Sokkojoulukalenterin salat 2/4

Joulukalenterissa on se huono puoli, että en juo olutta joka päivä vaikka kuinka rupeaisi joku eloton kalenteri määräilemään. Jäin auttamattomasti jälkeen heti kättelyssä. Tässä kuitenkin seuraavat kuusi "luukkua". Neljäs osa menee aika varmasti tammikuulle.

Ensimmäinen osa täällä. Idea siis maistaa oluet täysin sokkona. "Sokkohorinat" ja "Arvio oluesta" kirjoitettu maistamisen aikana.

7

Sokkohorinat: Witbierin värinen, vähän hapan tuoksu, mausteisuutta, korianteria, pippuria, makeaa hunajaisuutta. Maun puolesta vähän tuhti witbieriksi, makea eritoten, hedelmäisyyttä, tässä on jotain etäisesti hunajaista, pippurisuutta myös. Olisiko sittenkin joku vähän tunkkainen saison?

Arvio oluesta: Joku Saison. Maku?

Oikea olut: Avery White Rascal (witbier) 

Jälkikommentit: No niin. Witbier, witbier, witbier... olisiko sittenkin saison? No ei, ei olisi. Huoneenlämpö hämäsi oluen ehkä tuhdimman tuntuiseksi, mutta olisi pitänyt luottaa ensireaktioon eikä ruveta miettimään liikaa. Tämä on kuitenkin melko peruslinjan wit, ehkä vähän keskivertoa vahvempi tosin (5,7%)

8

Sokkohorinat: Kultainen. Hyvin metallinen tuoksu. Maun puolesta myös. Vähän kuin helvetin vahvaa Heinekenia. Täyteläinen, runsas, mehevä, alkoholinen. Terävän hiilihappoinen. Makea mallas. Sen verran maltainen, että olisiko joku bock.

Arvio oluesta: Heller Bock taas?

Oikea olut: La Trappe Tripel

Jälkikommentit: La Trappe Tripel on "helvetin vahvaa Heinekenia" ja "Heller Bock"? Älkää lyökö! Antakaa minun puolustautua! Järkiveikkona nautin oluen nimittäin tultuani firman pikkujouluista kotiin. Firman pikkujouluista, jossa oli UG Brewery/Kallio Breweryn baari. Avoin baari. Aistielimet eivät olleet siis ehkä aivan viimeisen päälle herkimmillään. Hävettäähän se silti. Opettavaista tämä kuitenkin on: Ei ole aisteihin luottaminen jos on jo valmiiksi runsaahkossa maistissa. Alkoholi on kuulkaa lapset hirvittävä päihde. Polttakaa mielummin vaikka pilveä.

9

Sokkohorinat: Niin niin, mutta mikä Schlenkerla?

Arvio oluesta: No melko tummaa on, mutta olisko se Märzen, kun Urbock on niin superstydi ja tämähän ihan sulavaa juotavaa.

Oikea olut: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock

Jälkikommentit: Voi sun perkele. Nyt ei mene mikään putkeen. Schlenkerlan toki tunnistaa tuoksusta unissaankin, ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Mutta olen aina pitänyt Urbockia turhankin tuhtina savultaan ja sen maistelu on jäänyt aika harvinaiseksi, liekö vuosiin olen sitä juonut. Tuppaan kääntymään Festbierin tai Märzenin puoleen silloin kun savuolutta kaipaan. Tämä ei sitten vastannut sitä hyvin tuhdin oluen kuvaa mikä mielessäni oli, joten varmuuden vuoksi valitsin Märzenin. Tämähän onkin paljon juotavampaa kuin muistin.

10

Sokkohorinat: Hyvin kokkareinen vaahto. Tosin silti jotenkin isot kuplat. Kumma. Hyvin vaalea, hivenen samea. Hunajainen, pellettinen humalantuoksu, yrttinen ja sitruksinen, metsäinenkin selkeä humalaisuus, mutta samalla puskee hieman keksinen ja makea vehnämallas läpi.

Kepeä, yrttinen, sitruksinen, pehmeä, aika makea. Tuntuu ajoittain, että voisi olla jopa lisätty jotain hedelmää tähän. Limeä tai jotain. Katkeroa jonkun verran, mutta ei mitenkään ronskisti. Katkeruus kasvaa juodessa. Löysän lötkö, mutta paranisi ehkä kylmempänä.

Tarkkaa tyyliä on hankala poimia, mutta penteleen hyvää tämä on! Tarjoiltiin Fat Lizardin skumppalasissa, kuulemma koska "haluan vähän hämätä sinua näillä lasivalinnoilla". Epäilen kyseessä olleen käänteispsykologiaa.

Arvio oluesta: Kepeä, vehnäpohjainen jenkkihumaloitu moderni ale. Wheat alekö se nyt tyyliksi olisi. Tekisi mieli sanoa Fat Lizard Bikini Top, mutta oliko se näin kirkas? Sanon silti.

Oikea olut: Mikkeller Drinkin' in the Sun (0,3%)

Jälkikommentit: Alkoholiton olut. Ilmankos oli löysän lötkö! Ja ilmankos tuo mallas tuli niin kummallisesti läpi. Kaikenlaista huijausta! Mutta hei, tyyli meni muuten oikein ja speksit muutenkin. En vain millään osannut aavistaa, että seassa olisi alkoholittomia. On muuten vallan loistelias tuote alkoholittomaksi. Runkoa on hämmentävän paljon (vaikka vetinen onkin) ja humalointi koppaa hyvin tuon vähän kummallisen makeuden. Ja on se kumma, ettei ulkopuolisista tekijöistä pääse eroon. Sen tien kun lasissa lukee Fat Lizard niin "ehkä jos kuitenkin...".

11

Sokkohorinat: Tuoksuu suomalaiselta ipalta, jos se nyt jotain tarkoittaa. Kukkainen, yrttinen tuoksu,
muhkea runko, tiukka katkero, yrttinen, lääkemäinen, pihkainen meininki. Vähän kuin tripel, jossa on aika ronski katkero.

Arvio oluesta: Joku tupla-ipa, sen verran on runkoa ja katkeroa

Oikea olut: Nögne IPA

Jälkikommentit: Parhaimman teränsä menettänyt hieman liian lämpimänä maistettu IPA alkoi ronskin humaloinnin läpi tuntua kovin belgimausteiselta. Sen verran täräkästi katkeroa kuitenkin oli, että IPAksi tämän tuomitsi. Nögnen versio on suht vahva 7,5% joten DIPA-tuomionkin katson melkein onnistuneeksi.

12

Sokkohorinat: Järkyttävän kokoinen vaahto, kokkareinen. Tuoksu yrttinen, pippurinen. Aika selvältä näyttää. Kepeä, pirtsakka, hiilihappoinen, hedelmäinen saison. Oikein hyvä semmoinen vieläpä. Kuiva ja ohuehko, mutta juotavuutta edistävällä tavalla, ei vetinen.

Alan epäröidä jatko siemauksilla vaahdo laskeuduttua. Tuoksu ottaa tunkkaisemman vaihteen. Katkeroa tuntuu olevan myös jonnii verran kertymässä suuhun. Ehkä kevyttä happamuuttakin.

Arvio oluesta: Kyllä tämä silti saison on. Aika katkeroitu. Mikä saison, ei hajuakaan, mutta aika kiva olut.

Oikea olut: Open Water Brewery Farmhouse

Jälkikommentit: No niin. Jotain oikein. Jenkkihumaloitu farmhouse ale, eli saison. Tämä on varmaan samaa erää mitä tuli maistettua aiemmin syksyllä, humalan aromikkuus on nimittäin suorastaan romahtanut ja tämä tapailee paljon enemmän perinteisiä saisonin fiiliksiä. Myös vähän ohuempi ja hiilihappoisempi kuin muistelen, ja lisäksi vaahdon määrä oli melko hurjaa. Ei kuitenkaan mitään räikeää virhettä, mutta pullossa käymiseltähän tuo vaikuttaisi. Hyvää silti.