Orkney Dark Island Reserve (2012)

Dark Island Reserve (2012)
Panimo: Orkney Brewery
Maa: Skotlanti

Tyyli: Barley Wine
Alkoholia: 10%

Pisteet: 5/5
Lyhyesti: Uskomattoman pehmeä ja suklainen vahva olut.

Orkneyn saarilla majaileva Orkney Brewery on Suomessakin suht hyvin esillä, sen oluet kun sopivat usein maitokauppamyyntiin. Ainakin Dark Island, Dragonhead, Raven Ale ja Northern Light ovat sellaisia joita muistan nähneeni. Dark Island oli olutharrastukseni alkuaikoina yksi lempioluitani, eikä se huonoa ole vieläkään.

Tämä Dark Island Reserve ei aivan heti maitokauppaan kuitenkaan eksyne. Kyseessä on 10% barley wine, jota on kypsytetty 3kk Dalmore viskitynnyreissä. On hetki siitä, kun perus- Dark Islandia join, mutta tummuutta ja suklaisuutta lukuunottamatta oluilla ei ehkä ihan hirveästi ole yhteistä. Pullo on tilattu netistä talouden kauniimman osapuolen (jonka olen jotenkin saanut huijattua barley winen ystäväksi) toimesta syksyllä jouluolueksi. Joulu oli ja meni, joten pullo juotiin loppiaisaaton kunniaksi. Sinettipaperissa lukee oluen pullotusvuotena 2012, joten jo yli kolme vuotta se on pullossa kypsynyt. Korkea aika juoda pois.

Tumman ruskea, ei vaahtoa, ei juuri hiilihappojakaan vaikka pullo terhakkaasti suhahtaakin avatessa. Voimakkaan sherryinen meininki on tuoksussa. Alkoholia, punaviinitynnyriä ja viskiäkin jossain. Nahkaa, mallasta ja suklaata.

Suuntuma on uskomattoman pehmeän sulava, silkkistä lempeyttä läpi suun. Pidemmän päälle melko kuiva, ja vaikka olut on tuhti, ei aivan sellaista 10% jyhkeyttä mitä odottaisi. Tässä se ikä näkyy.

Maku alkaa, jatkuu ja loppuu muhkealla suklaisuudella. Se ei värise, eikä vaivu loppuakaan kohti. Joskus nielaisun jälkeen se viimein alkaa tippua. Sen lomassa häivähtelee viskiaromeja kevyesti ja loppua kohden nousee sherrymäistä hedelmää ja rusinaa runsaasti alkoholin lämmön sävyttämänä. Nahkaa, kevyttä savuisuutta myös. Maun siirtyessä jälkimakuun katkerot ja tynnyristä irronneet tanniinit kipristävät suuta hieman.

Hieno on olut. En ole tietty tuoreempaa kamaa maistanut, mutta tuntuu, että aivan himpun verran liiankin pitkälle on tämä kypsynyt. Runko on kuivahko siihen nähden mitä olettaisi ja monen maistajan kommentoima vahva vaniljaisuus on esim. lähes olematon. Sen sijaan voimallinen sherry on tullut esiin. Ehkä vuoden tai puoli nuorempana on ollut aivan parhaimmillaan, mutta menee nillittämiseksi. Eipä tästäkään juuri voi valittaa. 5/5