ole yhtä täyteläisiä, eikä niissä ole tummien versioiden tummien maltaieden makua ja voivat olla kuivempia, humalaisempia ja katkerampia. Suurin osa perinteisistä esimerkeistä ovat esiteltyjen skaalojen alapäästä, voidaan olettaa ettei tyylillä ole ylärajaa vierteen voimakkuudelle, alkoholille tai katkeruudelle.
Historia: Baijerilainen erikoisuus. Pantu ensimmäisen kerran Münchenissä Pyhän Franciscus di Paolan munkkien toimesta (Paulaner). Historialliset versiot olivat huonommin loppuunkäyneitä ja selvästi makeampia ja alkoholiltaan kevyempiä (ja näin "nestemäistä leipää" munkeille). Termi "tuplapukki" on Müncheniläisten kuluttajien keksimä. Useat kaupalliset doppelbockit ovat nimeltään "-ator" päätteisiä joko kunnianosoituksena alkuperäiselle Salvatorille tai napatakseen osan suosiosta. Perinteisesti tumman ruskeita väriltä, vaaleammat versiot ovat uudempia keksintöjä.
Tyypilliset ainesosat: Pils- ja wieniläismaltaita vaaleille versiolle (ja vähän Müncheniläistä). Müncheniläis ja wieniläismaltaita tummemmille ja toisinaan ripaus tummempia maltaita. Saazer-humalat. Puhdas lager-hiiva. Keittomäskäys on perinteistä.
Tyylivertailua: Vahvempi, täyteläisempi ja paksumpi versio joko dunkles tai helles bockista. Vaaleat versiot ovat pidemmälle käyneitä ja vähemmän hedelmäisiä kuin tummemmat.
Numerot: OG: 1.072 – 1.112 IBUs: 16 – 26 FG: 1.016 – 1.024 SRM: 6 – 25 ABV: 7.0 – 10.0%
Kaupallisia esimerkkejä: Andechser Doppelbock Dunkel, Ayinger Celebrator, Paulaner Salvator, Spaten Optimator, Weihenstephaner Korbinian
Dunkles Bockia ei tähän hätään irronnut, kun halusin että se olisi Einbecker Ur-Bockia, eikä sitä löytynyt mistään käymättä Einbeckissa asti. Heller Bockista ilmiselvä valinta olisi ollut samaiselta panimolta tai sitten omasta mielestäni maailman paras tulkinta tyylistä eli Ayinger Maibock, mutta sitä en ole koskaan edes pullotuotteena nähnyt. Mitään superklassista tyylistä ei löydy muutenkaan kai, joten tyydyin lopulta Alkon valikoiman ainoaan eli Baumburger Heller Bockiin (tämä ei ole se pilalle mennyt, josta kirjoitin aiemmin). Doppelbockiksi selviö klassikkovalinta olisi Paulanerin Salvator, mutta helpommin saatavilla on Alkosta upea Ayingerin Celebrator, joka onkin oikealta alueelta ja yksi tyylin parhaimmistoa muutenkin, joten kelvannee.
Kyllä oluet tyyliohjeistuksessa hyvin on kuvattu. Celebrator on yksi lempioluitani ja osuu tyylin spekseihin melko täydellisesti. Kyseessähän on siis tämä paljon yleisempi tumma versio Doppelbockista. Äärimmäisen hieno esimerkki siitä miltä oikein kunnolla maltaan määräämä täyteläinen olut maistuu, humalat jäävät täysin sivurooliin, lähinnä pitämään makeuden kurissa. Maltaat antavat monenlaista syvyyttä, karamellin ja paahteisuuden leikkiessä kielen päällä mitä hienoimmin. Doppelbock on syksyn ja talven ajan vahva ja lämminhenkinen olut ja sopii kylmän karkoittamiseen hyvin. (Celebrator myydään isommassa pullossa talvisin nimellä Winter-bock) Kotimaassahan Olvi myy vahvaa vaaleaa lageriaan "Tuplapukki" nimellä, mutta en ehkä lähtisi sitä kautta tutustumaan asiaan. Sen sijaan porilainen Beer Hunter'sin Muflonator on loistava esimerkki hyvästä doppelbockista.
Vaaleasta bockista Alkon esimerkki ei ole paras mahdollinen, mutta kuvastaa tyyliä kyllä suht hyvin sekin. Baumburgilainen on lisäksi vielä hieman sameaa, mikä ei sovi "virallisen" tyylin spekseihin. Makeahkon maltainen olut silti, kevyellä alkoholin tuulahduksella. Humala baumburgilaisessa ei pääse juhlimaan juuri lainkaan. Oluessa on myös hyvin selkeän hunajainen makumaailma, ehkä ne on sitten niitä maillard-reaktion tekemiä tuotteita, mistä tyylioppaassa tykätään puhua. Vaalea bock on huonoimmillaan viinaista lageria, mutta kunnon saksalainen Maibock, kuten Ayingerin versio on hieno vaaleiden maltaiden makupläjäys. Kotimaisista tulee äkkiseltään mieleen oikeastaan vain Bryggeri Helsingin Maibock, jota toivottavasti on taas ensi keväällä saatavilla, se nimittäin on mainio olut. Yksi Bryggerin parhaita.
Tällaista nyt. Seuraavaksi (jo piakkoin!) vanhan oppaan luokituksesta väliin jääneet vaaleat lagerit Märzen ja Dortmunder (eli "German Helles Exportbier" nykyään) ja täräytetään vielä Rauchbier samaan kerhoon, niin saadaan tätä lagerosastoa vähän käytyä vähemmäksi, vaikka sinne niitä tulikin satatuhatta lisää.
TUTUSTUTAAN TYYLEIHIN - TYYLILISTA (KÄSITELLYT TYYLIT YLIVIIVATTU)
1. STANDARD AMERICAN BEER
1C. Cream Ale
1D. American Wheat Beer
2.INTERNATIONAL LAGER
2B. International Amber Lager
2C. International Dark Lager
3. CZECH LAGER
3A. Czech Pale Lager
3C. Czech Amber Lager
4. PALE MALTY EUROPEAN LAGER
4B. Festbier
5. PALE BITTER EUROPEAN BEER
5A. German Leichtbier
5B. Kölsch
5C. German Helles Exportbier
6. AMBER MALTY EUROPEAN LAGER
6A. Märzen
6B. Rauchbier
6C. Dunkles Bock
7. AMBER BITTER EUROPEAN BEER
7A. Vienna Lager
7B. Altbier
7C. Kellerbier
Kellerbier: Pale Kellerbier
Kellerbier: Amber Kellerbier
8. DARK EUROPEAN LAGER
9. STRONG EUROPEAN BEER
9B. Eisbock
9C. Baltic Porter
10. GERMAN WHEAT BEER
10A. Weissbier
10B. Dunkles Weissbier
10C. Weizenbock
11. BRITISH BITTER
11A. Ordinary Bitter
11B. Best Bitter
11C. Strong Bitter
12. PALE COMMONWEALTH BEER
12A. British Golden Ale
12B. Australian Sparkling Ale
12C. English IPA
13. BROWN BRITISH BEER
13A. Dark Mild
13B. British Brown Ale
13C. English Porter
14. SCOTTISH ALE
14A. Scottish Light
14B. Scottish Heavy
14C. Scottish Export
15.IRISH BEER
15A. Irish Red Ale
15B. Irish Stout
15C. Irish Extra Stout
16. DARK BRITISH BEER
16A. Sweet Stout
16B. Oatmeal Stout
16C. Tropical Stout
16D. Foreign Extra Stout
17. STRONG BRITISH ALE
17A. British Strong Ale
17B. Old Ale
17C. Wee Heavy
17D. English Barleywine
18. PALE AMERICAN ALE
18A. Blonde Ale
18B. American Pale Ale
19. AMBER AND BROWN AMERICAN BEER
19A. American Amber Ale
19B. California Common
19C. American Brown Ale
20. AMERICAN PORTER AND STOUT
20A. American Porter
20B. American Stout
20C. Imperial Stout
21.IPA
21A. American IPA
21B. Specialty IPA
Specialty IPA: Belgian IPA
Specialty IPA: Black IPA
Specialty IPA: Brown IPA
Specialty IPA: Red IPA
Specialty IPA: Rye IPA
Specialty IPA: White IPA
22. STRONG AMERICAN ALE
22A. Double IPA
22B. American Strong Ale
22C. American Barleywine
22D. Wheatwine
23. EUROPEAN SOUR ALE
23A. Berliner Weisse
23B. Flanders Red Ale
23C. Oud Bruin
23D. Lambic
23E. Gueuze
23F. Fruit Lambic
24. BELGIAN ALE
24A. Witbier
24B. Belgian Pale Ale
24C. Bière de Garde
25. STRONG BELGIAN ALE
25A. Belgian Blond Ale
25B. Saison
25C. Belgian Golden Strong Ale
26. TRAPPIST ALE
26A. Trappist Single
26B. Belgian Dubbel
26C. Belgian Tripel
26D. Belgian Dark Strong Ale
27. HISTORICAL BEER
Historical Beer: Gose
Historical Beer: Kentucky Common
Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer: London Brown Ale
Historical Beer: Piwo Grodziskie
Historical Beer: Pre-Prohibition Lager
Historical Beer: Pre-Prohibition Porter
Historical Beer: Roggenbier
Historical Beer: Sahti
28. AMERICAN WILD ALE
28A. Brett Beer
28B. Mixed-Fermentation Sour Beer
28C. Wild Specialty Beer
32. SMOKED BEER
32A. Classic Style Smoked Beer
32B. Specialty Smoked Beer
33. WOOD BEER
33A. Wood-Aged Beer
33B. Specialty Wood-Aged Beer
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.