Tornion Panimo Sentenced Ever-frost

Tornion ukkoja luulisi savolaisiksi, sen verran kieron tempauksen ovat järjestäneet. Olut bändille, joka on kuopattu 12 vuotta sitten ja silloinkin niin lopullisella meiningillä, että eivät varmasti ole tekemässä comebackia.

Toisaalta miksipä ei.

Onhan kyseessä toki yksi Suomen menestyneimmistä ja muutenkin merkittävimmistä metallibändeistä ja sieltä pohjoisen suunnalta kotoisinkin. Faneja piisaa vieläkin. Itsekin tuli eritoten Amokia ja Downia luukutettua kasetit puhki ja eipä tässä viimeiseen reiluun 20 vuoteen ole tainnut kovin monen kuukauden breikkiä olla, ettei joku vanha suosikki olisi soinut. Etenkin monesti olutta juodessa. Olut ja Sentenced toimii yhteen monen muunkin mielestä. Tiedän yhdenkin olutniekan, joka aina tarpeeksi monta nautittuaan päätyy laittamaan Sentencedin jäähyväiskeikan DVD:n pyörimään. Eikä siitä kukaan ole koskaan tainnut valittaa, ainakaan tosissaan. Terveisiä vaan.

Vaikka Muhoksen pojille tunnetusti hapan maistui ja musiikillisestikin kyseessä on parhaimmillaan erinomaista oluenjuonti-rytkettä, ei bändistä oikein mitään iloista kaljottelufiilistä saa mitenkään. Sentencedin biiseissä on nimen mukaisesti usein aika tuomitun oloinen meininki. Bändi onkin suorastaan kuuluisa siitä, että sanoituksissa hyvin usein tehdään lopullinen ratkaisu oman käden kautta, ei välttämättä aina niin satavakavissaan kuitenkaan. Niinhän se on: Kun pulloa kädessään katselee ja pitkästä aikaa näkee S-logon, niin kyllä siinä väkisinkin alkaa tuumia, jotta "ei tämä tästä" ja googletella köysikauppaa. Mitenkäs se menikään...

"I'll drink the booze to depress myself
then I take the rope and express myself"

Niin no. Niin. Sitä on äkkiä Valviran ajatuspoliisi ovella kun tuolla lailla alkoholia markkinoisi. Kun jo autoa ajava karhu etiketissä on liian syntistä, niin pikimustien silmäniskujen ymmärtäminen voi olla liikaa pyydetty. Siinähän ei ole mitään hauskaa, tietenkään, paitsi silloin kun on.

Ever-frost (eli ikirouta) -biisistä nimen poiminta tuntui äkkiseltään vähän erikoiselta valinnalta. Ensinnäkin Everfrost on jo Malmgårdin taannoisen jäätislatun oluen nimi. Toisekseen ilmiselvempiäkin biisejä olisi ollut. "The Golden Stream of Lapland" olisi varmaan mennyt Tornion Panimolle vähän liian lähelle tiettyjä tavaramerkkejä, mutta ilmiselvin valinta olisi ollut tietenkin "Nepenthe", tuo suomimetallin virallinen juomalaulu. Se itselläkin rupesi heti soimaan päässä kun Sentenced-oluesta kuulin.

"think about all the good in your life
- it's only temporary
think about all the positive sides in life
- they never last forever
so drink to forget
and drown all your sorrows"

On siinä vaan viimesen päälle hilipee meininki! Kylläpä kelpaisi kallistella Nepentheä. Mutta ei, Ever-Frostia on jostain syystä juotava.

Ever-frostin sanoituksissa surujen hukuttamisen sijaan tehdäänkin tuottavampaa ja rakentavampaa toimintaa eli kustaan pikkusieluisten valittajien haudoille. Biisi on viimeiseltä levyltä ja sen videossa* vertauskuvallisesti haudataan bändi ikiroutaan. Ehkä oluen nimellä halutaankin pohjoiseen viittaamisen lisäksi viestiä, että sieltä ikiroudasta ei olla nousemassa. Ja ehkä siinä on pientä viittausta faneihinkin, sillä: "Those with hearts of ever-frost, know that we never lost."

No niin. Ihan hyvä nimihän se kun vähän haudanpohjaa kaivelee.

Mites olut sitten itse? Rumpali Ranta kertoi pressitiedotteessa oluen olevan "helevetin hyvvää kalijaa". Vajoaa siis bändioluiden perisyntiin, eli on tylsästi vaaleaa lageria. Pilsneriä sentään. En saanut selville onko tämä vain jotain Tornion toista tuotetta eri etiketillä. Joka tapauksessa pils on vähän helppo ratkaisu. Eihän bändikään mitään äärimetallia alkuaikojensa jälkeen tietty soittanut, mutta silti olisin jotenkin mieltänyt sille kaveriksi ennemmin vaikkapa vähän ronskimman Amber Alen tai IPAn. Toisaalta vaalean lagerin ja pilsnerin parissahan Tornion Panimo on tässä viimeisen vuoden aikana noussut ihan tekijäpanimoksi, joka sinällään lupailee hyvää.

Olut kiipeää avatessa itsenäisesti pullosta, vaikka oli maannut kaapissa päälle viikon rauhassa. Se EI lupaile hyvää.

Kirkas, tumman kultainen, oikeastaan meripihkainen. Leipäistä ja toffeista muhkeaa maltaisuutta. Aika kevyesti humalan aromeja, ruohoisuutta vähän irtoaa. Ei nyt ihan päästä siihen lagerin puhtauteen mitä tältä odottaisi. Epämääräinen vähän hedelmäinen sivuaromi meinaa häiritä, vähän hapettunutkin karkea fiilis siinä seassa. Ellei tässä ole käytetty jotain kummallisia Uuden-Seelannin humalia tai jotain marja-Mosaicia tms., niin menee kyllä virheen piikkiin.

Terävän hiilihappoinen, erinomainen juotavuus siitä huolimatta. Ei vetisyyttä. Pilsneriksi aika mallas edellä menevä, leipäinen ja kepeän karamellinen meininki maussa, hyvin tasapainotettu katkerointi torppaa makeuden ja hiilihapon kanssa putsaa suun. Kyllähän tämä sitä panimon Czech Pilsneriä voisi olla, jos Saazin jostain löytäisi. Ihan kiva mallasvoittoinen pilsner juoda, mutta tuo tuoksun sivuaromi on vähän hiekanjyvä housuissa: Huomattuaan ei voi olla ärsyttämättä, mutta onneksi se on kuitenkin suht pieni. Pullon loputtua voisi ottaa kuitenkin toisenkin.

Mitenkäs tämän nyt yhteenvetäisi... No ei nyt ihan helevetin hyvvää kalijaa, mutta joihan tuon. Komia pullo.

Jaaha, johan tässä pissittääkin. Missäs se on lähin pikkusieluisten hautuumaa...

*olisin linkittänyt viralliseen youtube-versioon, mutta kun tässä on tämmöinen Teosto-gate käynnissä...