Small Beer No.14
Panimo: Wiper and True
Maa: Englanti
Tyyli: Vähäalkoholinen / APA
Alkoholia: 2,4%
Katkeruus: 30 IBU
Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Selkeän aromihumaloitu kevyt mietoalkoholinen APA.
Päädyin taas tapojeni vastaisesti Ruoholahden CM:n. Hyllyssä oli itselleni täysin tuntemattoman panimon kolme tuotetta. Hinnat vähän hirvittivät. Kallein pullo lähenteli seitsemää euroa ja tämä mieto olutkin kuutta. Onhan se iso pullo, mutta kertakulutuksena silti tuntui aika kovalta. Etiketti oli kuitenkin niin komia, että tämän kerran otin yhden kokeeksi.
Bristolista kotoisin oleva Pyyhkijä ja Tosi (wot?) on uuden aallon pienpanimo, jonka kohdalla voi ruksia kaikki boksit geneerisen modernin pienpanimon tarkistuslistasta. On omituinen nimi, on vannoutunutta asennetta, on miljoona eri tuotetta, on kokeellisuutta ja viileää etikettidesignia kaikilla detaljeilla. Osa oluista tehdään muissa panimoissa ja tätä Small Beer-sarjaa on tehty ainakin tämä neljätoista erilaista vedosta.
Olut lupailee olevansa erityisen hyvä mieto olut tiukalla hedelmäisellä humalan aromilla. Humaloita on kuutta sorttia: Archer, Amarillo, Minstrel, Summit, Simcoe ja Citra. Tämmöisiltä odottaa yleensä sellaista Brewdogin Nanny Staten tyylistä "humalavissy" meininkiä. Nyt kuitenkin luvataan takaetiketissä että "fullbodied". Ans kattoo.
Sitruunainen ja marjainen aromi. Humalia onkin viittä eri sorttia, mutta ihan tutusti sieltä Citra sitruksineen esiin isoiten nousee. Ihan hulluna tätä ei ole aromihumaloitu kuitenkaan, mutta selkeästi silti. Mallasta tuoksussa ei ole, hiivankaan tekeleet eivät näyttäydy.
Suutuntuma on melkoisen paksu vahvuisekseen, ei tätä ykkösoluen vahvuiseksi heti arvaisi. Kepeä toki normaalinvahvuiseen britti- tai jenkki pale aleen verrattaessa. Pientä karamellisuutta pihkaisen jenkkihumalan sekaan maltaasta löytyy. Loppuun nopea, selkeä katkero. Mistään IPAn versiosta ei voi silti puhua mielestäni vaikka sessio-IPAksi tämä tunnutaan leimaavan. Katkeroissa ei oikein ole siihen ainesta. Vaikka runko onkin tavallista tuhdimpi näin kevyelle, maku ja kaikki muukin häviää hyvin pikaisesti. Juotavuus on näin vähän liiallistakin. Silti, en ensimmäisenä vetiseksi kuvailisi.
No ihan kiva tämä vahvuisekseen on, mutta viiden ja puolen euron pullohinta vaatisi jotain melko erinomaista. Esim. Mikkeller Drinkin' Berlineristä olen tätä kovempaa litrahintaa valmis maksamaan kun se on parhaita kaupassa tarjolla olevia Berliner Weisseja, mutta tällaisesta aromihumaloidusta APA-henkisestä on kyllä vähän holtitonta menoa. Hintaa kun ei voi oikein alkoholiverollakaan puolustella. Parempia, halvempia ja sopivasti samankaltaista tyyliä hipovia löytyy APA-hyllyn puolelta ihan riittämiin. 3/5
Panimo: Wiper and True
Maa: Englanti
Tyyli: Vähäalkoholinen / APA
Alkoholia: 2,4%
Katkeruus: 30 IBU
Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Selkeän aromihumaloitu kevyt mietoalkoholinen APA.
Päädyin taas tapojeni vastaisesti Ruoholahden CM:n. Hyllyssä oli itselleni täysin tuntemattoman panimon kolme tuotetta. Hinnat vähän hirvittivät. Kallein pullo lähenteli seitsemää euroa ja tämä mieto olutkin kuutta. Onhan se iso pullo, mutta kertakulutuksena silti tuntui aika kovalta. Etiketti oli kuitenkin niin komia, että tämän kerran otin yhden kokeeksi.
Bristolista kotoisin oleva Pyyhkijä ja Tosi (wot?) on uuden aallon pienpanimo, jonka kohdalla voi ruksia kaikki boksit geneerisen modernin pienpanimon tarkistuslistasta. On omituinen nimi, on vannoutunutta asennetta, on miljoona eri tuotetta, on kokeellisuutta ja viileää etikettidesignia kaikilla detaljeilla. Osa oluista tehdään muissa panimoissa ja tätä Small Beer-sarjaa on tehty ainakin tämä neljätoista erilaista vedosta.
Olut lupailee olevansa erityisen hyvä mieto olut tiukalla hedelmäisellä humalan aromilla. Humaloita on kuutta sorttia: Archer, Amarillo, Minstrel, Summit, Simcoe ja Citra. Tämmöisiltä odottaa yleensä sellaista Brewdogin Nanny Staten tyylistä "humalavissy" meininkiä. Nyt kuitenkin luvataan takaetiketissä että "fullbodied". Ans kattoo.
Sitruunainen ja marjainen aromi. Humalia onkin viittä eri sorttia, mutta ihan tutusti sieltä Citra sitruksineen esiin isoiten nousee. Ihan hulluna tätä ei ole aromihumaloitu kuitenkaan, mutta selkeästi silti. Mallasta tuoksussa ei ole, hiivankaan tekeleet eivät näyttäydy.
Suutuntuma on melkoisen paksu vahvuisekseen, ei tätä ykkösoluen vahvuiseksi heti arvaisi. Kepeä toki normaalinvahvuiseen britti- tai jenkki pale aleen verrattaessa. Pientä karamellisuutta pihkaisen jenkkihumalan sekaan maltaasta löytyy. Loppuun nopea, selkeä katkero. Mistään IPAn versiosta ei voi silti puhua mielestäni vaikka sessio-IPAksi tämä tunnutaan leimaavan. Katkeroissa ei oikein ole siihen ainesta. Vaikka runko onkin tavallista tuhdimpi näin kevyelle, maku ja kaikki muukin häviää hyvin pikaisesti. Juotavuus on näin vähän liiallistakin. Silti, en ensimmäisenä vetiseksi kuvailisi.
No ihan kiva tämä vahvuisekseen on, mutta viiden ja puolen euron pullohinta vaatisi jotain melko erinomaista. Esim. Mikkeller Drinkin' Berlineristä olen tätä kovempaa litrahintaa valmis maksamaan kun se on parhaita kaupassa tarjolla olevia Berliner Weisseja, mutta tällaisesta aromihumaloidusta APA-henkisestä on kyllä vähän holtitonta menoa. Hintaa kun ei voi oikein alkoholiverollakaan puolustella. Parempia, halvempia ja sopivasti samankaltaista tyyliä hipovia löytyy APA-hyllyn puolelta ihan riittämiin. 3/5
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.