Alkoon oli tullut taas kuukauden erikoiserät maisteluun. Nämä tulevat siis erikoisvalikoimien myymälöihin ensi torstaina. Oluita setissä on vain neljä, joista pruuviin oli ehtinyt kolme. Oluiden teemana oli "Trendikkäät hapanoluet". Hapanoluethan ovat kuulemma kesän nouseva trendi ja läpilyöntituote... onkohan tämä kolmas kesä kun tätä sanotaan? Hapantahan on ollut olutravintolat notkuen jo hyvän tovin. Noh, olen kyllä ollut havaitsevani, että myös ei-olut-hörhöt ovat alkaneet puhua hapanoluista, joten ehkä jutussa on jokin juju. Olisko se ensi kesänä sitten NEIPAa koko kansalle?
Oluet on maisteltu täysin sokkona. Ei nimeä, ei tyyliä, ei speksejä, ei edes teema ollut tiedossa, kun en tajunnut sitä monisteesta lukea. Kuvaukset on suht suoraan sokkomuistiinpanoista stilisoitu.
Hiisi Itse Gooseberry Sour
Vaalean keltainen, samea. Tuoksu lehahtaa jo kaataessa nenään puolen metrin päästä. Voimallista kamaa. Hedelmäinen, selkeän hapan, hapantunutta mehua muistuttava tuoksu. Raikas, selvää villihiivaista funkkia myös. Tiukka sitruunamehuinen happamuus maussa, pientä maltaisuuttakin läpi pääsee ja se toimii kivasti pääasiallisen maun kanssa. Tiukan kirpeyden takia tulee mieleen sitruuna ja Wild Beerin sitruunainen olut, jonka nimen olen unohtanut. Aavistuksen tunkkainen katkeron täräys loppumaussa, mutta muuten raikas tiukasti kirpeä hapanolut. Hyvää! Mutta yhden jälkeen on hyvä nauttia välillä ehkä jotain emäksistä.
To Ol Sur Citra
Vaalean keltainen, samea. Tuoksussa vähän lihaista menoa, ei lupaa kovin hyvää. Metsähumalaa ja lihalientä ja happamuutta. Joku hapan, ei niin onnistunut IPA-viritys tuoksun perusteella. Löysähkö ja vähän vetinen. Aluksi happamuus tuntui miedolta, mutta alkaa nousta sitten niin, että ikenissä tuntuu huolella. Taustalla lihalientä maussakin, ei ehkä ihan kondiksessa ole. Aika löysä ja tunkkainen tapaus, mutta mieleen kapuaa, että voisi toimia monelle juustolle aika kivasti.
Nimen paljastuminen yllätti. To Olin saman linjan Sur Amarillo oli nimittäin aikanaan todella herkullinen tapaus. Tämä ei ollut ehkä ihan parhaassa kuosissa.
Liefmans Goudenband
Ruskea. Flanderimaista hapanolutfiilistä. Tummaa hedelmää, rusinoita, tynnyriä, suklaatakin. Melko ohut. Maku on suklaakirsikkaine, happamuus nousee jälkipotkussa. Kiprakka, maukas, aika kevyt, löysähkö. Aika klassinen oud bruin. Hyvä, kompleksi maku, voisi olla pirteämpi.
Nimen paljastuttua vähän yllättyin vaikka juuri oikean suuntainen olut toki onkin, mutta sokkona Liefmans tuntui kovin pehmeältä verrattuna siihen mitä olen tottunut. Lienee pehmeän tarjoilutavan (kannu) vaikutusta. Erikoiserien pullo on iso 0,75l. Isoa pulloa on ollut ainakin Arkadian myymälässä jo hetken. Tulee mieleen, että yritetäänkö tässä varastoista eroon levittämällä se useampaan myymälään... Eipä siinä, klassikko-oluthan tämä, kannattaa se ostaa.
Sellaista. Pruuvista puuttunut olut on espanjalainen Nomada Revontulet Raspberry Sour Ale.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.