Verjnuarmu
Panolaetos: Iso-Kallan Panimo
Mua: Savonmua
Mittee sorttija: Savuportterj
Alakoholija: 4,5%
Pisteetä: 3/5
Lyhyvesti: Makkeen livakka ja ohuvenlaenen savuportterj, jota iha ilokseen kuitennii juuvva kulukuttaa .
(Nyt jos sattuu piätä vaevomaan semmonen murretekstikammo, ni äkäseen kahtosin iha toeseen suuntaa)
Joskus ku näetä sakkeemman veen keettäjiä alako Savonmuallekki päen ilimaantuva, ni näen sutteettisavolaesena leekittelin uatoksella, jotta jos pistäes arvijon oekeen äetin- eli kotjpuolen kielellä. Vae pitäskö sannoo veljmiesten kielellä, vaekka aenoo pentu oonkii. Vähähän tuo tuntu liijjottelulta, ku ee kaekki tämmöstä halavatun yljmiärästen vokkaalien ja pehmosten konsonanttien kaanista jolokottelua jaksa lukkee. Omapaha on häppeesä.
Vuan eläpä mittää, Ison-Kallan ukot ne olvat rykässeet yhtyve-oluven Verjnuarmun kanssa ja sillo on arvijo huuvettava täättä kaoloo savolla. Verjnuarmu kullie koko valtijon aenoo savometallija soettava yhtyve, ee sitä pysty olutarvijotakaan suomenkielen kankeella tärryytyksellä ulostammaan vuan se on taeteeltava kaaniilla lyyrisellä savonmurteella sillon se. Savuportterija ovat mäskisammijostaan lirutelleet ja sehän soppii Verjnuarmun "raskaaseen tuomijopäevän soetantaan" niinku ahvena kukkoon.
Tämmönen pullo lööty Ruoholahen seeämmästä, jossa on poekkeuksetta ollu kommeet valikoemat noen niinku muutenkii. Pullolapuissa taekka lipuissa ei liikoja selitellä ja helevettiäkö sitä sen puoleen selittelemäänkää. Lukkoo, jotta Verjnuarmu ja, että Savuportteri ja sitten sen piälle vielä alakoholilukemat. Niitä on se nelijä ja puol rosettija, että muuallakkii ku valtijonkaopaassa suavat myyvvä mötkäötellä.
Mustoo on olunen, vualeen ruskeela suhteellise römäkällä vuaholla. Meleko epäsuoroo on tuo hajunpuol, niinku sitä tietennii ilikeemmät kielet väettää, että savolaeselle sopiskii. On nimittäe semmonen jokseennii suoranletkeen makkee savu siinä, mutta sitten näenki veen puolella olevaan kaljaan julumetun äkänen höyrähys alakoholia. No se onneks männöö siitä sitten aeka noppeesti se viinanturahus ja siitä tulloo enemännii lakritsija sitten.
Suussa on kylymänä niin ohuven puolella, että en kyllä kylymänä tarjois pirruuttanikaan. Kuha vähä ottaa lämpöö ja kuolemanpelekova ihteesä ni sitten on pyöree ja oekeen justiisa. Maku on sitten hyvinnii makkeen savusta ja lakupatukan vinkkeetäkkii, vuan vähä tuo kaepailis jottain toeselle puolen kiikkulaotoo istumaan, niinku vaekka vähä ärhäkämmin voes olle näätetty helevetin liekkijä maltaalle ni olis selevemmin paahetta niinku portteriin kuuluu. Tae sitten humalat voes purra russauttoo kahta kovemmin. Nyt jiäp turhankii ätläkäks.
Voeshan tätä olla juomattakkiin, mutta kyllähä tätä iha ilokseen juopikiin, ee siinä. 3/5
Panolaetos: Iso-Kallan Panimo
Mua: Savonmua
Mittee sorttija: Savuportterj
Alakoholija: 4,5%
Pisteetä: 3/5
Lyhyvesti: Makkeen livakka ja ohuvenlaenen savuportterj, jota iha ilokseen kuitennii juuvva kulukuttaa .
(Nyt jos sattuu piätä vaevomaan semmonen murretekstikammo, ni äkäseen kahtosin iha toeseen suuntaa)
Joskus ku näetä sakkeemman veen keettäjiä alako Savonmuallekki päen ilimaantuva, ni näen sutteettisavolaesena leekittelin uatoksella, jotta jos pistäes arvijon oekeen äetin- eli kotjpuolen kielellä. Vae pitäskö sannoo veljmiesten kielellä, vaekka aenoo pentu oonkii. Vähähän tuo tuntu liijjottelulta, ku ee kaekki tämmöstä halavatun yljmiärästen vokkaalien ja pehmosten konsonanttien kaanista jolokottelua jaksa lukkee. Omapaha on häppeesä.
Vuan eläpä mittää, Ison-Kallan ukot ne olvat rykässeet yhtyve-oluven Verjnuarmun kanssa ja sillo on arvijo huuvettava täättä kaoloo savolla. Verjnuarmu kullie koko valtijon aenoo savometallija soettava yhtyve, ee sitä pysty olutarvijotakaan suomenkielen kankeella tärryytyksellä ulostammaan vuan se on taeteeltava kaaniilla lyyrisellä savonmurteella sillon se. Savuportterija ovat mäskisammijostaan lirutelleet ja sehän soppii Verjnuarmun "raskaaseen tuomijopäevän soetantaan" niinku ahvena kukkoon.
Tämmönen pullo lööty Ruoholahen seeämmästä, jossa on poekkeuksetta ollu kommeet valikoemat noen niinku muutenkii. Pullolapuissa taekka lipuissa ei liikoja selitellä ja helevettiäkö sitä sen puoleen selittelemäänkää. Lukkoo, jotta Verjnuarmu ja, että Savuportteri ja sitten sen piälle vielä alakoholilukemat. Niitä on se nelijä ja puol rosettija, että muuallakkii ku valtijonkaopaassa suavat myyvvä mötkäötellä.
Mustoo on olunen, vualeen ruskeela suhteellise römäkällä vuaholla. Meleko epäsuoroo on tuo hajunpuol, niinku sitä tietennii ilikeemmät kielet väettää, että savolaeselle sopiskii. On nimittäe semmonen jokseennii suoranletkeen makkee savu siinä, mutta sitten näenki veen puolella olevaan kaljaan julumetun äkänen höyrähys alakoholia. No se onneks männöö siitä sitten aeka noppeesti se viinanturahus ja siitä tulloo enemännii lakritsija sitten.
Suussa on kylymänä niin ohuven puolella, että en kyllä kylymänä tarjois pirruuttanikaan. Kuha vähä ottaa lämpöö ja kuolemanpelekova ihteesä ni sitten on pyöree ja oekeen justiisa. Maku on sitten hyvinnii makkeen savusta ja lakupatukan vinkkeetäkkii, vuan vähä tuo kaepailis jottain toeselle puolen kiikkulaotoo istumaan, niinku vaekka vähä ärhäkämmin voes olle näätetty helevetin liekkijä maltaalle ni olis selevemmin paahetta niinku portteriin kuuluu. Tae sitten humalat voes purra russauttoo kahta kovemmin. Nyt jiäp turhankii ätläkäks.
Voeshan tätä olla juomattakkiin, mutta kyllähä tätä iha ilokseen juopikiin, ee siinä. 3/5
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.