Kaikki uskolliset lukijathan muistavat jo Rashmi's Desi Zaika -blogin, jonka kanssa Tuopilliseen on tehty olutparituksia jo kahteen otteeseen. Ensin mm. Dal Makhania ja toisella kerralla Biryania alku- ja jälkiruokineen. Rashmin kanssa on ollut puhetta siitä, että vaikka Intia ei varsinaisesti ole mikään olutmaa, niin tekevät siellä kummallisen paljon täydellisesti oluelle sopivia pikkusuolaisia eli naposteltavia eli snäksejä. Niinpä kokeiltiin sellaisia seuraavaksi.
Tällä kertaa olisi tavallaan turha sen tarkemmin parittaa, koska tällaiset pikkusuolaiset toimivat hyvin monien etenkin vaaleampien oluiden rinnalla ja muidenkin sellaisten, joita juodaan eikä siemailla. Mutta tokihan joku toimii paremmin kuin toinen, ja toisaalta osassa näistä snäkseistä on sen verran mausteita suolan lisäksi, että optimimpi kombinaatiokin on mahdollinen.
Esitellään naposteltavat ensin.
Murukku - Hauskan kuuloinen nimi, hauskan näköinen mato. Ei siis oikea mato vaan riisi- ja kikherne-jauho-seoksesta ja mausteista tehty pötkö. Usein näytään tarjoilevan pyöreäksi spiraaliksi kieriteltynä, mutta snäksi-tarkoituksiin pätkiksi katkottu muoto on näppärämpi. Rashmi oli tehnyt kahta versiota, hieman erilaisilla jauhosuhteilla, vaaleita ja tummia. Vaaleissa aivan aavistus enemmän riisiä. Hyvin pieni riisin määrän lisäys vaikutti suutuntumaan ja "napsahtavuuteen" aika paljon. Taikina uppopaistetaan öljyssä.
Bhakarwadi - Taikinasta tehtyjä kääretortun tapaan täytettyjä spiraaleja, jossa täytteenä on makean mausteinen ja hivenen tulinenkin tahna. Spiraalit uppopaistetaan öljyssä.
Mathri - Käytännössä suolainen mureneva keksi, joka on maustettu usein juustokuminalla (jeeralla) tai kuminalla, mutta ei nyt. Rashmi oli tehnyt kahta versiota, toisessa mausteena ajwan eli intiankumina ja toisessa sarviapilansiemen (eli englanniksi fenugreek kun etsitte etnisestä kaupasta). Nämä keksit muuten lopuksi, arvasitte ehkä jo, uppopaistetaan öljyssä.
Pähkinät - No nämä eivät nyt varsinaisesti ole erityisen (pelkästään) intialaisia, mutta kun pöydässä oli myös kotona maustettuja cashew-pähkinöitä, niin testattiin nekin. Niitä muuten ei oltu uppopaistettu öljyssä.
Ja juomat sitten.
Ommegang Hennepin Saison - Belgeihin erikoistuneen jenkkipanimon maineikas saison, jonka tilasin netistä tässä taannoin. Oikeastaan aika peruslinjan saison, jonka maine on enempi varmaan siitä kiinni, että on "Amerikan ensimmäinen saison". Erinomainen perussaison kyllä. Saison toimii kaiken yrttisen ja mausteisen kanssa.
Hiisi Raivoava Rakki - Joku IPA piti tähän saada, koska se toimii mausteiden kanssa ja pärjää rasvallekin. Jyväskylän olutmaakarien versio tarttui mukaan, koska taisi olla käyttämäni pitkäripaisen tuoreinta ja muutenkin oli kulunut hetki edellisestä kerrasta.
Old Peculier - Jokerikortti. Makean pähkinäinen, toffeinen, suklainen ja maltainen englannin ihanuus on yksi lempioluitani, jota voisin juoda pintin toisensa perään. Snäkseissä käytetyt mausteet ovat sellaisia, että mielestäni maltaisuus voi saada niistä kivaa yhtymäkohtaa. Ja ainakin pähkinöille (+ juustoille) tämänsuuntaiset britit toimivat aina.
Intialaisten naposteltavien kanssa toimi kerrankin parhaiten India Pale Ale. Raivoava Rakki pärisi oikeastaan kaikkien kanssa, mutta otti parhaiten haltuun tummemman murukun, joka oli rakenteltaan vähän jauhoisempi ja vähemmän napsahtava, mutta toisaalta mausteet irtosivat siitä kivemmin. IPA myös otti voimakkaimmin maustetun palasen, eli Bhakarwadin, vastaan parhaiten, kun katkero oli vastapainona sen täytteen makealle elementille.
Hennepin puolestaan ei tykännyt Bhakarwadista liiemmin, täyte tuppasi rullaamaan saisonin yli. Muiden kanssa saisonkin toimi varsin hyvin, mutta löysi erityisen rakkauden ajwan-maustetun mathri-keksin kanssa kun oluen mausteinen pippuri heitti ylävitoset intiankuminan kanssa. Myös vaaleampi murukku oli selvästi paras saisonin kanssa.
Peculier oli kokeilu ja ainakin saisonin ja IPAn rinnalla sellaiseksi jää. Ei se huonoa ollut, mutta pääosin hävisi vaaleammille oluille. Paitsi yllättäen sarviapila-mathrin mausteet löysivät oluen toffeesta jotain kivaa ja pähkinöiden kanssa tällaiset britit toki toimivat oivasti. Muille kokeiluille snäkseille ottaisin jotain muuta.
Tällä kertaa olisi tavallaan turha sen tarkemmin parittaa, koska tällaiset pikkusuolaiset toimivat hyvin monien etenkin vaaleampien oluiden rinnalla ja muidenkin sellaisten, joita juodaan eikä siemailla. Mutta tokihan joku toimii paremmin kuin toinen, ja toisaalta osassa näistä snäkseistä on sen verran mausteita suolan lisäksi, että optimimpi kombinaatiokin on mahdollinen.
Esitellään naposteltavat ensin.
Murukku - Hauskan kuuloinen nimi, hauskan näköinen mato. Ei siis oikea mato vaan riisi- ja kikherne-jauho-seoksesta ja mausteista tehty pötkö. Usein näytään tarjoilevan pyöreäksi spiraaliksi kieriteltynä, mutta snäksi-tarkoituksiin pätkiksi katkottu muoto on näppärämpi. Rashmi oli tehnyt kahta versiota, hieman erilaisilla jauhosuhteilla, vaaleita ja tummia. Vaaleissa aivan aavistus enemmän riisiä. Hyvin pieni riisin määrän lisäys vaikutti suutuntumaan ja "napsahtavuuteen" aika paljon. Taikina uppopaistetaan öljyssä.
Bhakarwadi - Taikinasta tehtyjä kääretortun tapaan täytettyjä spiraaleja, jossa täytteenä on makean mausteinen ja hivenen tulinenkin tahna. Spiraalit uppopaistetaan öljyssä.
Mathri - Käytännössä suolainen mureneva keksi, joka on maustettu usein juustokuminalla (jeeralla) tai kuminalla, mutta ei nyt. Rashmi oli tehnyt kahta versiota, toisessa mausteena ajwan eli intiankumina ja toisessa sarviapilansiemen (eli englanniksi fenugreek kun etsitte etnisestä kaupasta). Nämä keksit muuten lopuksi, arvasitte ehkä jo, uppopaistetaan öljyssä.
Pähkinät - No nämä eivät nyt varsinaisesti ole erityisen (pelkästään) intialaisia, mutta kun pöydässä oli myös kotona maustettuja cashew-pähkinöitä, niin testattiin nekin. Niitä muuten ei oltu uppopaistettu öljyssä.
Ja juomat sitten.
Ommegang Hennepin Saison - Belgeihin erikoistuneen jenkkipanimon maineikas saison, jonka tilasin netistä tässä taannoin. Oikeastaan aika peruslinjan saison, jonka maine on enempi varmaan siitä kiinni, että on "Amerikan ensimmäinen saison". Erinomainen perussaison kyllä. Saison toimii kaiken yrttisen ja mausteisen kanssa.
Hiisi Raivoava Rakki - Joku IPA piti tähän saada, koska se toimii mausteiden kanssa ja pärjää rasvallekin. Jyväskylän olutmaakarien versio tarttui mukaan, koska taisi olla käyttämäni pitkäripaisen tuoreinta ja muutenkin oli kulunut hetki edellisestä kerrasta.
Old Peculier - Jokerikortti. Makean pähkinäinen, toffeinen, suklainen ja maltainen englannin ihanuus on yksi lempioluitani, jota voisin juoda pintin toisensa perään. Snäkseissä käytetyt mausteet ovat sellaisia, että mielestäni maltaisuus voi saada niistä kivaa yhtymäkohtaa. Ja ainakin pähkinöille (+ juustoille) tämänsuuntaiset britit toimivat aina.
Intialaisten naposteltavien kanssa toimi kerrankin parhaiten India Pale Ale. Raivoava Rakki pärisi oikeastaan kaikkien kanssa, mutta otti parhaiten haltuun tummemman murukun, joka oli rakenteltaan vähän jauhoisempi ja vähemmän napsahtava, mutta toisaalta mausteet irtosivat siitä kivemmin. IPA myös otti voimakkaimmin maustetun palasen, eli Bhakarwadin, vastaan parhaiten, kun katkero oli vastapainona sen täytteen makealle elementille.
Hennepin puolestaan ei tykännyt Bhakarwadista liiemmin, täyte tuppasi rullaamaan saisonin yli. Muiden kanssa saisonkin toimi varsin hyvin, mutta löysi erityisen rakkauden ajwan-maustetun mathri-keksin kanssa kun oluen mausteinen pippuri heitti ylävitoset intiankuminan kanssa. Myös vaaleampi murukku oli selvästi paras saisonin kanssa.
Peculier oli kokeilu ja ainakin saisonin ja IPAn rinnalla sellaiseksi jää. Ei se huonoa ollut, mutta pääosin hävisi vaaleammille oluille. Paitsi yllättäen sarviapila-mathrin mausteet löysivät oluen toffeesta jotain kivaa ja pähkinöiden kanssa tällaiset britit toki toimivat oivasti. Muille kokeiluille snäkseille ottaisin jotain muuta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.