Brewdog Slot Machine

Slot Machine
Brewdog, Skotlanti
5,2%, Ruis IPA / Red IPA

Olutharrastuksen, kuten minkä tahansa parissa aina välillä kyllästyy asioihin. Olueen itseensä kyllästyy enintään pariksi päiväksi, mutta tyyleihin ja panimoihin pidemmäksikin aikaa. IPAa tuli jossain välissä niin jokaisesta tuutista, että ei kestänyt. Hapanoluille on nyt käynyt samoin. Toivoisin, että alkaisi viimein mallastrendi, niin voisin kyllästyä välillä siihenkin. IPA-turtumisen jälkeen suuvärkkini on alkanut taas enenevissä määrin kaipailla raikasta, hyvin tehtyä IPAa ja viimeksi kun näin oli, Brewdog oli kuumimmillaan.

Skotteihinkin vähän kyllästyi. Vaikka edelleen pidän panimosta, on se jäänyt vähän välikäteen. Edellinen blogin arviokin on kahden ja puolen vuoden takaa. Hauskat markkinointigimmickit alkoivat käydä väkinäisiksi ja jänniä uusia oluita puski niin paljon muualta, ettei Panokoiran uutuuksiin ehtinyt aina paneutua. Baarissakin näkee useammin Thornbridge Jaipuria kuin Punk IPAa. Nyt buumi on niin täynnä nyt uusia kuumia panimoita, että semmoisen "vanhan" ja suureksi kasvaneen jäärän kuin Brewdogin on hankala nousta samalla lailla esiin kuin ennen. Siksi se on tietoisesti laimentanut ja aikuistanut vähän ilmettään, mikä on sille ihan hyvästä. Räävitön rebel-meininki sopii nouseville pienille puljuille. Paikkansa jo vakiintuneen ja hyvin suureksi kasvaneen kannattaa ehkä ennemmin esiintyä asenteellisena, mutta vakaana luottopelurina ja vaalia jo olemassa olevaa asiakaskuntaansa.

Kyllästymisen vastakohtana uusien panimoiden tuotteiden ostaminen on alkanut tuntua aina vain yhä enemmän arpapeliltä. Usein saa pettyä. Joko sen takia, että tekninen laatu ei ole kunnossa tai sitten sen takia, että on yritetty "innovoida" säätämällä perusolutta ja epäonnistuttu maun tasapainossa pahasti. Tai sitten Suomessa sen takia, että on väkisin tehty suositusta asiasta kauppavahvuuteen veltto tuote.

Tämmöinen fiilis takaraivossa kun astuu lakimuutoksen jälkeisessä Suomessa olutkauppa Pieneen ja näkee hyllyllä Brewdogin 5,2% ruis-IPAn missä ei tunnu olevan mitään kikkailua (ruista ei lasketa), niin aika nopeasti sitä poimii sellaisen mukaansa. Ostin muitakin oluita, enkä ole varma mikä meni ensimmäisenä skannerin läpi, mutta tämä olkoon nyt ensimmäinen Alkon ja baarien ulkopuolelta Suomessa ostamani yli 4,7% olut.

Skotlannissa on tehty talven kausiolueksi siis ruis-IPA. Päiväys 08/09/18 ja hämmentävästi eräleimassa myös teksti "Made in Las Vegas". Ellonissa tämä silti pantu on. Viitannee enemmän tuohon rahapeli-nimeen. Aika kursailematon meininki. Amarillo-Magnum humaloitu, ei kikkailua tai "twistiä".

Tumma punaruskea, sellainen pubin nahkapenkin värinen. Vaahto jää pieneksi. Nyt on kyllä jännä tuoksu. Hedelmäisyys, karamelli ja rukiisuus yhdistyvät erikoiseksi komboksi. Jotenkin tulee mieleen lapsuuden lelut. Siinä seassa on pientä metallisuutta ja yrttistä

Mukavan maltainen, vähän ruisleipääkin henkivä fiilis maun puolella. Siihen henkäys toffeeta päälle ja erinomaisesti tasapainotettu katkero. Jälkimakuun pörrää yrttisen pihkaista humalankulmaa, joka ottaa vielä silloinkin koppia rukiin mausteisesta olemuksesta.

Tämä hyvä. Voisin ottaa toisenkin, mikä viittaa pahasti näiden kaupasta ostettujen yli 4,7% viinaoluiden koukuttavaan turmiollisuuteen.