Miksi olutmatkailla? Ulkomaista oluttahan saa Suomestakin. Sitä tänne maahantuojat vaivalla kantavat läpi tyrskyävien merien ja tyrskyvämpien byrokraattien. Monia klassikoita löytyy ja hyvää olutta rehellisesti sanoen yllin kyllin, baarit täynnään. Miksi siis vaivautua kuluttamaan aikaa, vaivaa ja oikeastaan aika paljon rahaa siihen, että pääsee juomaan oluensa jossain kaukomaiden katveessa.
Kerron siihen nyt kolme syytä.
Klassikon tai oman lempparinsa valmistamista pääsee vahtaamaan panimoissa ja jos panimo on ulkomailla, silloin on mentävä ulkomaille. Siellä parhaissa panimokierroksissa ei edes käydä varsinaisessa panimossa, sillä muutakin nähtävää on niin paljon. Koska Suomessa on nuorien pienpanimoiden vastapainoksi vain pari suurta ja tympeää teollisuuslaitosta, ei täällä pääse varsinaisesti tutustumaan yhteenkään persoonalliseen tai edes kunnolla historialliseen panimoon*. Olut on tietenkin aina tuoreimmillaan panimolla ja kun sen pääsee nauttimaan Weihenstephanin entisen luostarin pihassa tai Fuller'sin viktoriaanisen vanhan laitoksen kierrettyään tai Rodenbachin huikean tynnyrimetsän läpi kuljettuaan, on siinä heti viisi pykälää enemmän tunnetta. Jopa Carlsbergin peruslager kiinnosti vähän enemmän historiallisen laitoksen kierrettyä.
Joten rahaa säästöön ja mualimalle!
(Tämä on osa suomalaisten olutbloggaajien sessiota, jossa kirjoitetaan yhteisestä aiheesta. Viidennen session aiheen "Matkailu ja olut", alusti Arde Arvioi -blogi.)
*Noh suomenlinnan panimo on ihan persoonallisessa mestassa ja Olvilla on sentään museo.
Kerron siihen nyt kolme syytä.
1. Olut on parempaa ulkomailla
Kun pääsee sen klassikkotyylin tai klassikko-oluen syntysijoille, oluen saa sellaisena millaisena se on suuren maineensa kehittänyt. Se on saavuttanut maineensa luultavimmin ensimmäiseksi sillä, että siitä on tykätty lähialueella. Myöhemmin Suomessa voi juoda samaa olutta tuotuna ja ihmetellä miten tämä keskinkertaisuus olikaan niin ihmeellisen hyvää siellä jossain. Siellä se on niin tuoretta kuin sen pitää olla, siellä sen saa sellaisesta astiasta ja muutenkin siten tarjoiltuna kuin sille kuuluu. Se 40 vuotta paikallisessa paikallista juonut paikallinen on paljon ärhäkämpi valittamaan jos paikallisessa on jokin pielessä, kuin se 4000 kilometrin päässä jännää tuontiolutta uutuutena nauttiva oluthörhö.2. Baarit ovat parempia ulkomailla
Paikoin paikallista olutta melkein olennaisempaa on paikallinen baari tai anniskelualue. Baari luo tunnelmaa ja saa oluen maistumaan paremmalta, sillä olut on subjektiivinen kokemus johon tunnelma vaikuttaa hyvin paljon. Jokaisen maan baareissa on oma tunnelmansa. Olen juonut olutta niin irkkupubeissa, brittipubeissa, bruin cafeissa, kneipeissa, wirtschafteissa, biergarteneissa kuin keskiolutkuppiloissakin. Niissä kaikissa on jotain samaa, mutta eritoten jotain omaa, jotain uniikkia, jota ei voi toisintaa vain rakentamalla samankaltaista kuppilaa toiseen maahan. Esimerkiksi irkkupubeja on kaikkialla, siis ihan joka ainoassa maassa, mutta vain Irlannissa niissä on se jokin. Paikalliset ihmiset, paikallinen henkilökunta ja paikallinen olut kaikki tuovat oluen nautiskeluhetkeen parhaimmillaan jotain maagista, joka nostaa hyvän oluen ihmeelliseksi hetkeksi.
3. Panimokierrokset ovat parempia ulkomailla
Klassikon tai oman lempparinsa valmistamista pääsee vahtaamaan panimoissa ja jos panimo on ulkomailla, silloin on mentävä ulkomaille. Siellä parhaissa panimokierroksissa ei edes käydä varsinaisessa panimossa, sillä muutakin nähtävää on niin paljon. Koska Suomessa on nuorien pienpanimoiden vastapainoksi vain pari suurta ja tympeää teollisuuslaitosta, ei täällä pääse varsinaisesti tutustumaan yhteenkään persoonalliseen tai edes kunnolla historialliseen panimoon*. Olut on tietenkin aina tuoreimmillaan panimolla ja kun sen pääsee nauttimaan Weihenstephanin entisen luostarin pihassa tai Fuller'sin viktoriaanisen vanhan laitoksen kierrettyään tai Rodenbachin huikean tynnyrimetsän läpi kuljettuaan, on siinä heti viisi pykälää enemmän tunnetta. Jopa Carlsbergin peruslager kiinnosti vähän enemmän historiallisen laitoksen kierrettyä.Joten rahaa säästöön ja mualimalle!
(Tämä on osa suomalaisten olutbloggaajien sessiota, jossa kirjoitetaan yhteisestä aiheesta. Viidennen session aiheen "Matkailu ja olut", alusti Arde Arvioi -blogi.)
*Noh suomenlinnan panimo on ihan persoonallisessa mestassa ja Olvilla on sentään museo.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.