Ommegang Three Philosophers

Three Philosophers
Brewery Ommegang, USA
Quadrupel, 9,7%, 

Ommegang on New Yorkin osavaltiossa vaikuttava maineikas belgioluisiin erikoistunut panimo. Panimo on jo parikymmentä vuotta vanha. Tätä nykyä kun on USAssa lähemmäs viisinkertainen määrä panimoita kuin Ommegangin aloittaessa, voi panimoa sanoa suorastaan vanhaksi.

Toisin kuin moni muu Belgiasta inspiraationsa saanut amerikkalainen moderni panimo, Ommegang on pysynyt vahvasti belgityyleissä kiinni ja niillä maineensa kasannut. Hemmetti, panimolla ei ole perusoluissaan edes IPAa! On arvostettava tyylipuhdasta linjanpitoa. Etenkin siksi, että belgityylit matkustavat vähän paremmin kuin jenkeille tyypillisemmät humalapommit. Lisäksi Ommegang on saanut mainetta myös tekemällä Game of Thrones -tv-sarjalle viralliset oluet*.

Tilasin muutamia Ommegangeja kesän alussa netistä. Hennepin-saisonin niistä ehdin maistaa aiemmin ja se oli melko tyylipuhdas raikas saison. Erittäin hyvä, mutta toisaalta lähempää Belgiasta saa lukuisia parempia. Atlantin yli haettassa toivoisi oluen olevan jotain vielä hieman parempaa tai uniikimpaa. Sitä oli lupa odottaa tältä Three Philosopherilta.

Miltei kymmenprosenttinen vahva tumma belgi, eli ns. quadrupel. Tyylissä on tietysti melko jäätävän maineikkaita tuotoksia Belgiastakin, esim. sellaiset "kaikkien aikojen paras olut" -listojen vakioputelit kuin Rochefort 10, Westvleteren 12 ja St. Bernardus Abt 12. Jotain ihmeellistä tältä saisi odottaa. Ommegang tykkää maustaa oluitaan ja erikoisuutena tähänkin olueen on sekoitettu maustetta toisen oluen muodossa. Eli hiven Liefmans-panimon Kriekiä**, hapanta kirsikkaolutta. Etiketin mukaan sitä on 2% kokonaisuudesta.

Otin pullon kesälomalle mukaan ja odottelin oikeaa hetkeä sen nauttimiseen. Sellainen löytyi kun viileähkö, vähän sateinen kesäpäivä kääntyi kerrankin hieman lämpimään ja puolipilviseen iltaan.

Menin laiturille, kaadoin oluen autenttiseen fanta-lasiin (yllättävän hyvä paremman puutteessa) ja istahdin nojailemaan katse järvelle. Luonto oli iltasyönnillä. Salakat väreilyttivät pintaa jatkuvasti. Pääskyset kaartelivat pinnan yläpuolella hotkien hyttysiä, muut linnut pitivät viserrystalkoita pitkin rantoja ja välillä rinteessä hevonen hirnui iltakaurojensa perään. Nyt olisi oluthetki kohdallaan.

Ruskea, punaiseen vivahtava olut kauniilla vaalealla vaahdolla. Tuoksu on upea. Nahkaa, tammea, kirsikkaa, rusinoita, hedelmiä, fariinisokeria, ylikypsiä omenoita. Vaikka mitä, tasoja riittää ja joka nuuhkaisulla löytyy lisää. Lupaili erinomaista.

Jossain polski lapsen kokoinen hauki. Tai piisami, mitä näitä kaloja nyt on.

Sokerisen tahmainen olut suussa, mutta silti kevyt, sillä terävästi poreileva hiilihappoisuus tasoittaa tuntumaa. Helposti juotava.  Maussa on kaikkea mitä tuoksussakin. Tummia rusinaisia hedelmiä ensisijassa, syvyyttä antavaa nahkaisuutta seurana, monimuotoista mausteisuutta pullahtelee sekaan tuomaan sivujuonteita. Neilikkaa eritoten. Kirsikka on taustatukena ja tuo kokonaisuuteen erinomaisesti toimivan, yksilöllisen vivahteen. Makeanpuoleinen, mutta lopuksi tulee juuri tarpeeksi katkeroa puhdistamaan suuta, ettei makeus jää sinne ällöksi tahmaksi. Mahtava tasapaino eri elementtien kesken, upea olut.

Alkoholi lämmitti kurkunpäätä kevyesti. Lopetin turhan ajattelemisen ja keskityin nautiskelemaan. Olut on subjektiivinen kokemus ja sitoutuu vahvasti aina paikkaan ja aikaan, tasapainottavasti. Upea olut parantaa huonon hetken siedettäväksi ja kun paikka ja aika ovat upeita, keskinkertainenkin olut on hyvää.

Sitten kun kaikki kolme ovat upeita... noh, se on filosofien juttuja se.

*Krhm. Näin sekä kirjasarjan, että tv-sarjan suurena fanina, jos nyt pliiis näitä joku onnistuisi tuomaan Suomeenkin? Edes viimeisen kauden kunniaksi ensi vuonna? Kunhan hinta ei ole iron price niin pakkohankinta, kun panimokin on näin kova.

*Huom. ei kriek lambicia. Liefmans ei ole lambic-valmistaja.