Alkoholittomien sokkotesti, osa 1 - lagerit

Festarikauden osaltani päätyttyä olen ollut pääosin (alkon pruuvin kävin) tipattomalla elokuun ajan. Ai jaa miksi tipattomalla? Suomessahan sitä pitää tietenkin selitellä. No siksi, että tipaton tammikuu on ihan hyvä idea, alkoholi on kuitenkin lopulta hermomyrkky. Typerän tipattomasta tammikuusta tekee se tammikuu-osa, kun puoli kansaa on yhtaikaa tipattomalla ja baarit kumisevat sen takia tyhjyyttään. Siksi pidän tipattomia kausia aina silloin kun siltä tuntuu, enkä sen takia, että teemakuukauden nimessä on alkusointu. Sitäpaitsi tammikuussa on noin kolme sekuntia auringonvaloa, viekää siitä nyt olutkin pois...

Hyvä syy järjestää alkoholittomien sokkomaistelua, etenkin kun toukokuussa mainitsemastani suosikki-holittomasta Krombacherista oli tullut uusi versio eli kokonaan alkoholiton 0,0%. Entinenhän oli 0,5%. 

Käväisin ensimmäiseen settiin lagereita. Kolme kotimaista ja sen uuden Krombacherin. Toinen setti on sitten pale aleista ja ei ihan peruskauppakamasta.

Maistelu järjestettiin puolisokkona, eli tiesin oluet, mutta en järjestystä. Oluet olivat myös tummissa kupeissa, joissa ulkonäöstä ei saanut selvää. Eli puhtaasti hajun ja maun perusteella. Oikeat oluet selvisivät lopuksi.

A

Leipämaltainen, viljainen ja vierteinen tuoksu. Ei paljon muuta. Viljaisuus muistuttaa Krombacheria tuoksussa, mutta maun puolella vierteisyys alkaa mättämään. Makea, hivenen epämiellyttävä loppu, jotenkin kumista se makeus vieläpä. Ei juuri humalointia. Ei mikään ihmeellinen, mutta ihan juotava lopulta setin toiseksi paras silti.

Olut: Krombacher 0,0% Pils, tunnistin siis tuoksun osasta tuttua menoa, mutta on tämä kyllä heikompi versio kuin se 0,5%. Makuun on tullut juuri sitä epämiellyttävää teollista taustavinkua minkä puuttuessa edellinen oli suosikkini.

B

Raikas, kukkainen humalan tuoksu! Onpas mukava, suorastaan jotain modernimpaa craft-fiilistä vähäsen. Tekee mieli maistaa. Varsin kiva maunkin puolelta. Pehmeä ja holittomaksi yllättävän hyvin vetisyyden aisoissa pitelevä, vaikka hyvin ohut toki silti. Raikasta kukkaisuutta maussakin, ei virteisyyttä. Hyvin kevyt ja yksioikoinen tietysti. Kirkkaasti setin paras.

Olut: Koff Crisp. Ohoh. Olin kyllä joissain kinkereissä todennut Crispin ihan menetteleväksi holittomaksi, mutta tämäpä olikin varsin mainio lajissaan.

C

Makeaa vierrettä peittää hedelmäinen humalan häivähdys, mutta ei riitä. Lisäksi taustalta tulee kumisuutta sotkemaan. Pehmeähkö, mutta vetinen. Vierteisen viljainen maku, johon iskee todella epämiellyttävä vähän pistävän teollinen taustasvengi. Hyh. Setin toiseksi huonoin.

Olut: Lapin Kulta Zero. Joo, ei lähde lapparilla tämä. Tämä on sellainen perusesimerkki alkoholittomasta lagerista ja siitä miksei niistä kukaan tykkää.

D

YHHHH. Hyi! Luulin, että huonoin tuoksu tuli jo, mutta mitä helvettiä. Tuoksu on paha, mutta epämääräisen tuttu. Joudun hakemaan vähän, kunnes kolahtaa. Oletteko joskus tehneet spagettia ja sitten jättäneet pari jämä spagettimatoa tiskialtaaseen märälle lautaselle? Ja sitten oletteko olleet laiskoja tiskin teossa ja ehkä kolmen päivän kuluttua ihmetelleet, että mikä dunkkaa tiskialtaassa? No se haju on tässä oluessa. Joskus maku parantaa tilannetta, mutta nyt ei käy niin. Ohut, erittäin vetinen. Veden läpi puskee jokin teinimuisto. Se muistomaku on jatkettu roimalla vedellä, mutta siellä se on. Saan flashbackeja kaverini saunaan, jossa lukioikäisinä ryypiskeltiin... Huono kotiviini vai kerran oksennettu Karhu? En tiedä, en viitsi ottaa enempää selvää.

Olut: Karhu 0,0%. "Täyttä olutta", voi saatana. Suosittelisin Koffilla jonkinlaista tehtäväkiertoa tuolta Crispin tekijöistä tänne Karhun tekijöihin... Karmiva litku.

Siinäpä ne. Krombacher kohtasi kyllä vahvasti voittajansa tässä. Crisp ei tosin mihinkään peruslagerin nälkään oikein toimi, sen verran kukkaiset humalat siinä on. Bitburgerin ja Jeverin holittomat on onneksi vielä sitä varten.