Malmgård Imperial IPA & Hiisi Pecko

Ohhoh. Olutarvio baarista! Kaiken ne keksii Tuopillisenkin pääkonttorilla. Vaan eiku. Oluthuoneiden vuosittaiset IPA-viikot alkoivat tuossa päivä pari sitten. Pahin IPA-kiima on itseltäni kasseista tyhjentynyt jo vuosia sitten, mutta tällä kertaa listassa oli pari erikoisen mielenkiintoista, jotka piti käydä maistamassa.

Imperial IPA
Panimo: Malmgårdin Panimo
Maa: Suomi

Tyyli: Imperial/Double IPA
Alkoholia: 8,9%
Katkeruus: 85 IBU

Pisteet: 4/5
Lyhyesti: Hienosti tasapainossa oleva IPA, joka antaa tilaa muullekin kuin humalalle.

Ensinnäkin Malmgårdilta tupla eli "imperial" IPA. TuplaIPAt onnistuvat mielestäni verrattain harvoin, mutta silloin kun onnistuvat ovat todella loistavia. Koska jenkki-IPAssa on painotus niin räikeästi katkeron puolella, tuppaavat tupla-versiot viemään homman turhan usein yli joko ampumalla katkeruuden epämiellyttäväksi tai rungon tunkkaiseksi. Parhaimmillaan tarjolla on kuitenkin ihan mieletöntä monipuolista humalan juhlaa, johon mallastausta on sopivasti tukena. Great Divide Hercules, Omnipollo Nebuchadnezzar... upeita oluita sieltä löytyy.

Malmgårdin Emmer IPA on puolestaan kirjoissani yksi kotimaan parhaista IPA-oluista. Joten kun näin tiedon, että Elannon Oluthuoneiden IPA-viikoilla oli Imperial IPAa tarjolla samaiselta panimolta, syöksyin paikalle ennen kuin myyvät eioota.

Tummahko, kuparinen olut. Tarjoilija ystävällisesti pyytämättä pyöritteli sekaan kaiken mitä pullon pohjalta pohjalta löytyy, ennen kuin ehdin protestoida*, mutta hiivoja oli onneksi vähän ja olut jäi melko kirkkaaksi. Erittäin voimakkaan hedelmäinen tuoksu, makeutta, persikoita, marjojakin. Karheaa metsäisyyttä seassa.

Tuhti runko, mutta silti erittäin juotava. Maussa mallasta, vehnääkin (emmeriä?) ja hedelmää. Sen päälle kovat katkerot kipuavat pehmeästi kasautuen ja päättävät maun erinomaiseen katkeraan pippuriseen ja mausteiseen tasapainoon hedelmäisyyden kanssa.

Humalointi ei ole järin luonteikas, kuten vaikkapa Porilaisten CCCCC:ssä tai Hiiden Humulus Lupuksessa, mutta tasapaino ja se miten katkerot nousevat pohjalta on upea. Pehmeä, mutta silti katkera olut, jossa maltaallekin on jätetty tilaa. Kuin english strong ale voimakkaalla katkerolla. Vanhan koulun olut uuden koulun tyylissä. Tykkäsin, mutta mitään super-humalapommia ei kannata odotella. 4/5

Hiisi Pecko
Panimo: Panimo Hiisi
Maa: Suomi

Tyyli: Farmhouse IPA?
Alkoholia: 6,3%

Pisteet: 3/5
Lyhyesti: Hevostallisuuden kanssa hieman liian pitkälle menevä olut, jossa kuitenkin puolensa.

Amerikkalaiset penteleet on menneet nimeämään uuden humalalajikkeen suomalaisen (noh, karjalaisen) muinaisjumalan Pellonpekon mukaan. Kyseessähän on ohran, viljan ja siten myös oluen jumala. Hiisi sitten kansantaruteemoineen on napannut humalasta kiinni ja tehnyt siitä oluen, säväyttäen sitä Brettanomyces-hiivalla. "Brett IPA" pullossa tyylinä lukeekin.

Vaalea, samea ja hiivainen ulkomuoto. Tuoksu on hieno ja lupaa hyvää. Hedelmää, sitrusta, yrttejä, selkeää brettaista hikeä, sellaista Orvalmaista fiilistä hieman, mitä voinee pitää ylimmän tason ylistyksenä tuoksulle. Brettanomyces on siis vahvasti esillä sitruksisen ja yrttisen humalan ystävänä.

Suutuntumaltaan kepeä ja raikas olut. Raikas on maultaankin aluksi, kiva hedelmäinen ja sitruksinen olut... kunnes bretta iskee takavasemmalta isosti ja hevostallinen maaseutuhiki hyökkää liiankin voimallisesti päälle. Hiiden pääpanija Tatu ehti kommentoida Untappdissä, että tarkoituskin oli tehdä tallia makuun huolella, käyttäen brettaa päähiivana. Yleensähän se on sellainen lisävivahde.

Oli tavoite tai ei, liian kovaa brettaisuus maun puolella silti omaan makuuni iskee, että muuten lupaavan oluen homma pysyisi täysin kasassa. Ehkä se olisi kaivannut sitten jotain muuta parikseen enempi. Koska brettaisuus jakaa mielipiteitä muutenkin, voi tämä toiselle yleisölle olla ihan mahotonta herkkuakin. Juotavaa ja tallista huolimatta suht raikastakin kamaa kuitenkin kokonaisuutena, ei siinä. Voisin ottaa toisenkin, jos nyt en ehkä ihan tähän oluthuoneiden miltei kympin hintaan. Siksipä 3/5.

*Sivuhuomio olutbaareille: Voisitteko ihan oikeasti lopettaa sen automaattisen hiivojen sekaan pyörittelyn? Se ei lisää olueen yleensä mitään muuta kuin tunkkaisuutta, paitsi hefeweissessa ehkä. Ärsyttää aina kyttäillä, että näinköhän tällä kertaa joutuu erikseen huutamaan väliin, että "ei hiivoja, kiitos".