Alkon uutuuksia - Joulukuu 2016

Jouluolut-pruuvi jäi viime kuussa väliin, nyt taas asioikseni paikalle menin. Odotin, että koska jouluoluita oli tullut melko runsaasti, ei nyt olisi niin paljon uutuuksia testissä. Nopeasti vain siis.

"Moi! Varmaan eka kerta kun on enemmän oluita kuin viinejä!"

Eh. No niin. 28 olutta. Se on Alkon kuukausipruuviksi melko pirusti. Hyvä suunta.

Stapa Belle Saison d'Hiver

Funkia, stirusta, hedelmää, pippuria. Pirtsakka ja poreileva saison, reilusti yrttinen, hivenen tallinen, miellyttävän hedelmäinen. Oikein kiva.

Mallaskoski Black Pils

Toissakesäinen uutuustuote, kai tämä jo ehti kerran Alkossa käymään? Mämmipaahteinen ja maltaisen viljainen tuoksu. Paahdettua ohraa ja suklaata. Mukava "ruskean makuinen" schwarzbier, jossa mausteinen katkeronpuraisu.

Tämä kuva on eri pruuvista ja se on tässä
huijaamassa teitä, että minulla olisi ollut kamera
mukana tälläkin kertaa.

Flying Dutchman Strong Minded Brave Hearted Bold as Love India Pale Lager

Megapitkien nimien kiertolaispanimo asialla. Tuoksussa reilusti sitrusta, märkää rättiäkin. Hyvin no-nonsense suora raikas lager, johon on Amerikan ja Euroopan humalia yhdistelemällä luotu napakka, mutta suht monitahoinen humalointi. Metsää, sitrusta ja yrttejä.

De Koninck

Paluumuuttaja. Pullon "APA"-merkinnällä voi heittää vesilintua. Ei mikään supermielenkiintoinen, mutta hedelmäinen, neilikkainen perusbelgi. Tarkempi arvio tässä linkissä.  

Koch Nipperkin Old Ale

Ensi kosketus tähän virolaiseen panimoon. Toffeinen, karkkia ja hedelmää tuoksussa. Jopa jotenkin belginen meininki. Piti ihan tarkistaa ettei De Koninck kummittele nenässä. Maussa rusinaa ja mausteista menoa. Jopa hieman sherryinen. Old Alella ja Barleywinella ei kai oikeastaan ole teknistä eroa, mutta mielikuvissani olisin tämän nimennyt itse barleywineksi. Maukas.

Bryggeri Winter Ale

Luumumaltainen, viljainen. Bryggerille tyypillisesti ei kikkailua ja hyvä juotavuus, joskin vähän turhankin ohut on. Maltaisen ronski winter warmer silti, pähkinäinen, hivenen marjainenkin. Toimii.

Tuatara Sauvinova Single Hop Pale Ale

Nelson Sauvin -single hop Uudesta Seelannista asti. Minkähän takia näitä humalavoittoisia ja tuoreudesta pitäviä tuotteita pitää hilata kirjaimellisesti mahdollisimman kaukaa? Pullossa on erikoiset koristeskröböt pinnassa, tekisi mieli ostaa omille kotioluille. Reilu sitrus tuoksussa, hyvä raikas hedelmä, Nelson Sauvinin myötä jopa hieman viinirypälemäinen. Oikein kiva APA/IPA, mattainen loppu, yleisesti ottaen raikas fiilis. Mallaskin tuntuu kevyenä viljaisuutena.

Iso-Kallan Bellywasher

Kuopijosta ja yhtä lempityyliäni, kahotaanpa. Karamellia, viljaa. Maltainen, muhkean toffeinen ja hieman hedelmäinen. Varsin jees skottiale, vähän yksioikoinen tosin, mutta mikäpä tätä on juodessa. Heimoveljet ovat saaneet prosessin kuntoon, ei tarvitse enää pelätä pahoja hajuja. Seuraavaksi jos graafikkoon satsaisivat...

Boulder Beer Slope Style Winter IPA

Tummahko IPA Coloradosta. Mieto tuoksu ja niin on makukin. Hiven karamellia, humalointi on jossain... sitrusta löytyy, tummaa maltaisuutta myös. Juohan tätä ennen kuin turpaansa ottaa, mutta en näe mitään syytä miksi tämä kannattaisi hyllystä valita jos jotain muutakin on.

Great Divide Hibernation Ale

Hittipanimo, olutkin paluumuuttaja. Viljainen, toffeinen, runsas lämmin maltaisuus. Paahdettakin. Upea monitahomallas Amerikan katkeroilla. Suklaata hedelmää, pähkinöitä, paahdetta, miellyttävä humalointi. Hemmetin kova.

Koch Porter Eripruul

Toinen virolaispanimon tuotos. Tuoksussa lakritsia, rusinoita, lääkettä, yllättävä raikkaus. Maussa suklaata ja lääkemäinen meininki, hedelmää mausteita. Melko WTF-fiilis kun porteria odotti. Kovin on erikoinen porteriksi, mutta ihan juotava olut noin muuten. 

Maku Imperial Stout

Makulta iso olut on harvinaisemman puoleista. Katsotaanpa. Hedelmäinen, humalainen tuoksu. Jopa hieman käymisvirheinen. Suuri pettymyshän tämä on. Taustalla on ehkä ihan hyväkin suklainen IS, mutta nyt kovin ohut ja hyvin ylihedelmäisen esterinen. Yleensä Maku on aika varma tekijä, mutta nyt ei voi kehua. 

Eiran Juomat Karpalo Stout

Eiran Juomat? Piti googlettaa. Ei auttanut. Mikä ihmeen Eiran Juomat? Noh, Makulla on pantu ilmeisesti. Karpaloinen, suklainen tuoksu. Erikoinen olut, ettei nyt vain olisi sellainen paljon puhuttu erikoisolut? Jaa.. onhan tämä yhenlainen. Suklainen stout, jossa makeasta kirpeäksi menevää karpaloa. Aika jännä, ei välttämättä huono, mutta kaipaa ehkä jonkun jälkiruuan kaveriksi.

Founders Breakfast Stout

Tappovarma panimo, mitäs tällä kertaa? Paahdetta, tuhkaa, tuhkakuppia ja kahvinporoja tuoksussa. Suussa onkin sitten wow-tason kamaa. Paahdetta, kahvia ja suklaata vaikka muille jakaa. Leipääkin ja suht ronski katkero. Foundersin kanssa ei tarvitse yleensä arpoa, ei nytkään.

Left Hand Fade to Black

Yrttihumalainen, hedelmäinen tuoksu. Hedelmäisen luumuinen ja suklainen tausta ronskille yrttimetsäiselle humalalle. IBA niin kuin se kuuluu tehdä*. "A OK" sanoi muistiinpanot. 

Sori Dark Humor Club Hot Chocolate

Noh, maistoin tämän ihan just, niin enpä uusi kirjoituksiani. Samat horinat pätee.

Sori Vanilla Cake Fever

Toinen Sorin vahva stout, tällä kertaa vaniljalisällä. Maltaisuus menee samoja linjoja kuin Hot Chocolatessa, mutta voimakas vaniljaisuus läsnä. Pehmeämpi ja makeampi kuin Hot Chocolate, miellyttävämpi. Vanilja-suklaakakun makuinen, niin kuin nimi sanoo. Erittäin kiva, jälkiruoka itsessään. Voi olla että on liiankin vaniljainen monelle. Pullo riittänee kahdelle tai jopa kolmelle.

Victory Storm King

Melko maineikas amerikkalainen imperial stout. Koska maistelussa oli monta muuta imperial stoutia, tästä pistää ensin nenään humalointi, sillä se on melko railakas. Oikeastaan enempi joku double india black ale. Reilusti jenkkihumaloitu siis, metsäinen, greippinen meininki. Suklaata ja paahdettakin toki, mutta humala edellä mennään. Suklaisuus irtoaa kun jälkimakua maiskuttelee vähän suussa. Hieno olut kyllä.

Nøgne Ø Imperial Rye Porter

Paluumuuttaja jälleen. Suklaata, kahvia ja ruisleipää. Saaristolaisleipää humalalla. Maku onkin sitten ihan omaa luokkaansa. Kirjoitin muistiinpanoihin, jotta "Oi jumalan kevät kun on hyvä fiilis tässä". Suklaan ja kahvin lisäksi hedelmiä, ruista, metsää, appelsiiniakin (??). Varmaan pruuvin paras.

La Trappe Tripel

Tuoksussa La Trappen hiivaa, eli lennokkiliimaisuuteen menevää neilikkaa ja mausteita. Karamellisuuttakin. Terävän poreileva suutuntuma. Reilun hedelmäinen ja hunajainen tripel, reilusti belgimausteisuutta myös.

Maku Steam

Pruuvin toinen Maku-olut sentään toimii. Drinkin' beer. Hedelmää ja rapsakka katkerointi lagerin seassa, oikein jees. Höyryolut ei ole lempilajini, mutta tämä kyllä toimii.

Malmgård Barley Wine

Tämähän jo aiemmalla Alkon kierroksellaan hyväksi todettiin. Hedelmäinen, metsäinen, viljainen, luumuinen, sherryinenkin. Upea reilusti katkeroitu ja jenkkihumaloitu syvän hedelmäinen barley wine. Suomen kovimpia oluita.

Spencer Trappist

Amerikan trappisti saapui Alkoonkin. Aiempi arvioini täällä, ei lisättävää.

Prykmestar Terva Juhlaolut (Suomi 100)

Hauska mielleyhtymä... En nimittäin sattunut ihmettelemään pulloa sen isommin maistossa ja muistelin jostain syystä, että Vakka-Suomen juhlaolut on ihan vain tumma bock (sekoitin Talvibockiin). En siis osannut odottaa tervaa. Niinpä tervaisuus ottikin sitten nenässäni mielleyhtymän vanhaan puutaloon. Muuten hyvä suklainen dunkel/bock-henkinen olut. Oikein jees, ruuan kanssa joisin. 

Bryggeri Vuosi Sata

Arvio täällä.

Laitila Agricola Suomi 100v Juhlaolut

Tuoksussa toffeeta, askarteluliimaa (eri keeperiä). Pehmeän maltainen ja toffeinen olut, jossa on sitä Laitilan hernekeitoksikin kutsuttua talonmakua (jota en itse kyllä hernariin yhdistä). Ihan jees, ei kovin jännittävä ja vähän yksioikoinen, mutta maukas.

Svaneke Säkkijärven Polkka

Koko Suomi kohisi kun 100v-juhlalikööri oli Tallinnasta, mutta ketään ei kiinnostanut, että yksi 100v-oluista oli Tanskasta (tai viinit Ranskasta...). Ensireaktio on "mallaskakku". Tuoksussa on maustekakkua, sokeria ja suklaata. Pehmeän mallassuklainen ja lakritsinen meininki maussa toimii hyvin miellyttävästi yhteen. Olueen onkin lisätty lakritsia. Lakritsisuus on selkeää ja aukeaa jälkimaussa voimakkaasti. Niin voimakkaasti, että puolen litran pullo voi olla jopa liioittelua. Muistiinpanoissa oli, että "Upea olut! Vai onko sittenkään?"

Teerenpeli Suomi 100 Juhlaolut

Hieno savuisuus tuoksussa. Täydellinen saunafiilis. Muuten Teerenpelille tyypillisesti puhdas, jopa kliinisen kova, meininki. Savumallas johtaa, kaipaisi makuun ehkä muutakin, jotain täyteläisyyttä ja pehmeyttä ainakin. Tuoksu 10+, mutta olut kokonaisuutena ihan vakuuta.

*Sivuhuomiona, maistoin eilen Fat Lizardin ja Borgin yhteistyö-IBAn Black Sand Beachesin ja huh että on rautainen bishe. Yksi parhaita black ipoiksi haukuttuja oluita.