Alkossa on taas käyty maistelemassa. Uutuuksia oli maaliskuulle 19, joista kolme oli jäänyt johonkin logistiikan hampaisiin tai jonnekin. Helmikuun pruuvi jäikin välistä, mutta sieltä oli jäänyt "häntää" kuuden oluen verran maaliskuun pruuvillekin, joten ne myös tässä.
Kuva-aineisto Saimaata, koska en muistanut ottaa pruuvissa kuvia (se ei ole mitenkään kuvauksellinen tilaisuus...).
Helmikuulta
Riedenburger Weizenbock
Banaanileipäinen, runsaan vehnämaltainen saksalainen vehnäbock. Nestemäistä briossia banaanilla ja mausteilla. Lajissaan ok tason kulkija, omaan makuuni ei.
Mallaskosken Black Blueberry Wheat
Neilikkaa ja paahdetta melko miedosti. Mustikka tulee taustalta läpi, muttei millään tavalla hallitse. Jotenkin valju ja vähän mitätön suoritus tämä on. Jotenkin kummallisesti jopa rukiinen fiilis, vaikka onkin vehnäolut.
Tämähän on jo arvioitu aiemmin. Metsähumalainen ja katkerahko mutta muuten maultaan melko mitäänsanomaton IPA.
Ballast Point Victory at Sea
Voimakkaan kahvinen, suklainen ja vaniljainen vahva imperial stout. Melko huima tuote. Pehmeä, alkoholin vahvuus ei tunnu missään. Huippu, jos kahvi ei tökkää. Yksi kovimpia maustettuja imperial stouteja mitä tiedän.
St. Feuillien Tripel
Montakohan kertaa tämä tulee takaisin Alkoon? Ihastuttavan pippurimausteinen tuoksu, terävä fiilis, hunajainen ja raikaan mausteinen maku. Loistava tripel.
Achel Extra
Neilikkainen, voimakkaan mausteinen, hivenen liuottiminenkin tuoksu. Trappistilaatua oleva tumma belgi. Mausteita, hedelmiä, luumua. Ei moitteen sanaa.
----
Maaliskuun uutuudet
Cobra
Pullossa lukee "Impossibly Smooth", joka melkein riittääkin kuvaamaan perus-rantalageria. Makea, lötkö, pitkälti mauton. Vähän viljaa ja hunajaista taustavirettä löytyy jos etsii.
Saimaa Vahva
Tämäkin jo arvioitiin muiden saimaalaisten kanssa. Pienenä pruuviannoksena parempi, koska ei ole muuten kovin hyvä. Hivenen leipäisempi kuin muistin edellisestä, eikä alkoholi aluksi niin vaivaa, paitsi että heti toisella siemauksella vaivaa. Melko turha.Berliner Kindl Jubiläums Pilsner
Miellyttävä keksinen ja saksanhumalainen raikas tuoksu. Pehmeä, kuiva Pohjois-Saksalainen pils noin muuten. No-nonsense. Moitteeton sinällään, kaipaisi ehkä vähän enemmän katkeron baittia kuitenkin. Parempiakin saksalaisia pilsejä on.
Magic Rock Cannonball IPA
Upea tuoksu. Kukkaisen sitruksinen ja metsäinen, humalaa niin peevelisti. Katkerot korkealla ja tuntuukin hyvin. Loistava nykyIPA. Metsäinen pihka määrää maussa, maltaasta silti makeutta, ettei mene ikäväksi. Näin nämä IPAt pitää hoitaa.
Ruosniemen Arkkitehti Black IPA
Nimensä #000000-heksakoodista huolimatta ei ihan kuitenkaan täysin musta, enemmänkin ruskea. Paahdetta, pippuria ja humalan raikkautta tuoksussa. Kepeä olut, ronski humalointi, pientä leipämaltaisuutta. Paahde ei aivan niin paljon esillä. Selkeästi IBA, osuu mielikuvaani tästä hybridityylistä. Ruosniemellä on ollut vähän laatuongelmia viime aikoina ainakin Alkon tuotteissa, mutta tämä oli kyllä hyvässä hapessa.
Pyynikin Black IPA
Kun taas Pyynikin selvästi vahvempi versio ei niin osu. Hyvä olut siis kuitenkin, pehmeä, maltainen ja paahteinen, silti ärhäkällä katkeron potkulla. Mallaspohjan paahteesta ja kevyestä toffeestakin sekoittuu humalan hedelmäisyydestä ja katkerosta hyvä kombo. Maltaisuudessaan menee kuitenkin mielikuvissani imperial stoutin puolelle, sinne Siperian suuntaan. Mutta Black IPA nyt on vähän semmonen tyyli.
Evil Twin Wet Dream
Olin oikein iloissani, että jes, Evil Twiniä ja jes, brown alea. Voe perskärpänen mikä pettymys. Kahvilla maustettu brown ale siis kyseessä. Hyvin kahvinen tuoksu, ei oikein muuta. Muuten onkin sitten totaalisen turha viritys. Vetistä kahvilitkua. Märkä lapanen. Mitä helvettiä Evil Twin?
Evil Twin Molotov Lite DIPA
No toinen paha kaksonen sentään pelastaa. Erittäin vahvast Molotov Cocktail - oluesta "light" versio, eli "vain" XXXX. Appelsiinia ja mangoa käytetty ja sen huomaa. Tropiikin hedelmäcocktailia on tuoksussa *paljon*, tukena yrttiä ja havua humalasta. Aika hieno, superhedelmäinen, trooppinen DIPA, jossa voimakas jenkkihumala katkeroineen päällä.
Eiran Juomat Mustikka Stout
Kryptinen Eiran Juomat tuonut nyt Karpalo Stoutin rinnalle myös Mustikka Stoutin. Pöydässä keskusteltiin, että mikä tämä Eiran Juomat oikein on, mutta kukaan ei vieläkään tietänyt. Ei minkäänlaista webbipresenssiä tai tietoa missään. Makulla tämäkin kai on tehty. Voimakas paahde tuoksussa. Kokonaisuutena vähän löysä ja kepeä (5,6%) aika perusstout, jossa on kevyt marjaisuus jossain takana, mutta hyvin hennosti.
Founders KBS
No tämähän on monille tuttu, melkoisella hypellä tätä vielä pari vuotta sitten Alkon hyllyistä kaavittiin. Huima tynnyröity vahva kahvilla maustettu imperial stout. Voimakas kahvinen meno tuoksussa, rommia, tynnyriä, alkoholia. Suutuntuma liukkaan öljyinen ja hyvin täyteläinen. Monipuolisen paahteen juhlaa, johon tynnyröinti tuo vahvempien alkoholijuomien kaikuja. Huippu, mikä huippu.
Oud Beersel Oude Kriek Vieille
Traditionalistinen, mutta nuori lambic-panimo Oud Beersel on gueuzellään ollut Alkossa jo tovin. Nyt kriek ja vau, nyo kriikki kohillaan. Eikö lie paras tai yksi parhaita mitä olen maistanut. Voimakkaan kirsikkainen, upea kirpeänä iskevä happamuus ja hienosti tasapainotettu kirsikan makeus, takaa tukeva viljainen karheus. Ei mene marjamehumaiseksi, mutta toisaalta ei jää epäilystäkään onko oluessa kirsikkaa vai ei. Mahtava.
Nøgne Ø #100
Onhan tätäkin ennen ollut, kiva kun tulee taas lisää, on nimittäin yksi lempioluitani. Leipää piisaa tuoksussa, metsää, humalaa, yrttejä. Kaikkia viisi tonnia ja monessa asennossa. Upea "Imperial Brown" jos tälle joku tyyli pitää keksiä. Yksi hienoimmista voimakkaan humaloinnin ja voimakkaan maltaisuuden komboista imperial stoutien ulkopuolella. Jos et ole maistanut, juokse jo. Kymppi isolta pullolta ei ole tästä mitään.
Hiisi Hati Saison
Kotimainen saison on aina kiva ylläri. Vaikka se on suosittu tyyli, ei niitä ainakaan onnistuneena ole hirveästi näkynyt. Parhaimmatkin, ehkä Mufloni Saison de Randonneuria lukuunottamatta, ovat tupanneet kärsimään saisonin yleisimmästä kompastuskivestä eli tunkkaisuudesta. Hiidellä ei ole tunkkaisuutta nähtykään. Raikas yrttisitruksinen tuoksu, pippurisuuden tukemana. Raikas hedelmäinen ja pippurinen on maultaankin, ehkä hivenen makeampi ja humalaisempi kuin perinteinen belgimalli, mutta tosi kova suoritus on tämä. Suomen paras saison.
Bryggeri Spezial
Bryggerin Bamberg-kumarrus on hanasta tuttu. Sitä bambergilaista pyökkisavua täältäkin puskee tuoksussa niin ettei siihen juuri muuta mahdukaan. Tuhtia Schlenkerlaa tällä ei kuitenkaan Bambergista tavoitella vaan ehkä vähän vähemmän tunnettua Spezialia, kuten nimestä voi päätellä. Kevyt runko, jossa savun ohi pääsee myös hieman tervaista mallasta ja hieman saksalaista humalointiakin. Hieno kevyempi savuolut.
Munkebo Megingjord Barley Wine
Jotenkin itselleni etäiseksi jäänyt tanskalainen panimo on Alkossa ja maitokaupoissakin pyörinyt erinäisten tuotteiden kanssa. Nyt Barley Wine. Voimakas karkkinen, hedelmäinen, siirappinen ja rusinainen tuoksu. Pehmeä, makean rusinainen ja voimakkaan maltainen olut. Barley wineksi "ihan kiva", mutta vähän suorasukainen. Jotain syvyyttä kaipaisi. Se voisi löytyä muutamalla vuodella kellarin perukoilla.
---
Bonus: Koska oli mahdollisuus, testasin jättikokoisia jenkki-imperial stouteja vastakkain. Victory at Sea ja KBS ovat molemmat loistavia, mutta vastakkain testatessa tuli kyllä sellainen olo, että VaS on vähän kuin lastenjuoma KBS:n rinnalla. (ei oikeasti, näpit irti Valvira)
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.