Alkon erikoiserät - Joulukuu 2019

Tuttu juttu. Erikoiserien pruuvi, täyssokkona. Neljä olutta tässä erikoiserässä.

1.
Jotenkin ruman värinen. Hivenen samea kultainen, taittaa vähän jopa vihreään? Tuoksussa paljon humalaa, pihkaa, karamelliakin taustalta. Polttoöljyä. Vähän tunkkainen, hieman umamista lihaliemisyyttä. Kevyt ja pehmeä, miedot hiilihapot. Jotenkin uloitteeton, yksioikoinen. Maltainen pienellä hedelmän makeudella ja ok katkerolla. Sitrusta jälkimaussa. Joku IPA kai tämä on, erittäin keskiverto monellakin tavalla.
Olut: Beer Hunters Mufloni Loral Brut
Jälkiviisaat: Kas, brut IPA, universumin tympein oluttyyli. Enkä pitänyt. Kuinka yllättävää.


2.
Vaalean keltainen, hyvin samea. Ihan hirvittävän paljon sitruunaa ja kakkumaista menoa. Tuoksuu sitruunakuivakakulta tai jaffakeksiltä. Liekö joku Omnipollon kakkuolut-viritelmä? Ohut, makeahko, hedelmäinen sitruunakakkumaisuus jatkuu maussa. Laktoosia. Hyvin kepeä, vaikuttaa erittäin miedolta. Kokonaisfiilis on jotenkin esanssinen meno ohuen pohjan päällä. Ehkä sopivan jälkiruuan kanssa, mutta itsenään riittää maistiainen. Kikkailua.
Olut: Lervig Orange Velvet IPA
Jälkiviisaat: No ei ollut Omnipollo, mutta sillä linjalla. Mango, lime ja vanilja -maustettu "pirtelö"-IPA eli laktoosilla jatkettu. Voltteja yllättävät 5,5%. Tuntui paljon kevyemmältä.


3. 
Tumman punaruskea, lähes musta. Suklaata, kahvia, alkoholia, mausteita tuoksussa. Jotain jopa nenässä polttelevaa? Tynnyrimäistä menoa on. Joku outo viinatynnyri ehkä. Gini tai grappa? Punaviinimäinen alkufiilis maussa, sitten nousee kompleksi paahteisuus ja mausteisuus yhdistelmänä, joka ottaa monia muotoija. Kääntyy alkoholiin ja lopussa pullahtaa erikoinen liköörikonvehtimainen suklaisuus. Sorin ginitynnyröity Vinum Secalea tulee mieleen jostain syystä vaikka tämä onkin stoutimpi. Jännä on ja kompleksi. Vähän liiankin jännä ehkä. Kaipaisi vähintään sen verran säilytystä, että tylyhkö alkoholisuus pyöristyisi.
Olut: Sori Blind Harlequin XO Cognag BA
Jälkiviisaat: Ohoh, Sori ja tynnyröinti sokkona oikein. 11,2% "imperial oatmeal stout". On moneksi tästä, mutta suoraan sanoen tynnyröimätön kiinnostaisi enemmän.

4.
Tumman ruskea. Hyvin lakritsinen tuoksu, jopa salmiakkinen. Se dominoikin sitten aika röyhkeästi. Täyteläinen, vahvaa kamaa tämäkin on, varmaan kaksinumeroiset prosentit. Hivenen karamellista paahteista taustamausta pääsee esiin, mutta erikoinen mausteinen alkoholin ja lakritsan sekoitus on taas pinnalla ja jatkuu loppuun asti. Melassia, paahdetta ja lakritsia. Joku irtokarkki tulee mieleen. Oikein kiva miniannoksena ja sopivalle jälkkärille varmasti tämäkin mainio. Koko pulloa ei jaksaisi. Tuhti ja makea, huulet jäävät tahmeaksi.
Olut: Lervig Toasted Maple Stout.
Jälkiviisaat: No jos äskeinen meni oikeaan suuntaan, niin tämä ei niinkään. 12% imperial stout, mutta maustettu vaahterasiirapilla, vaniljalla ja laktoosilla. Sitä laktoosia en löytänyt ja noh, mielestäni vaahterasiirapissa on sellainen hieman lakritsinen fiilis. Voi olla, että olen yksin sen tunteen kanssa. :)


Arvio teemasta: Muuten voisi epäillä jotain mausteista jälkiruokaolut -teemaa, mutta ensimmäinen ei sovi kyllä siihen lainkaan.
Teema: Uniikit löydöt
Jälkiviisaat: No niin sitten. Teema on taas siis nimetty niin, että siihen voi lykätä ihan mitä tahansa sattuu löytymään tarjolle. Huoh.