Olutta selkokielellä 1: Mistä olut on tehty?

Olut on alkoholijuoma 

Olut tehdään vedestä, maltaasta, humalasta ja hiivasta.
Oluita on useita eri tyyppejä. Eri oluttyypeillä on jokaisella
erilainen maku. Makuun vaikuttavat valmistustapa, valmistuksessa
käytetyt aineet sekä alkoholin määrä.

Ohramaltaan jyviä

Mallas tehdään viljasta

Viljasta saadaan jyviä, jotka maltaan tekijä kastelee.
Jyvät alkavat itää eli kasvaa. Itäessä syntyy sokeria.
Sen jälkeen maltaan tekijä kuivaa jyvät. Näin jyvistä syntyy mallasta.

Oluen mallas on yleensä tehty ohrasta. Myös muita viljoja käytetään.

Maltaan tekijä voi kuivata maltaan eri tavoin. Hän voi esimerkiksi
paahtaa maltaan ruskeaksi. Maltaan väri vaikuttaa oluen väriin ja
makuun. Tumma mallas voi maistua suklaalta tai kahvilta.
Vaalea mallas voi maistua paahtoleivältä tai viljalta. Erilaisilla
maltailla on paljon muitakin makuja.

Mäski

Mallas sekoitetaan lämpimään veteen

Oluen tekijä eli panija tekee maltaasta olutta. Hän sekoittaa maltaan
lämpimään veteen. Maltaasta irtoaa veteen sokereita ja makuja.
Sekoitusta sanotaan mäskiksi. Lopuksi mallas otetaan pois vedestä.
Jäljelle jää makea liemi. Sitä kutsutaan vierteeksi.

Humalankäpyjä

Humala on kasvi

Humala on korkea kasvi ja siinä kasvaa pieniä käpyjä. Oluen tekijä
maustaa oluen humalankävyillä. Kävyistä tulee olueen makuja,
tuoksuja ja katkeruutta.

Vierre eli makea liemi keitetään

Oluen tekijä keittää vierrettä ja lisää siihen samalla humalaa. Hän lisää
humalaa useasti. Humaloita pidetään kiehuvassa vierteessä pitkään
tai vain vain vähän aikaa. Se vaikuttaa oluen makuun ja tuoksuun.

Kun humala on vierteessä vain vähän aikaa, olueen tulee humalan
makuja ja tuoksuja. Kun humala on vierteessä kauan, olueen tulee
katkeruutta. Oluen tekijä haluaa olueen katkeruutta, että olut ei
maistuisi liian makealta.

Humalia on paljon erilaisia ja eri nimisiä. Esimerkiksi Amarillo-humala
tuoksuu sitruunalta tai männyltä.

Olut käymässä tynnyrissä

Hiiva lisätään jäähdytettyyn vierteeseen

Hiiva poistaa vierteestä sokeria. Samalla hiiva tekee olueen alkoholia
ja makua. Tätä kutsutaan käymiseksi.

Hiivoja on erilaisia. Pintahiiva käy oluen pinnalla, pohjahiiva käy
oluen pohjalla.
Pohjahiivan käyminen tapahtuu viileässä. Pohjahiiva tekee olueen vain
vähän makuja. Pohjahiivalla tehty olut on usein raikkaampi.
Pintahiiva käy lämpimässä. Joskus melkein huoneenlämmössä.
Pintahiiva tekee olueen enemmän hedelmien ja mausteiden makuja.

Hiiva tekee olueen myös alkoholia. Oluessa on vähän alkoholia.
Alkoholia on usein noin 3-8 prosenttia. Vahvempia ja miedompia oluita
on myös. On myös oluita, joissa ei ole alkoholia. Niitä kutsutaan
alkoholittomiksi oluiksi.

Käymisen jälkeen oluen annetaan levätä. Sitä kutsutaan kypsymiseksi.
Kypsyminen voi kestää vain hetken tai monta viikkoa. Sitten olut on valmista.



Olutta selkokielellä, osat:

1 - Mistä olut on tehty? (tämä kirjoitus)
2 - Minkä makuisia oluet ovat? (tammikuu 2019)
3 - Miten olutta voi harrastaa? (helmikuu 2019)
4 - Millaista on oluen historia? (maaliskuu 2019)

Harjoittelen selkokielen kirjoittamista. Annathan palautetta kommenteissa!

----
Ei-selkokielinen selitys: Selkokieli on lyhyistä lauseista, yksinkertaisista lauserakenteista ja helpoista sanoista muodostettua suomenkieltä. Se on erityisen hyödyllistä dysfaatikoille, vakavasta lukihäiriöstä kärsiville, tietyille kehitysvammaisille, kieltä opetteleville ja monille muille, joille kielen lukeminen ja/tai tekstin prosessointi on hidasta tai työlästä. Tällaiset ihmiset jäävät usein paitsi monista vain kirjoitetussa muodossa tarjotuista sisällöistä.

Päivätyöni liittyy myös saavutettavuuteen ja haluan siksi harjoitella selkokielisen tekstin tuottamista, joten päätin tehdä pienen sarjan oluen perusteista selkokielellä. Bonuksena joku selkokieltä tarvitseva ehkä oppii oluesta!

Kaikille muille kirjoittajille voisin tässä esittää haasteen tehdä ainakin yksi teksti selkokielellä. Ei nimittäin ole iisiä. Tämä on ehkä hankalin tekstimuoto mitä olen kirjoittanut.

Tuopillinen ei ehkä sivustona muuten täytä kaikkia saavutettavuusvaatimuksia, pahoittelen, mutta toivon, että teksti sentään jotain kautta saavuttaa henkilöitä joille selkokielellä on arvoa.

Iso kiitos Aki Kiminki oikoluvusta!

Kuvat:
Humala: Markus Spiske (Public domain)
Mäski: Daniel Lobo (Public domain)
Käyvä olut: Allagash Brewing (CC)