Alkon uutuuksia ja erikoiserät - Elokuu 2019

Kuvituskuva eri pruuvista

Hei lapset ja vähän aikuisemmatkin oluenystävät! Tänään tutustumme psykologiseen ilmiöön nimeltä "ennakkoasenteiden vaikutus subjektiiviseen havaintokokemukseen".

Olin nimittäin Alkon pruuvissa. Tarjolla oli teemoitettua erikoiserää ja muita uutuuksia tyypilliseen tapaan. Muutama seikka sekoitti yhteisvaikutuksena pakkaa tällä kertaa melkoisesti.

Ensinnäkin yllättävänä vetona sokkopruuvissa oli sekoitettu keskenään sekä muut uutuudet että erikoiserän tuotteet, kun tavallisesti sokossa on ollut pelkästään erikoiserä. Nyt erikoiserän tuotteet eivät olleet edes peräkkäin.

Toiseksi erikoiserän teema ei liittynyt makuun tai alueeseen, vaan se oli käytännössä millaista vain mahdollistava "Uniikit löydöt", eikä niitä ollut kuin kolme. Kuten tapoina on, erikoiserän teema ei ollut tiedossa etukäteen.

Kolmanneksi ja olennaisimpana sokon ensimmäisenä oli kaksi olutta, jotka olivat melko selvästi alkoholittomia tai hyvin vähä-alkoholisia. Idealamppu syttyi. Ahaa! Teema on alkoholittomat tai miedot!

Loput oluet tuli katsottua puoliväkisin sen mieto-linssin läpi, kun ajatus oli päähän muodostunut. Jälkikäteen katsoen olen suorastaan pöyristynyt kuinka paljon ajatus vaikutti kokemukseen. Kaikki nimittäin tuntuivat kumman ohuilta ja viimeinen oli kuitenkin 10% olut! Tulkintaa jotenkin korosti se, että seassa oli lisäksi pari huonoa olutta.

1. 
Kultainen, kirkas. Maltainen, jopa epämiellyttävän vierteinen tuoksu. Muistuttaa huonoja alkoholittomia oluita. Pientä yrttihumalaa löytyy. Suussa ohut, viljainen, aika mitätön. Epämukava jälkimaku. Lienee joku alkoholiton lager tai vastaava.
Olut: Nils Oscar Alkoholfri Brown Ale
Jälkiviisaat: Oluen selvittyä menin ei-sokko-puolelle varmistamaan, ettei oluet olleet menneet sekaisin. Tämä ruotsalaisten brown ale -viritys ei nimittäin ole ruskeaa nähnytkään. Kyllä se ihan oikein kuitenkin oli. Lähempänä tsekkipilsiä väriltään kuin brown alea. Huono tämä on muutenkin, alkoholittomia on paljon paljon parempiakin.

2.
Oljenkeltainen, sameahko. Liuotinmaista aromia, hedelmää, jotenkin liköörimäistä tuoksua. Kuin hyvin hyvin hentoa chartreusea? Ohut, pehmeähkö silti, aika "teollinen" luonnoton fiilis. PIentä makeutta ja kevyt katkero. En joisi lisää.
Olut: Fortuna Miloslav Bezalkoholowe IPA
Jälkiviisaat: Puolalainen alkoholiton, joka humalien lisäksi maustettu vieläpä teellä. IPAksi kun kutsuu niin menekki on taattu? Olut itsessään on kyllä ihan kelvoton ja IPAksi tätä ei tunnista pirukaan.

3. 
Kultainen, kirkas. Hedelmäkakkua rajusti, aprikoosia, appelsiinia. Liköörimäisyyttä, belgimäistä mausteisuutta myös. Jotenkin "ylibelginen". Epämiellyttävä maku, ätläkän hedelmäinen. Yrttistä humalaa ja karhea katkero jälkimaussa, mutta tasapainoa siltä saralta uupuu. Jos alkoholiton, niin tavallaan jees.
Olut: Birra Antoniana Portello Golden Ale
Jälkiviisaat: No ei ole alkoholiton juu vaan ihan 6,5% (Alkon sivujen mukaan. Valmistajan sivujen ja mm. ratebeerin mukaan 5,2%?). Yrittää liian kovaa olla belgi ja ajaa yli. Tämä on Uniikit löydöt -erikoiserää.

4.
Vaalea kulta, kevyesti samea. Voimakas jenkkihumala, greippiä, kuusenkerkkää. Kirkkaasti erän paras tähän mennessä. Ohut runko. Ihan mukava siitä huolimatta, mallasta ei kyllä nimeksikään, mitä nyt ihan pientä keksisyyttä. Kiva tasapaino, miedohko katkero, hyvät hedelmäiset amerikanhumalat maussa. Oikein miellyttävä.
Olut: Damm Complot IPA
Jälkiviisaat: Espanjalainen perinteinen lager-panimo on lähtenyt IPAilemaan. "Välimeren IPA" nimellä tuntuvat markkinoivan, koska ovat kasvattaneet Nuggettia jossain välimerellä tätä varten. Ja sitten lisänneet 7 (!) muuta perus-ipa-humalaa ja tehneet ihan perus-IPAn. Tämä on Uniikit löydöt -erikoiserää.

5. 
Hieman samea, rusehtavan oranssi, taittaa jopa vähän vihreään? Ruman värinen. Tuoksussa mallasta ja leipäisyyttä ja vihannesta. Virhettä puskee siis. Pyöreän maltainen suussa, ei paljon muuta tulekaan paitsi epämiellyttävää vihanneksisuutta. Pahaa. Ihan totaalifloppi.
Olut: De Heidenbrouwerij BijenBlond
Jälkiviisaat: Hollantilainen hunajalisällä tehty blonde ale. Ei ole kunnossa ja tuskin olisi kovin hyvää vaikka olisikin. En tarjoaisi ihmisille joista välitän.

6.
Ruskea, sameahko. Maltainen tuoksu, tummaa leipää, lempeää pehmeyttä ja taustalta yrttisyyttäkin. Sama meininki jatkuu maussa, mutta sitä vaivaa kevyt runko. Olut kaipaisi tuhtiutta jotta maku toimisi. Maku on myös makea siten, että isommassa määrin voi olla jopa ylilyövä. Sopivalle ruualle, riistalle tms. voi toimiakin.
Olut: Brouwerij 't IJ Natte
Jälkiviisaat: Hollannista tämäkin, dubbeliksi sanovat. Ei tämä huono ollut, mutta tässä se alkoholittomuus-ennakkoluulo näkyy. En usko, että olisin pitänyt niin ohuena muuten.

7. 
Tumman punainen, rusehtava. Kaatoastian pohjalla pyörii tylyjä mustia kimpaleita, melkoiset sakat! Tuoksu on kirsikkaa voimakkaasti. Kriekiähän tämä. Muhkea mehumainen meno tuoksussa, paljon muuta ei pääse läpi kuin kirsikka. Hieman viljaista karheutta taustalla kuitenkin on. Maku on hapan, hyvin hapan. Pistävä happamuus ja perään glögimäistä lähentelevä maku. Kirsikkaa ja neilikkaa ja mausteita. Happamuus sujahtaa nopeasti ja jättää glögimaun suuhun, mutta sekään ei kauan juhli. Kepeä runko. Isoissa määrin tökkisi, siemauksena kiva.
Olut: St. Louis Fond Traditional Kriek Lambic
Jälkiviisaat: Virallisen lambic-alueen ulkopuolella oluitaan tehtailevan Van Honsebrouckin "lambic"-brändi St. Louis on tuttu kaupassa myytävästä surkean imelästä kriekinlitkusta. Tämä "traditional" on selvästi parempi, mutta kovin yksioikoinen on johonkin kunnon kriekiin verrattuna.

8.
Tumman ruskea, lähes musta. Paahteista leipää ensi tuoksulla. Saaristolaislimppua, tietty raikkaus silti mukana. Pehmeä, makea, ohuehko tuoksuun nähden. Maussa ronski limppu jatkuu, loppuu sitten nopeasti ja suuhun jää poltettua sokeria. Liian makeaksi tämä käy, mutta juohan tuota.
Olut: Big Belly Aethelstan Peated Imperial Porter
Jälkiviisaat: Jos dubbelissa teki ennakkoluulot tepposet niin tässä vielä enemmän. En olisi ikipäivänä arvannut tätä 10% imperial porteriksi, jos pöydässä olisi kysytty. Turpeisuus on ilmeisesti ihan tarkoituksella mietoa, mutta sokkona en löytänyt sitä juuri lainkaan tai jos löysin, se hukkui tuohon vahvaan saaristolaislimppuun. Turhan makea tämä kyllä siltikin on. Tämä on myös Uniikit löydöt -erikoiserää.