Hartwall Sininen "Pils"

Sininen Pils
Panimo: Hartwall
Maa: Suomi

Alkoholia: 4,5%
Tyyli: Vaalea Lager

Pisteet: 1/5
Lyhyesti: Hartwall yritti muuttaa Kaanaan häät-hengessä bulkkilagerin pilsneriksi kirjoittamalla sen etikettiin, mutta Jeesus ei kerennyt paikalle ennen kuin tuote oli jo hyllyissä.

Hartwall on Suomen kolmesta suuresta se, joka ei nyt vain käsitä. Pienpanimo- tai "craft"-buumin myötä isot ovat luonnollisesti hakeutumassa laatuoluen ystävien kukkaroille kun ne tuntuvat olevan se sektori missä olut on oikeasti selkeästi kasvava tuote. Olvi tajusi IPAnsa ja nyt myös APAnsa kanssa, että niille lompakoille pääsee tekemällä hyvän (ja muodikkaan tyylisen) oluen. Koff tuli APAnsa kanssa vähän perässä.

Hartwall sen sijaan yrittää puskea paskaa tai keskinkertaista feikkicraftia "Polar Monkeys" ja "Hopventure" brändien alla ja muka fiinimpää, mutta maultaan melko mitätöntä olutta latvialaisen panimonsa kautta Hartwall Classic -sarjalla. Läpeensä kyyninen firma uskoo vakaasti, että jos pakkaus on kunnossa, kyllä se siitä. Muuttuuko tuote sisällä parempaan tai huonompaan suuntaan, sillä ei ole paskankaan väliä markkinoinnin kannalta. (Samaan aikaan se muuttaa lippulaivansa Lapin Kullan tärkkelysjatketusta taas täysmallasolueksi, muttei jostain syystä maininnut siitä pitkään aikaan missään.) Näin toimii 1900-luvun suuryritys. Voihan se toki toimiakin, myyntiluvuista kun en tietty tiedä, mutta aika valheelliselta ja epätoivoiselta rämpimiseltä touhu näin ulkopuolisen silmiin näyttää.

Siksi kun Stockmannin Herkussa sattui silmään "Sininen Pils", lähinnä hörähdin. Lahden Sininen oli ensimmäinen olut, jota join kokonaisen pullon, joskus 1995 tai 1996. Silloin jo Hartwallin ostaman Mallasjuoman tuote. Samaa peruslageria mitä suomesta muutenkin jokainen panimo tuotti, teinin makuun helpompaa kuin Karhu.

Sittemmin Hartwall kuoppasi brändin toviksi ja toi sen taas takaisin 3,5% versiona kun muutama vuosi sitten oli hämmentävä "kakkosolut"-kausi. Sitten prosentit nostettiin taas keskarin tasolle, muttei kuitenkaan siihen mitä ne olivat alunperin. Käytännössä "Sininen" ei ole olut, se on ritarinkypärä ja nimi parin eri oluen tölkissä. Nyt tölkissä lukee sitten "Pils". Oletin ensimmäisenä, että Hartwall on tehnyt pilsin ja lähtenyt myymään sitä kansalle tutun brändin alla, joten otin maistoon. Esim. Lapin Kullaksi brändätty Arctic Malt Pils on perin pätevä tuote.

Noh, tutkittuani asiaa, kävi ilmi, että olin väärässä. Sen sijaan, että olisi laitettu uusi tuote tutulle brändille lisänimellä, olikin laitettu sama tuote samalle brändille lisänimellä. Sillä ilmeisesti kyseessä on ihan sama tuote kuin "Sininen III" tai "Sininen 4,5%" nimellä myyty perus-"Lahden Sininen". Eli lyhyesti sanoen, peruslagertölkkiin on kirjattu "pils" myynnin edistämiseksi, onhan pilsistä parissakin paikkaa povattu suosittua tyyliä. Jahas, enpä olekaan perusbulkkia hetkeen arvioinut, mutta kokkeillaan sanoi Henri Alen keittiössä.

Erittäin oljenvaalea olut, kaunis ja suht kestävä vaahtopää, seittiäkin jää. Tuoksussa härskisti märkää koiraa ja pahvia eli ns. "bulkinkäryä", hieman makeaa maltaisuutta ja aavistus ruohoista humalaa. Suutuntuma kevyt, miltei vetiseksi kääntyvä, helposti juotava. Maku on makea, aavistuksen pilsmaltainen ja pohjimmiltaan mitätön. Makeus alkaa käydä vähän ärsyttäväksikin pidemmän päälle. Katkeroa kaipaisi, eritoten pilsiksi, joka tämä muka niinku on. Hyvin kevyt humalan puraisu kuitenkin löytyy, joka on... sanotaan nyt huumorin vuoksi, että yrttinen tai jotain.

Ei tätä ostaa kannata ja se on siinä ja siinä otanko mielummin turpaani kuin juon lisää ellei ole kymmentä jo pohjalla. Ostakaa mielummin vaikka Olvin APAa tai jos Hartwallia haluatte tukea, niin sitä Lapin Kullan Arctic Malt Pilsiä. 1/5