Birrificio Settimo - maistinki

Monditaly kutsui maistelemaan pientä maistiaiserää italialaisia Settimo-panimon olusia. Oli vähän vielä ilmassa ovatko panimon oluet Suomen markkinoille tulossa vaiko eivätkö, joten ainakaan ihan heti ei näitä kannattane etsiskellä. Ihan näppäriä ja moitteettomia oluita, ruuan kanssa sopivia ja mahdollisesti oikean ruuan kanssa loistavia (ja ruualle suunniteltukin), muttei yksinään niin ihmeellisiä.

Paikalla oli myös Lasse Kauniista Humalasta ja Arde. Molemmat ehtivät jo kertoilla maistingista päiviä aikaisemmin, mutta toisaalta olin tilaisuudesta kellotörttöilyni ansiosta kolme varttia myöhässä, niinpä vähän myöhemmin tuleva postauskin sopii kuvaan suorastaan oivallisesti.

Melkoisella haipakalla maistelin Settimon valikoiman kuusi "perussarjalaista". Belgityylejä, stoutia lukuunottamatta. Lisäksi oli pari isoa pulloa ja bonuksena Amiatan Lura-"sahtia" kahtena versiona. Se olikin jäänyt itseltäni maistamatta. Settimon isot 75cl pullot olivat muuten muodoltaan hauskoja, hilpeän lempeitä pötiköitä. Ostaisin pelkän ulkomuodon perusteella.

Wit-Flos
Kuten nimestä voi päätellä, witbieriä. Sellaiseksi suht tuhdin hedelmäistä, etenkin makupuolella. Tuoksussa ja lopummassa maussa raikasta mausteisuutta ja selkeähkö korianteri. Ihan jees.

Aes
"Speciale Belge", eli jonkinlaista brunea ehkä. Ruskea väriltään. Yrttinen, rukiinenkin tuoksu. Melko ohut, kova ja makunsa puolesta jää aika flätiksi.

Triskell
Stout. Paahdetta on reilusti, öyhkäävästi jopa, pähkinäistä mallasta siinä sivussa. Oikein jees, pähkinäinen, kivasti humaloitu porter.


Exxtra - Belgian Bitter
De Ranken maineikkaalle XX Bitterille morjesteleva nimi ja sitä pyrkii olutkin olemaan, muttei aivan esikuvansa tasolle yllä. Vaalea, reilusti ja terävästi katkeroitu, mutta hieman himmeämmin aromipuolella. Kepeä humalavoittoinen olut silti. Kiva, mutta siinäpä se.

Nuce
Dubbel. Jotenkin tulee hiljan maistamani Westmallen dubbel tuoksusta mieleen, mutta selkeästi miedommin. Sellaista rusinaisuutta, mausteisuutta, kevyttä alkoholisuuttakin. Maku samoilla linjoilla. Rusinainen, kevyehkö, makeahko, luumuinen. Syvempi mausteisuus jää uupumaan, mutta ihan toimiva dubbel.

Quis Ho
Tripel. Makeahko hunajainen ja yrttinen tripel. Helppo ja miellyttävä. Oikeastaan oikein kivassa balanssissa oleva tripel, jota joisi mieluusti toisenkin, mutta kuten muissa, mitään jyräyttävää ei tässäkään ollut. Triskellin ohella ehkä paras Settimon oluista.

Think Positive
Isosta pullosta "Red Bitter Ale". Selvästi ei-belgi-linjalla tämä. Karamellimaltainen, pähkinäinen sävy tuoksussa. Toffeetakin. Pehmeä, vähän turhankin kevyt ja "meh". Hyvä tasapaino kuitenkin, juomaolut. Etiketin perusteella odotti hullumpaa menoa.

Rusca
Kymppivolttinen jouluolut. Tuoksussa onkin vaikka mitä. Viiniä, sherryä, kanelia, mausteita paljon. Suussa erittäin pehmeä ja sulava, prosenteista ei tietoakaan. Maku jää silti kovin vaisuksi, joulumausteita toki. Makean puoleinen.

Amiata Lura (Uusi ja Vanha)
Vaihdetaan panimoa ja Kallio Artisanal -nimellä kulkevan kiertolaispanimon italiassa tehty "sahti"-henkinen viritelmä. Alkon pienpanimoviikoillakin saatavilla, mutta jäi itseltäni ostamatta. Pullahiivaa ja paikallista katajaa käytetty. Tynnyrikypsytetty ja muutenkin vähän perinteistä sahtimenoa viritelty. Kypsytys on käyttänyt oluen kuivaksi ja Lura onnistuu hiivasta huolimatta maistumaan harvinaisen vähän banaanisen makealta sahdilta, ja maistuukin varmaan juuri siksi melko hyvältä.

Terävä, pirteä, mausteinen olut. Happaman puolelle selkeästi ja miellyttävästi vääntyvä fiilis. Selkeää, jopa roimaa katajaista havua kuitenkin. Testissä oli myös vuotta vanhempi versio, joka oli vielä selvemmin hapan ja siitä puuttui nuoremman katajaisuus. Vanhemman lisähappamuus oli hyvin miellyttävää ja toimi, mutta niin toimi katajaisuuskin, joten vähän kahden vaiheilla kummanko julistaisi paremmaksi. Hyvää molemmat.