Alkon erikoiserät - lokakuu 2018

Erikoiserien pruuvissa maisteltiin tällä kertaa viittä olutta. Sokkona kuten näissä tapoina on. Toheloin kameran saavuttamattomiin, joten ei kuvia. Ylläoleva kuvituskuva on eri sessiosta. Olutteemoina olivat tällä kertaa Maltaisen pehmeät bockit ja Syksyn sato pullossa. Jos viiniteemat kiinnostaa, ne ovat Chilen huippuja, Douron persoonalliset punaiset ja Vuosikerrat vertailuun. Viinejä en kuitenkaan maistellut

Maistelukuvaukset lähes suoraan, hieman stilisoiden, maistelumuistiinpanoista. En tiennyt oluita, enkä erikoiserien teemoja ennen kuin maistelun jälkeen. Eli täysin sokkona mentiin.

Näyte 1
Punaruskea, tumman kuparinen olut. Kirkass. Toffeeta, karamellia, alkoholia, leipää, mausteista humalaa. Kanelisen mausteinen fiilis, mutta ei lisätyistä mausteista. Ruskea mallas monipuolisesti esillä. Ihan kiva, ruokaolueksi ottaisin.

Ensimmäisellä maistolla kirjasin tämän olevan mausteisuudestaan johtuen ehkä joku tumma belgi, mutta palatessani totesin, että olut on kuitenkin hiivaltaan aivan liian neutraali belgiksi ja kirjasin "bock". Osuin tavallaan molemmilla kerroilla oikeaan. Kyseessähän oli yleensä belgityylejä tekevän trappistipanimon tekemä La Trappe Bockbier.

Näyte 2
Ruskea, kirkas. Hyvin leipäinen, paljon juuri uunista tullutta mallasleipää. Karamellia ja vähän palanuttakin paahteisuutta. Ei juuri humala esillä tuoksussa. Maku seuraa samoja linjoja tuoksun kanssa. Pehmeähkö alku, hiilihapon purenta päälle ja selvää yrttistä katkeroa lopuksi. Erinomainen tasapaino. Varsin esimerkillinen doppelbock.

Lasista paljastuikin saksalaisen klassikkopanimo Andechsin Doppelbock Dunkel. Hieno olut.

Näyte 3
Hyvin samea, tummankeltainen, suorastaan ruma. Ei oikein kutsu. Voimakas yhdeltä nuotilta tuntuva aromi, jossa voimakas neilikka ja pippuri pinnassa. Pientä vegetaalisuutta tuoksussa. Pehmeä, häviävä, kuiva. Maussa samaa mausteisuutta kuin tuoksussa. Aika yksitoikkoinen on. Jostain taustalta avautuu viimein hedelmäisyyttäkin tukemaan ja olut vähän paranee. Pippurinen, saisonmainen loppumaku. Hyvin mieto katkero. Kovin on tunkkainen, mutta ehkä tämä oikean ruuan kanssa menisi.

Kyseessä on saksalainen vehnäbock Riedenburger Dolden Bock. En erityisemmin arvostanut.

Näyte 4
Meripihkan värinen, kirkas. Onpa jännä tuoksu! Purukumia niin maan helvetisti. Hedelmää, vähän takinaisuutta. Hieno tasapaino tässä kyllä on. Kevyt karamellimallas ja sopiva katkerointi. Humalan/hiivan (?) purukumiaromi hämmentävästi toimii, mutta lähentelee esanssisuutta. Varsin miellyttävä kuitenkin. Erittäin juotava.

Kyseessä oli Flying Dutchman Mushroom Picking Ass Kicking Matsutake Ale. Eli kanttarelleilla ja matsutake-sienillä maustettu olut. En tiedä mistä helvetistä tuo purukumi nenääni tuli, mutta niin vain tuli. Hauska olut! Jälleen ruokaolueksi varmaan varsin toimiva.

Näyte 5
Ruskea, kirkas. Upea, upea tuoksu. Tuttukin vielä jotenkin. Tummaa hedelmää, karamellia, toffeeta. Vahva brittimäinen meininki. Hieno olut. Karamellinen, pähkinäinen, syvä monitahoinen maltaisuus. Loistava katkeron tasapaino, maukas mausteinen jälkipotku. Humaloinnissa puskee pientä ruohoisuuttakin. Alkoholi tuntuu myös, barley winen puolelle menee.

Ei ollut ihan brittiä, mutta paljon brittilään kumartava jenkki-barley wine-klassikko Anchor Old Foghorn. Ehdottomasti suosittelut tälle.