Alkon erikoiserät - Syyskuu 2019

Alkon erikoiserissä oli pitkästä aikaa ihan vaikuttavan hyviä oluita ja erä on vieläpä kokonaan kotimaista kamaa. Teemana on "Pienpanimoiden taidonnäytteet". Seassa on tosin pari sellaista, joita on saanut maitokaupastakin jo jonkin aikaa, mutta onhan ne toki Alkolle uusia.

Jo tuttuun tapaan maistelu oli sokkona, en tiennyt oluista mitään, en edes teemaa etukäteen. Kommentit melko suoraan muistiinpanoista.

1. 
Kirkas, tumman kultainen. Kypsää hedelmää ja mauste-estereitä puskee. Jopa kevyttä banaanisuutta mukana. Belgialainen ja vähän hedelmäkakkuinenkin meininki. Hedelmäisyys dominoi tuoksua. Vähän ohut, kevyt ja selkeästi katkeroitu. Kepeä hedelmäinen vaalea belgihän tämä, oikein juotava. Ei ehkä kovin vahva.
Olut: Bryggeri Helsinki Saison
Jälkiviisaat: Enpä muistanut, että Bryggerin saisonissa olisi näin hedelmävoittoinen hiiva. Monille saisoneille tyypillinen pippurisuus ei liiemmin näyttäytynyt. Kauppavahvuista tavaraa.

2. 
Kultainen, hieman sameutta. Humalaa ja yrttejä tuoksussa. Sen päällä hedelmää, greippiä, joka tuntuu lisätyltä mausteelta. Terävähkö, hapankin olut. Greippimehuinen fiilis ohuessa olutpohjassa dominoi kokemusta. Loppuu sitrushappomaiseen kirpeyteen. Ei hirveästi perinteisen oluen ominaisuuksia.
Olut: Mallaskoski Jeriko Wild Ale
Jälkiviisaat: Tiedoista ei selvinnyt onko tähän jotain lisätty, joka tapauksessa melko greippisen sour alen on villihiivat luoneet jos ei ole lisättyjä.

3. 
Kultainen, aivan hitunen sameutta. Nyt on tuhdisti humalaa. Hyvin sitrushedelmäinen ja miellyttävä amerikan humalointi. Raikas tuoksu, vähän mehuistakin hedelmäisyyttä seassa. Suussa pettymys. Ohut, olemattoman kuiva runko, joka vie kaiken ohi hyvin nopeasti ja päästää lopuksi katkeron valloilleen ilman mitään vastapainoa. Balanssi hukassa. Raikasta humalan makua siinä ohikiitävän lyhyen hetkessä kyllä. Olisiko joku brut IPA. Aika turha.
Olut: Helsinki Brewing Kaunis Elämä Gluteeniton IPA
Jälkiviisaat: Kiertolaispanimo, josta ei ole pariin vuoteen kuulunut mitään. Nyt Alkoon. Erikoista. Olut ei kuitenkaan juuri vakuuta. En tiedä mistä Alkon papereihin on keksitty sana "keskitäyteläinen"...

4.
Pihkaa tuoksussa rutosti. Rikkisyyttä, ehkä DMS:ää myös, karvastelee ja kipristelee nenää epämukavasti. Kuiva, ohut. Ei oikein muuta selkeää elementtiä kuin katkero koko oluessa. Ei se yksinään toimi. Mausteista sekavuutta jälkimaussa. En välitä.
Olut: Kimito / Kolme Pukkia Silta IPA
Jälkiviisaat: Ohoh. Tämä oli saanut ihan hyviä arvioita kanssablogisteilta, mutta ei kyllä vakuuttanut millään tasolla täällä päässä. Liekö sattunut huonoja pulloja pruuviin tai sitten kukkein humala on ehtinyt jo kadota?

5. 
Tumma kulta tai oranssi, miten sen nyt ottaa. Samea. Brittimeininki reilusti aromaattisessa tuoksussa. Hedelmää ja pientä toffeeta, viljaista pilsmallastakin puskee. Kaikki osapuolet läsnä tuoksussa: mallas, hiiva ja humala. Puolipaksu, hitusen leipäinen mallasrunko, jota kevyt hedelmäisyys kannattelee. Loppuun kukkea brittihumalointi. Katkerointi miellyttävässä tasapainossa. Oikein hyvä! Joisin pintin.
Olut: Jacobstad Bitter Brexit British Ale
Jälkiviisaat: Kiva, että edes joku tekee bitteriä tässä maassa. Oikein toimiva olut. Kauppavahvuinen tämäkin toki.

6. 
Ruskea, hieman punertava, kirkas. Tuoksussa tummia hedelmiä, karamellimallasta. Maku mausteista mallasleipää ja tumma hedelmää. Aluksi tuntuu mausteisuudessaan belgialaiselta, mutta sitten hiivan tuoma hedelmäisyys alkaa kääntää makua enemmän vahvalta britin suuntaan. Katkerointi hyvässä balanssissa, yrttisyyttä ja metsää siinä seassa. Varsin hyvää. Riistan kaveriksi voisin juoda.
Olut: Honkavuori Double Doc
Jälkiviisaat: "Carelian Strong Ale", mutta brittityyliä tällä on lie haettu. Joensuulaisilta toimiva ruokaa pyytelevä olut.

7.
Ruskea, sameuttakin on. Hyvin voimakas metsähumala tuoksussa, pihkaa riittää. Syvää maltaisuutta sen takana, pirteinä tuulahduksina sitrusmaisuutta (musta kuivattu lime, loomi, tuli mieleen). Täyteläinen, ronski maku. Syvä monipuolinen maltaisuus johtaa sitä. Karamellia, mallasta, leipää, nahkaakin hitunen. Alkoholin lämpöä ja ärhäkkä pihkainen piiitkä jenkkikatkerointi. Erinomainen amerikan mallin barley wine!
Olut: Hiisi Kouko Barley Wine
Jälkiviisaat: Hiisi harvoin pettää. Olipas kyllä parhaita kotimaisia mitä olen maistanut pitkään hetkeen. Vahva puolto tälle. Rukiinen ja maustettu näemmä hunajalla ja kuusenkerkällä, mutta kertonee tasapainosta, ettei noussut mikään hälyttävästi esiin.

8.
Tumman ruskea, hiven sameutta. Tuoksussa mausteita, sokerista makeutta. Jotenkin etäisen sherrymäinen fiilis tuoksussa. Kuivahedelmää, suorastaan esanssisella tavalla. Paahteisuuteen yhdistyy jotain outoa ja en meinaa tunnistaa yhdistelmää vaikka se on tuttu. Sitten saan jostain päähäni, että pussitupakkaa, eikä mielikuva lähde. Olkoon pussitupakkaa sitten. Yllättävän ohut ja kuivan puoleinen. Tuoksu (ja edellinen olut) odotutti paljon tuhdimpaa. Hedelmäinen, karamelli-tummamaltainen tatsi ja sitten katkeroiden kanssa mausteinen jälkimaku lopuksi. Jotain lisättyä maustetta tässä on pakko olla.
Olut: Sonnisaari Mulkero
Jälkiviisaat: Tätähän on ollut maitokaupoissa jo hyvän tovin. Ei voi uutuutena pitää. Appelsiininkuorilla ja fenkolilla maustettu porter. Omaan makuuni Mulkero ei juuri ole (tirsk), mutta Sonnisaarelle voi antaa laatuleiman, että yleensä tuote on kunnossa, balanssissa ja toimii lajissaan. Niin nytkin.