Olutta selkokielellä 2: Minkä makuisia oluet ovat?

Oluita on paljon erilaisia

Oluita on useita eri tyylejä. Eri oluttyyleillä on jokaisella
erilainen maku. Oluttyylejä sanotaan myös tyypeiksi tai lajeiksi.
Samaan oluttyyliin kuuluvien oluiden maut ovat lähellä toisiaan.
Oluttyylien nimet eivät tavallisesti ole suomea.

Oluessa on perusmakuja, jotka tulevat sen valmistusaineista.
Mallas voi olla vaaleaa tai tummaa. Vaalea mallas maistuu
enemmän viljalle. Ruskea mallas maistuu enemmän leivälle ja
suklaalle. Musta mallas maistuu enemmän kahville.

Humalasta tulee olueen katkeruutta. Humalasta tulee olueen
myös paljon makuja. Humala voi maistua ja tuoksua sitruunalta,
männyn neulasilta, makeilta hedelmiltä tai yrteiltä.

Hiiva tekee olueen makuaineita. Nämä makuaineet voivat maistua
kypsiltä hedelmiltä, mausteilta tai vaikka banaanilta. Hiiva voi tehdä
oluesta myös hapanta. Hapan olut on kirpeää.

Miedon makuisia oluita on helppo juoda

Joissain oluttyyleissä on vähemmän makua kuin muissa. Niissä on usein 

käytetty vähemmän aineksia. Miedon makuiset oluet ovat usein vaaleita. 

Ne eivät ole erityisen makeita tai katkeria. Miedon makuiset oluet ovat 

usein kevyitä ja raikkaita. 

Miedon makuisia oluita on helppo juoda. Ne ovat hyviä janojuomia.

Miedon makuisia oluttyylejä ovat esimerkiksi vaalea lager, kevytoluet 

ja saksalainen helles. Suuret oluttehtaat tekevät paljon vaaleaa lageria.

Se on maailman suosituin oluttyyli. Melkein kaikki maailmassa juotu

olut on vaaleaa lageria.

Miedon makuisia oluita ovat esimerkiksi Koff, Corona ja Augustiner Helles. 

Katkerat oluet tuntuvat pistäviltä

Katkerissa oluttyyleissä on käytetty enemmän humalaa. Katkeruus 

tuntuu suussa pistävänä. Joissain oluttyyleissä katkeruutta 

voi olla hyvin paljon. Niin paljon, että makuun pitää ensin tottua.

Katkerat oluttyylit ovat hyvin suosittuja nykyään. 

Ne olivat ensin suosittuja Amerikassa. Nyt ne ovat suosittuja 

melkein kaikkialla. Suosituin katkera oluttyyli on IPA. 

Hieman katkeria oluttyylejä ovat pilsner, bitter ja 

amerikkalainen vaalea ale eli APA.

Pilsner-oluita ovat esimerkiksi Pilsner Urquell ja Krombacher Pils.
Bitter-oluita ovat esimerkiksi Fuller's London Pride ja Young's Bitter.

Erittäin katkeria oluttyylejä ovat IPA ja tupla-IPA. Tupla-IPAa
kutsutaan myös nimellä DIPA.

IPA-oluita ovat esimerkiksi Stone IPA ja Fat Lizard All Out IPA.

Maltaiset oluet voivat muistuttaa leipää

Maltaisissa oluttyyleissä on käytetty enemmän mallasta ja usein
vähemmän humalaa. Mallas maistuu oluessa viljan ja leivän
makuna. Joskus maltaisessa oluessa maistuu myös suklaa.
Maltaiset oluet ovat usein tummia.

Maltaiset oluet eivät ole nykyään kovin suosittuja. Ennen ne
olivat suositumpia. Maltaisia oluita tehdään silti kaikkialla.

Saksasta ovat peräisin dunkel, bock ja doppelbock -oluttyylit. Myös
tsekit tekevät dunkel-oluita. Tsekkiläinen dunkel on hieman
makeampaa kuin saksalainen.

Bock eli pukki-olut on vahvaa. Doppelbock eli tuplapukki on
vielä vahvempaa. Doppelbock-oluiden nimi loppuu usein
kirjaimiin OR.

Dunkel-oluita ovat esimerkiksi Ayinger Altbairisch Dunkel ja
Kozel Cerny. Kozelia sanotaan Suomessa myös "tummaksi velkoksi".
Doppelbock-oluita ovat esimerkiksi Paulaner Salvator ja
Ayinger Celebrator.

Englantilainen maltainen oluttyyli on brown ale eli ruskea ale.
Myös amerikkalaiset tekevät ruskeaa alea. Amerikkalainen ruskea
ale on katkerampaa kuin englantilainen.

Ruskeita aleja ovat esimerkiksi Newcastle Brown Ale ja
Samuel Smith Nut Brown Ale.

Suomessa tehdään sahtia. Sahti on vahva ja maltainen olut.
Sahdissa voi maistua ruisleipä. Siinä on usein myös vahva
banaanin maku.

Sahtia tehdään usein kotona omaan käyttöön. Myyntiin sitä tekevät
esimerkiksi Lammin Sahti ja Hollolan Hirvi.

Hedelmäiset oluet voivat maistua mehulta

Hedelmäisissä oluissa maistuu hedelmä. Hedelmän maun tekee
olueen usein hiiva. Myös humala voi tehdä hedelmien makua.
Joskus olueen myös voidaan lisätä ihan oikeita hedelmiä.

Kun hedelmän maku tulee hiivasta, olut maistuu usein myös
mausteille.

Saksalainen vehnäolut maistuu banaanille ja neilikalle. Saksalaista
vehnäolutta sanotaan weizeniksi tai weissbieriksi. Se voi olla tummaa
tai vaaleaa. Saksalainen vehnäolut on tavallisesti sameaa.

Saksalaisia vehnäoluita ovat esimerkiksi Franziskaner Hefe-Weissbier ja
Weihenstephaner Hefeweissbier.

Belgialainen vehnäolut on hyvin raikasta ja kevyttä. Se maistuu
sitruunalle ja pirteille mausteille. Siihen lisätään sitruunankuorta ja korianteria.
Belgialaista vehnäolutta sanotaan witbieriksi.

Belgialaisia vehnäoluita ovat esimerkiksi Hoegaarden ja Grimbergen Blanche.

Belgialaiset tummat oluet maistuvat usein luumulle, rusinalle
ja mausteille. Niitä kutsutaan nimillä brune, dubbel ja quadrupel.

Belgialaisia tummia oluita ovat esimerkiksi Leffe Brune ja Rochefort 10.

Oluttyyli nimeltä NEIPA on nykyään on hyvin suosittu. Se on
IPA-olut, jossa on vähemmän katkeruutta. Siinä on hedelmämehun
makua.

NEIPA-oluita ovat esimerkiksi Whiplash Cream on Chrome ja
Alchemist Heady Topper.

Mihin tahansa oluttyyliin voidaan myös lisätä hedelmiä tuomaan makua.

Paahteiset oluet ovat usein mustia 

Paahteisissa oluissa on käytetty paahdettua mallasta. Mallas paahdetaan
kuin kahvin pavut tai kaakaopavut. Siksi paahteisissa oluissa on samoja
makuja kuin kahvissa ja tummassa suklaassa. Paahdettu mallas on erittäin
tummaa. Siksi paahteiset oluet ovat usein mustia.

Paahteisia oluttyylejä ovat portterit ja stoutit. Portterilla ja stoutilla
ei usein ole isoa eroa. Portteri-sanaa ja stout-sanaa käytetään usein
samanlaisista oluista. Imperial-sana portterin tai stoutin nimessä
tarkoittaa erityisen vahvaa olutta.

Irlantilainen stout eli kuiva stout on usein mietoa ja vain hieman
palaneen makuista. Irlantilaisia stouteja ovat esimerkiksi Guinness ja
Beamish.

Englantilainen portteri on tuhdimpaa ja suklaisempaa kuin irlantilainen.
Englantilaisia porttereita ovat esimerkiksi Fuller's London Porter ja
Samuel Smith Taddy Porter

Imperial stoutit eli keisarilliset stoutit ovat hyvin vahvoja oluita. Niitä
vietiin ennen Englannista Venäjän keisarille. Niissä on paljon
vahvempi maku kuin muissa stouteissa ja porttereissa.

Imperial stout -oluita ovat esimerkiksi Hiisi Iku-Turso ja Koffin Porter.

Hapanoluet ovat tarkoituksella pilalla

Hapanoluet maistuvat kirpeiltä ja pistäviltä. Ne voivat olla samalla
tavalla happamia kuin esimerkiksi sitruuna, jogurtti tai etikka.
Tavallisesti happaman makuinen olut on pilalla. Hapanoluet siis
pilataan tarkoituksella juuri sopivasti.

Belgiassa tehdään oluttyyliä nimeltä Flanderin punainen. Se on hyvin
hapan ruskea ja punainen olut. Siinä on etikan ja punaviinin makua.
Tunnetuin Flanderin punainen on olut nimeltä Rodenbach Grand Cru.

Belgiassa hyvin pienellä alueella tehdään lambic-oluita. Niihin ei lisätä
hiivaa vaan olut kerää sen ilmasta. Lambic -oluita kypsytetään monta
vuotta puutynnyreissä.

Lambic -oluita on monin eri tavoin maustettuja. Tunnetuin tapa on
lisätä lambic -olueen kirsikoita. Tällaista lambic -olutta sanotaan
kriek lambiciksi eli kirsikkalambiciksi. Lambic -olut, jota ei ole
maustettu, on nimeltään gueuze lambic.

Nykyään hyvin suosittuja hapanoluttyylejä ovat gose ja berliner weisse.
Berliner weisse on hyvin kevyt ja kirpeä. Gose on sen kaltainen, mutta
vähemmän hapan. Perinteisesti goseen laitetaan suolaa ja korianteria
mausteeksi. Nykyään gosea ja berliner weissea maustetaan vaikka millä.

Oluita on paljon muitakin

Tässä kirjoituksessa on esitelty vain muutamia oluttyylejä. Oluita on 

vielä lisää erilaisia. Maistele rohkeasti kaikenlaisia!

Olutta selkokielellä, osat:

1 - Mistä olut on tehty? (joulukuu 2018)
2 - Minkä makuisia oluet ovat? (tämä kirjoitus)
3 - Miten olutta voi harrastaa? (helmikuu 2019)
4 - Millaista on oluen historia? (maaliskuu 2019)

Harjoittelen selkokielen kirjoittamista. Annathan palautetta kommenteissa!