CRAFT-REHTORIN KANSLIA, KEVÄÄLLÄ 2019. ON NÄYTTÖKOE. HUONEEN SEINILLÄ ON VÄRIKKÄITÄ GRAFFITTEJA JA OSA SEINÄSTÄ ON REVITTY PALJASTAMAAN TIILI. PIENESTÄ IKKUNASTA NÄKYY HARMAA, SATEINEN KEVÄTPÄIVÄ. PÖYDÄN TAKANA ISTUU REHTORI OLUT JA LEHTORI HARRASTAJA. REHTORI ON YLIPUKEUTUNUT VANHA PIENI MIES, JONKA KÄDET VAPISEVAT JA ÄÄNI PUHUESSA VÄRÄJÄÄ VANHUUTTAAN. REHTORILLA ON PÄÄSSÄÄN HUONOSTI ISTUVA TRUCKER CAP - LIPPIS. SIINÄ LUKEE "KRÄFTIHOMMII". LEHTORI ON HARMAANTUNUT NAISOPETTAJA. HÄNEN TAVANOMAINEN NUTTURANSA ON AVATTU JA TUKKA VÄRJÄTTY PINKIKSI. HEIDÄN TAKANAAN SEINÄLLÄ LUKEE TURKOOSILLA NEONVALOLLA "CRAFT BEER OU JEA". TEKSTI ON AINOA VALONLÄHDE HUONEESSA.
REHTORI TASAILEE PAPERIPINKKAA PÖYTÄÄ VASTEN JA TEKEE LÄHTEMISEN ELKEITÄ.
REHTORI: Käy silmiin tämä valo. Onko tämä nyt ihan välttämätöntä? Tämä lippiskin näyttää ihan hölmöltä.
LEHTORI: Anna nyt olla tuo jatkuva valittaminen, nuoriso tykkää. Me ollaan nuorten koulussa nyt. Pitää olla with the times, old man.
REHTORI: Ould mään... aina on jotain... Mutta olisko se siinä tältä päivältä? En halua enää yhtään suklaakakkuporteria.
LEHTORI: Meillä on vielä yksi... (KATSOO PAPEREITA, ÄLLISTYY HIEMAN) ...öh.
REHTORI: No?
LEHTORI: Harri... Hartwall, käy sisään.
REHTORIN SILMÄT SUURENEVAT JA PÄÄ KÄÄNTYY NOPEASTI OVEA PÄIN. SISÄÄN ASTELEE MYÖHÄISKESKI-IKÄINEN HONTELO HUONORYHTINEN MIES, HARRI HARTWALL. HARRILLA ON PÄÄLLÄÄN SINIVALKOINEN TUULIPUKU JA SIIHEN SOPIVA TUPSULLINEN PIPO. TAKIN SELÄSSÄ LUKEE "VISSY 4 LIFE". HARRI LÖNTYSTÄÄ PÖYDÄN ETEEN.
HARRI: Moooikka.
REHTORI: Harri, mitä helvettiä nyt taas?
HARRI: No mitä?
REHTORI: Eikö sulle nyt mennyt jo tämä juttu perille? Oppilaskunta on kasvanut viime vuosina niin, että nuorisolaisille tehdään omat arviot ja teille tärkkisläisille sitten omat ja näytöt on kategorioittain. Tämä on ei-happaman-trendioluen näyttö.
HARRI: No mutta juttelin mun kaverin Matilda Mattssonin kans...
LEHTORI KESKEYTTÄÄ HARRIN JA PAMAUTTAA NYRKILLÄ PÖYTÄÄN NIIN, ETTÄ REHTORIKIN SÄPSÄHTÄÄ.
LEHTORI: Harri! Nyt kuule anna olla nää jutut! Ketään ei enää kiinnosta se sinun mielikuvituskaveri Matilda! Me kaikki olimme todella iloissamme sinun puolestasi, että viimein löysit nuoren leikkikaverin, mutta kun tyyppiä ei näy mailla eikä halmeilla, niin eikö tämä nyt ala riittämään?
HARRI: Niin mutta...
REHTORI: Annappa nyt Harri olla, kyllä lehtori on oikeassa. 183-vuotias ja jaksaa keksiä tuommoisia juttuja. (SELAA PAPERIA) Mutta niin, se teidän tärkkisläisten perusnäyttö on huomenna, kauppavahvuisten erikoisuuksien näyttö ylihuomenna ja...
HARRI: Ei kun tähän minä. Mulla on ei-hapan-trendiolut. Tämähän on kaikille avoin?
REHTORI NOSTAA KULMAKARVOJAAN JA SITTEN KATSETTAAN PAPERISTA.
REHTORI: Sinulla on ei-hapan-trendiolut? Pastry stout kenties? Brut IPA? Vai NEIPA? Heh heh.
HARRI: NEIPA.
LEHTORI: Teit NEIPAn? Oletko nyt ihan varma?
HARRI: Joo joo. Etkö usko?
LEHTORI: Uskon minä, että sinä uskot tehneesi NEIPAn.
REHTORI: Se on hankala laji.
LEHTORI: Sitäpä sitä! Se on hyvin hankala laji! Meidän nuorisolaisistakaan juuri kukaan ei ole onnistunut siinä. Melkein kaikilta tulee kaameaa kitkerää vihanneslientä. Ei edes kaikkein kirkkaimmat tähtioppilaatkaan ole aina onnistuneet siinä.
REHTORI: Näin se Harri on. Ei tässä nyt oikein olisi aikaa sinun huumorillesi. Kun sinulla on siellä tärkkikselläkin ollut muutenkin haasteita. On mielikuvituskaveri ja yrität jatkuvasti uittaa omia juttujasi jonkun treenatun apinan mukana nuorisolaisten näyttöihin. Ne noi nuorisolaiset pitää sitä suoraan sanoen vähän vittuiluna. Vähän on muutenkin keskiarvon kanssa...
LEHTORI: Lahden Erikois -sarja on kyllä ollut ihan tasaista seiskaa. Kivan retro ilmekin!
REHTORI: (LEHTORILLE) Eikö siitä ole ollut vähän epäilystä, että Harri vain matkii Olvin Ollin perässä?
LEHTORI: (REHTORILLE) No juuu, mutta on ne silti seiskoja. Jos nyt annetaan mahdollisuus, pääseepähän kotiin sitten.
REHTORI: (LEHTORILLE) Hyvä on.
(HARRILLE) Kiitä lehtoria, me nyt katsotaan se sinun näyttö.
HARRI: (PYÖRÄYTTÄÄ SILMIÄÄN) Kiitos lehtori.
LEHTORI: Meillä taitaa olla lasit loppuneet. Käytä noita muovituoppeja.
HARRI: (ITSEKSEEN) Voi jeesus.
HARRI KAATAA OPETTAJILLE LAHDEN ERIKOIS NEIPA -OLUTTA.
REHTORI: Oranssi. Samea.
LEHTORI: Noh, sameahko.
REHTORI: NEIPA kyllä vaatisi melkein läpitunkematonta sameutta. Ei tämä ihan speksiin osu.
LEHTORI: Nuuhkutellaanpa. Nuuh.
REHTORI: Nuuh.
LEHTORI: Metsää on, pihkaista menoa. Hedelmääkin ihan hyvin, mutta pihka määrää.
REHTORI: Tukeva aromihumala on, mutta sellainen ylilyövä hedelmäinen aromitulva uupuu. Tämä on vähän kuin nuuhkisi...
LEHTORI: West Coast IPAa.
REHTORI: Sitäpä. Ei se oikein NEIPAsta mene.
HARRI: Tehän olitte ihan liekeissä kun Ollin IPA...
LEHTORI: Harri se oli neljä vuotta sitten. Nyt on eri maailma. Meillä on yli sata oppilasta ja kaikilla on paljon humalaa, Koffia myöten. Älä ny rupee mulle.
HARRI PAINAA PÄÄNSÄ. REHTORI OTTAA HÖRPYN.
REHTORI: Kuulas, melko löysä. Vähän vetinenkin.
LEHTORI: No se nyt on taas sitä kun on...
LEHTORI KATSELEE YMPÄRILLEEN. PIENEEN IKKUNAAN ILMESTYY TUMMA HAHMO.
LEHTORI: ...täysin erinomainen ja juuri sopiva virallisesti hyväksytty määrä alkoholia!
TUMMA HAHMO: Nelosta! Limuviinaa! Tuho! Kuolema!
KAIKKI SEISOVAT VAIVAANTUNEENA KUNNES TUMMA HAHMO POISTUU HETKEN PÄÄSTÄ IKKUNASTA.
REHTORI: Ehm. Niin. Piti sanomani. Vähän ohuen puoleinen siis, mutta minkäs teet. Maussa on kuitenkin erinomaisesti hedelmää!
LEHTORI: Mehuisuuttakin on!
REHTORI: On. Toki kovin hennosti, kuin sellaista laimennettua mehua. Parhaasta jäädään reilusti, suutuntuman löysyys ja sellainen "kirkkaus" on pahasti tiellä.
LEHTORI: Näin on. Katkeroa ei juurikaan, kuten ei liiemmin kaipaakaan.
REHTORI: Ihan hippu on. Mutta ei muuten toisaalta ole myöskään kitkerää vihannessoppaa!
MOLEMMAT: Kiitos, oi Gambrinus!
REHTORI: Tämä on aika kiva olut.
LEHTORI: Oikein kiva olut.
HARRI HYMYILEE LEVEÄSTI.
MOLEMMAT: Mutta ei tämä oikein NEIPAsta mene.
HARRIN HYMY HYYTYY.
LEHTORI: Kutonen?
REHTORI: Noooh, kuusi puoli.
HARRI: (VIHAISENA) Teille ei saatana kelpaa mikään!
LEHTORI: Hyvä yritys se oli.
HARRI: Haista sinä akka kuule merkaptaani!
HARRI LÄHTEE ALLAPÄIN JA PAISKAA OVEN MENNESSÄÄN. LEHTORI ON PÖLLÄMYSTYNYT HAISTATTELUSTA JA KÄÄNTYY REHTORIN PUOLEEN.
LEHTORI: Miksi minun pitäisi haistaa jotain merikapteenia?
REHTORI: Siis merkap... äh, selitän myöhemmin.
OPETTAJAT TISSUTTELEVAT OLUITAAN.
LEHTORI: Ihan vain oluena ilman tyyliä arvellen olisi kyllä kasi.
REHTORI: Kauppavahvuisena arvellen jopa kasi plus. Ihan kiva bisse, hedelmäinen pale ale.
LEHTORI: Mikä vimma kaikkea on kutsua NEIPAksi?
REHTORI: O tempora o mores. Kippis!
VALOT POIS. ESIRIPPU KIINNI.
-----
PS: edellisen kerran tapasimme rehtorin ja lehtorin Olvin IPAn parissa 2015
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.