Alkon erikoiserät, Marraskuu 2019



Alkon erikoiserät taas tulilla. Sokkopruuvi, en tiennyt oluita tai teemaa. Kommentit suht suoraan muistiinpanoista. Teemasta lisää oluiden jälkeen.

1.
Hyvin vaalea, oljen keltainen. Hieman sameutta. Tuoksussa ensikättelyssä tunkkaista hiivaisuutta, pippurista esteriä. Saisonhan tämä on. Raikastui seistyään hetken, muuttuen tuoksultaan valkoviinimäisemmäksi. Suussa pehmeähkö, hedelmäinen, vähän jopa hunajainen saison, jonka tyylille ominainen pippurinen jälkimaku on hitusen tylyhkö katkeroiden kanssa. Ruualle.
Olut: Mikkeller Sundried Saison
Jälkiviisaat: Aika no-nonsense saison, etenkin Mikkellerille.

2. 
Läpinäkymättömän samea, oljenkeltainen. Tuhdisti aromihumalaa, trendimehun puolella mennään. Hedelmiä, jenkkihumalaa, sitruunaa. Pehmeä, ananas-sitrus-sekamehuinen meno. Pieni ylihumaloinnin kitkeryys häiritsee, että olisi kiitettävä. Mutta ihan kiva mehu-ipa. Katkeroakin löytyy.
Olut: Cerevisiam Jungle Juice
Jälkiviisaat: Jälkikäteen yllätti 8,5% vahvuus ja 89 IBUa. Ei missään nimessä tuntunut niin topakalta.

3.
Läpinäkymättömän samea, vielä vaaleampi kuin edellinen. Tuoksussa mennään samoissa tunnelmissa kuin siinäkin. Hitusen vähemmän hedelmää ja enemmän pihkaa ja yrttiä. NEIPA-linjalla tämäkin. Vähän ohuelta tuntuu ja katkerotkin hillityt. Hedelmämehua. Ihan jees.
Olut: To Øl The Boss IPA
Jälkiviisaat: Ensin vuorossa ollut tuhdimpi DIPA sai tämän tuntumaan ehkä kevyemmältä kuin onkaan.

4.
Lähes kirkas, vaalea kulta. Joku mauste tässä on. Ensireaktiona tulee mieleen jokin liharuoka mihin tämä mauste kuuluu, jostain syystä ajattelen muskotinkukkaa. Hetken enemmän tuoksuteltua käy selvemmäksi, joku sitrushedelmähän se on. Ehkä jokin erikoisempi sellainen. Joka tapauksessa dominoi tuoksua röyhkeästi. Täyteläinen, maussakin mauste on päällimmäisenä. Sitrushedelmäistä menoa siis, makeahkoa sellaista. Jokin drinkki tulee mieleen, mutten saa päähäni. Ei juuri muuta sitten olekaan. Aika yksiulotteinen, tökkisi koko pullo juoda.
Olut: Helsinki Brewing Hietsun Aurinko Lemon IPA
Jälkiviisaat: Marraskuu, tuo Hietsun auringon peak season... Erikoinen sitrushedelmä oli sitten ihan pelkkä sitruuna.

5.
Läpinäkymättömän samea. Näyttää nro 3:lta, jos ihan hitusen vaaleampi. Tunkkainen tuoksu, mutta siinä yrttisyyyttä, persikkaista hedelmää. Raikkautta uupuu hitokseen. Suussa voi todeta katkerojen ja rungon olevan varsin upeasti tasapainossa. Ikävä kyllä paljon muuta ei ole sitten mukaan loihdittu. Todella miellyttävä siis suussa, mutta maultaan kovin vaisu. Hento hedelmäisyys pitkällä pihkaisella katkerolla. Jokin IPAhan tämä on, ei ehkä mehulinjaa ole tässä tavoiteltu väristä huolimatta.
Olut: Amager Talents & Legends Brewski
Jälkiviisaat: Lisätiedot kertoo, että Brewskin kanssa tehty "hazy" -versio Amagerin west coast IPAsta. No, sen sorttiselta se vähän tuntuikin. Joko ei ollut mikään tuoreuden huipentuma tai sitten aika paha rimanalitus Amagerilta ja Brewskilta.

6. 
Ruskea, kirkkaahko. Nyt hämmentää kyllä mikä teema tässä on kyseessä... Mallasta on, ruskeaa limppua. Yrttejä taustalla. Pientä diasetyyliä. Kevyttä lakritsaakin, pääasiassa kuitenkin ruskeaa leipää. Vaikutta tuhdihkolta tummalta lagerilta. Leipäinen ruokaolut, ehkä bock tai tukeva tsekkidunkel. Makeahko. Kuulaahko, liukkaahkon lipevä, muhevuutta kaipaisi. Mieto katkero.
Olut: Nils Oscar Scotch Ale
Jälkiviisaat: No on kyllä todella kevyt vahvuisekseen (8,2%) ja todella leipäinen skottialeksi. Tosin saman panimon "brown ale" oli kyllä taannoin niin kaukana ruskeasta, että ehkä Nilsillä on vähän laajat tulkinnat. Joka tapauksessa ihan kiva maltaisen ruskea olut. Skottialen toffeeta ja karamellia jäi kyllä kaipaamaan.

7.
Hyvin tumma meripihka tai punertavan ruskea. Hieman sameuttakin. Tuoksussa ensi imulla pelkkää savua. Kun lasille antaa pari pyöräytystä, tulvahtaa ikävää vihannesta. Ei ole kondiksessa. Vetinen vähän karamellinen, ruskealeipäinen savuolut, jota vaivaa pahasti tuo virhe. Ei juuri katkeroa.
Olut: Fiskarsin Sepän Shavu Lager
Jälkiviisaat: No, olisi voinut olla ihan jees savuolut.


Teema: Pohjoismaiset pienpanimo-oluet.

Nyt sitten. Näiden pitäisi olla erikoiseriä. ERIKOIS. Mitä erikoista on täysin satunnaisessa valikoimassa lähialueen pienpanimoölvejä panimoilta, joita on muutenkin valikoimissa? "Pohjoismaiset pienpanimo-oluet" on vain rehellisesti sanoen laiska ja tylsä teema, etenkin näillä oluilla. Ei näitä niin hankala ole keksiä: Perinteiset Flanderin hapanoluet. Pohjois-Englannin uudet craft-panimot. Itärannikon suklaakakkustoutit. Oregonin klassikot. Pullotetut mild alet. Ranskan biere de gardet. Supervahvat outoudet. Sori nyt Alko, mutta erikoiserät ei voi nojata siihen, että "maahantuojat tarjoaa tällaista ylijäämäkamaa, keksitään niille joku hatara ja lavea teema".

Kommentit

  1. Voi. Koska Alko. Olutolemattoman lokakuun lopun jälkeen tulee mitäänsanomaton marraskuu. Ilman Miljoonasadetta. Jouluoluidenkin haut olivat keväällä sitä luokkaa, että tässä melkein odotuksen intoonsa pakahtuu loppuvuoden annin edessä.

    VastaaPoista
  2. En aina jaksa Alkoa mollata, mutta viime aikoina niiden uutuudet ovat taas olleet mielestäni keskimääräistä väsyneempiä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.