Luminen Juhannus (Lumi Brewing -oluita)

Kallioon on gentrifikaation myötä tullut viime vuosina muutama ns. tasokkaampi moderni ravintola perinteisten kortteliraflojen, pikaruokaputkien ja etnisten rinnalle. Ensimmäisten joukossa oli Kolmannen linjan Kolmon3n.

Olutyhteyksiäkin löytyy. Saman firman tyypithän ovat myös Sori Taproomin kokonaisuuden takana (Sori Brewingin lisäksi tietenkin). Muutakin kiinnostusta olueen on, ainakin osalla henkilökuntaa. Ostin nimittäin viime vuonna käytetyn vierteenjäähdyttimen netti-ilmoituksesta ja kävin sen ilmoittajan työpaikalta: Kolmos3sta. Tänä keväänä ravintolan olutsuhde saavutti seuraavan loogisen päämäärän: Perustivat panimon Espooseen. Liekö sillä minun vierteenjäähdyttimelläni on panimon koekeittoja tehty? Vaikka ei olisikaan, väitän jatkossa niin ainakin joka toinen kerta* kun otan vierrekiemuran kaapista esiin.

Oli miten oli, panimon nimi on Lumi Brewing Company. Olutta on keitelty huhtikuulta ja Kolmosen hanassa tuotteita on ollutkin saatavilla vapusta saakka. Kuten myös Panemassa ja joissain muissakin kapakeissa. Myös tölkkituotteita on ollut Pienessä puolivälistä kesäkuuta. Vaikka asun kirjaimellisesti samassa korttelissa Kolmos3n kanssa, en tietenkään ollut vielä juhannukseen mennessä maistanut yhtäkään. Liian helppoa, kato.

Kolmon3n oli kuitenkin saanut juuri ennen juhannusta ulosmyyntiluvat. Niinpä hyödynsin etäaamun tilaisuuden ja kävin ravintolassa sekä lounaalla, että ostamassa juhannusoluet. Olinkin kuulemma ensimmäinen ulosostaja. Edes jollain tavalla ensimmäisenä paikalla siis. Neljä olutta: Frontside, Lumipallo, Stonewater ja Mandarina. Erien numerot vastaavasti 002, 004, 006 ja 007. Päiväykset olivat välille 2.4.-15.4.2019.

Roudasin oluet Pohjois-Savoon, jossa hyytävä myrsky helli ihmisen naamaa koko juhannusaaton. Ensimmäisestä oluesta kuvan ottaminen ulkona puuskatuulissa oli sen verran jännittävää toimintaa, että vetäydyin suosiolla sisälle mökkiin seuraavia varten. Nautiskelin oluet mökkiolosuhteissa mediaseksikkäistä muovituopeista.

Mandarina
Aloitin vaalealla lagerilla, sillä vaalea lager ei anna armoa. "Bavaria Single Hopped German Lager". Tahtoo sanoa, että Mandarina Bavaria -humalalajikkeella humaloitu. Humalan nimestä voi päätelläkin jo mitä makuja siitä irtoaa.

Raikas humala sieltä nenään tuleekin heti. Mandariinia toki löytyy, mutta myös tiukasti raikasta kukkaketoa ja yrttisyyttäkin. Kepeä, raikas, virheetön lager luonteikkaalla humalalla. Rapsakkaa katkeroakin löytyy. Mandarina Bavaria on aika erikoisen hedelmäinen humala jos klassista saksalaista lageria ajattelee, joten ihan sellaista ei kannata odottaa vaikka tölkissä "German lager" lukeekin. Raikas hellebisse. Hyvä aloitus!

Frontside
Sessio IPA, 5,1% vahvuudessa. Sitten ei enää ollakaan niin hyvillä vesillä kuin lagerin kanssa. Perus-IPA-meiningeissä greippiä ja pientä mäntyäkin, mutta myös melkein käymisvirheen puolelle kääntyvää epätahtista marjaisuutta. Katkerot lajiinsa nähden hillityt, mutta riittävät. Kirkkain terä on kadoksissa, pahvia ja metallia kumpuaa hapettumisen syövereistä ja vähän vetisehköksi jää kokonaisuus. Ikäänsä vanhempi olut.

Lumipallo
Nelikon eniten kikkailulinjalainen. "IPA", jossa (pensas?)mustikoita ja maito/jäätelömäisyyttä tuovaa laktoosia. Ainekset lupailivat sellaista, johon parempi puolisko hullaantuisi, joten annoin oluen hänelle ja tyydyin itse maistiaiseen. En ehtinyt maistiaseni pariin kun pöydän toiselta puolelta nyrpisteltiin nenää. Syystä.

Yritin keksiä jotain kivaa kiertoilmaisua, kun naapurista on oluet ostettu, mutta en löydä. Tämä tuoksuu pahalta. Tunkkaiselta, vähän elähtäneeltä mustikkapuurolta ja metallilta. Jälkimaku on ihan kiva, hieman jotain mustikkakermaa henkivä, mutta sinne päästäkseen pitää läpäistä pahasti hapettunut ja lässähtänyt kokonaisuus, joka etäisesti muistuttaa toimistojen kurakahviautomaateista saatavaa mustikkakeittoa. Ei tästä nauti.

Uskon, että tämä on tölkkiin mennessään varmasti oikein kiva jäätelöä henkivä mustikkaolut. Sen vain toivoisi olevan oikein kiva vielä tölkistä tullessaankin.

Stonewater
English Pale Ale eli bitter. Tyylissä ainakin ollaan hyvien perusasioiden äärellä. Tuoksukin ihan jees. Keksimallasta, pähkinää ja viljaa. Pensasaitaa. Pusikkohumalaa. Pehmeä, karamellinen ja kivan ohrainen makukin. Katkerointi kauniisti tasapainossa. Ikävä kyllä tämäkin meinaa olla vähän tunkkainen ja pahvia meinaa puskea. Taustalla on kyllä hyvä, jopa erinomainen britti.

Yhteenvetona: Mustikkaolutta lukuunottamatta lupaavia perustyylin oluita kaikki, mutta prosessissa siis tuntuisi olevan vielä hiomisen varaa. Etenkin kun kaikissa, paitsi tuoreimmassa on ihan samaa vikaa: Jossain sitä happea pääsee mukaan.

Jos nyt oikein somesta ymmärsin, Lumi on saanut tölkityskoneensa käyttöön vasta kesäkuun alussa. Oletan päiväysten olevan siten 10kk tölkityspäivästä. Hyvin tuoretta kamaa pitäisi siis olla, vanhin vain 3 viikkoa vanhaa. 2.4. päiväyksellä olleet Frontside ja Lumipallo olivat selvästi eniten hapettuneet. Moitteetomassa kunnossa ollut Mandarina taas kaikkein nuorin. Ehkä ensimmäisten tölkitysten kanssa on ollut ns. säätöä?

Vaikka kotimaisten pienpanimoiden laatuheittelyyn onkin vähän kyllästynyt niin ensitölkityksiltä tämmöisen nyt vielä sietää. Toivottavasti lastentaudit karsiintuu.

Ai miten tämä kissa mihinkään liittyy?
No ei mitenkään, mutta mikä blogi se
semmoinen on, missä ei edes kerran
ole kuvaa kissasta?

Ei mikään.

*Itse olen muuten tehnyt kotipanimossani viimeisen vuoden silkkaa paskaa, mutta ei se toki jäähdyttimestä johdu, vaan minusta.