No niin. Hallitus ilmoitti, että ravintolat olisi laitettava kiinni. Enpä uskonut tuollaistakaan lausetta koskaan kirjoittavani ihan faktana. Joka tapauksessa asiakkaana se tarkoittaa sitä, että viimeistään nyt (toivottavasti jo aiemmin) baaririennot on hoidettava jonkinlaisilla korvikkeilla. Etätyövälineillä onkin järjestetty jo paljon etätastingeja ja kahvihetkiä ja kaveriporukan illanistujaista ympäri maan, jotta ekstrovertimmät pysyvät järjissään sosiaalisen etäännyttämisen keskellä.
Mutta entäs me introvertimmät baarissa kävijät sitten? Itse tykkään käydä juomassa baarissa muutaman usein ihan keskenäni. Tykkään taustalla olevasta puheensorinasta ja rauhallisessa pöydässä baarin pöhinän seurailusta ja omiin ajatuksiin vajoamisesta. Voipa siinä joskus kirjoitellakin sanan tai toisen.
Päätin yrittää kokeilla tätä etänä.
--
Astun pubiin sisään kuuden maita illalla. Aika hiljaista on. Vain yksi asiakas lisäkseni, sekin näyttää tutulta. Näkyy olevan avovaimoni. Moikkaan. Moikkaa takaisin. En viitsi kysyä käykö se täällä usein, taitaa olla kantis.
Pubissa on isompi tila tiskillä ja pienempi sivuhuone. Lisäksi asiakkailta ainakin tullessani suljettu tila. Siellä näkyy olevan parisänky, outoa. Kummallisia sisustusratkaisuja muutenkin. Esim. pienemmässä tilassa on työpöytä. Isossa tilassa on televisio päällä kantiksen ratoksi.
Menen tiskille tilaamaan. Henkilökuntaa ei näy missään. Pinnistelen hetken ja eteerinen baarimikko hahmottuu sieluni silmiin. Sillä on liivit ja vähän nolo pikkuinen parta. Ei paljon hymyile. Ei kai tässä maailmantilanteessa ketään hymyilytä. Käymme mielikuvituskeskusteluun.
"Ottaisin oluen."
"Minkäslaista?"
"Mitä teillä olis caskissa?"
"Voi saatana, tää on joku olutwänkkeri" kuulen kyypparin ajatukset. Ukko mulkoilee minua halveksuvasti.
"Ei oo hanoja" se sanoo lopulta.
"No ihan perushanastakin..."
"Ei oo hanoja."
"Täh? Öö. Onko pullossa jotain?"
"Kylmässä on pari tölkkiä, lämpimässä on vaikka mitä."
"No mitä siellä kylmässä olis?"
"Kato ite jääkaapista, nörtti. Täällä on itsepalvelu. Laseja on tuolla vitriinissä."
Baarimikko haihtuu ilmaan. Olipas tylyä palvelua. Noh, itsepalvelukin välttää, etenkin kun hinnoista ei puhuttu mitään. Jääkaapista löydän Mallaskosken IPAn. Sepä käy hyvin. Vitriinistä kahvatuoppi ja pienemmän huoneen rauhaan. Huoneen mukavan nojatuolin on varannut pienikokoinen asiakas. Nukahtanut. Katsotaankohan täällä yhtään missä kunnossa asiakas on kun sille vielä tarjoillaan? Yhtäkkiä tilaan laskeutuu näkymättömien asiakkaiden rauhallinen puheensorina.
Merkintöjä olueni äärellä:
Kiitän:
Moitin:
Joo, ei jatkoon, mutta kaipa täällä muutaman nauttii jos ei parempaakaan ole.
---
PS: Vakavammin puhuen. Koronteeni iskee pahasti koko talouteen, mutta sekä ravintola- että pienpanimoala ovat ehkä pahimmin kärsivien joukossa. Yritä muistaa tukea mahdollisuuksiesi mukaan itsellesi tärkeitä. Terveys on toki tärkeintä, mutta monen ihmisen leipä on kiinni näistä hommista.
Netissä on myös adressi etämyynnin sallimiseksi pienpanimoille. Nettiadressit nyt ovat aina vähän huutoa tyhjyyteen, mutta kansalaisaloitekin tässä tilanteessa on liian hidasta äänenpitoa. On täysin päätöntä, että pystyn tilaamaan kotiovelle olutta ulkomailta, mutta en kilometrin päästä panimokaupasta. Lisäksi virallinen kehotus on pysyä kaupoistakin kaukana muuten kuin olennaisten osalta, niin paikan päältä hakemisestakin tulee syyllinen olo. Ei tämä ihan reilulta vaikuta.
Mutta entäs me introvertimmät baarissa kävijät sitten? Itse tykkään käydä juomassa baarissa muutaman usein ihan keskenäni. Tykkään taustalla olevasta puheensorinasta ja rauhallisessa pöydässä baarin pöhinän seurailusta ja omiin ajatuksiin vajoamisesta. Voipa siinä joskus kirjoitellakin sanan tai toisen.
Päätin yrittää kokeilla tätä etänä.
--
Astun pubiin sisään kuuden maita illalla. Aika hiljaista on. Vain yksi asiakas lisäkseni, sekin näyttää tutulta. Näkyy olevan avovaimoni. Moikkaan. Moikkaa takaisin. En viitsi kysyä käykö se täällä usein, taitaa olla kantis.
Pubissa on isompi tila tiskillä ja pienempi sivuhuone. Lisäksi asiakkailta ainakin tullessani suljettu tila. Siellä näkyy olevan parisänky, outoa. Kummallisia sisustusratkaisuja muutenkin. Esim. pienemmässä tilassa on työpöytä. Isossa tilassa on televisio päällä kantiksen ratoksi.
Menen tiskille tilaamaan. Henkilökuntaa ei näy missään. Pinnistelen hetken ja eteerinen baarimikko hahmottuu sieluni silmiin. Sillä on liivit ja vähän nolo pikkuinen parta. Ei paljon hymyile. Ei kai tässä maailmantilanteessa ketään hymyilytä. Käymme mielikuvituskeskusteluun.
"Ottaisin oluen."
"Minkäslaista?"
"Mitä teillä olis caskissa?"
"Voi saatana, tää on joku olutwänkkeri" kuulen kyypparin ajatukset. Ukko mulkoilee minua halveksuvasti.
"Ei oo hanoja" se sanoo lopulta.
"No ihan perushanastakin..."
"Ei oo hanoja."
"Täh? Öö. Onko pullossa jotain?"
"Kylmässä on pari tölkkiä, lämpimässä on vaikka mitä."
"No mitä siellä kylmässä olis?"
"Kato ite jääkaapista, nörtti. Täällä on itsepalvelu. Laseja on tuolla vitriinissä."
Baarimikko haihtuu ilmaan. Olipas tylyä palvelua. Noh, itsepalvelukin välttää, etenkin kun hinnoista ei puhuttu mitään. Jääkaapista löydän Mallaskosken IPAn. Sepä käy hyvin. Vitriinistä kahvatuoppi ja pienemmän huoneen rauhaan. Huoneen mukavan nojatuolin on varannut pienikokoinen asiakas. Nukahtanut. Katsotaankohan täällä yhtään missä kunnossa asiakas on kun sille vielä tarjoillaan? Yhtäkkiä tilaan laskeutuu näkymättömien asiakkaiden rauhallinen puheensorina.
Muija koisaa keskellä baaria, eikä kukaan tee mitään. |
Merkintöjä olueni äärellä:
- Toimistotuoli on vähän outoa kalustusta baariksi. Kai tää menee.
- Pienikokoinen asiakas herää ja lähtee nojatuolista. Vanhana baarikyttänä vien sen heti.
- Näkymätön asiakaskunta tuntuisi olevan Irlannista. Kiva fiilis siitä. Tässähän melkein rauhoittuu hyvänkin pubin tavoin.
- Pienikokoinen asiakas tulee pian takaisin. Tiskillä ei ilmeisesti tarjoiltu enää. Se ei arvosta istumapaikkavalintaani, kyylää alta kulmain ja poistuu taas.
- Helevetin hyvä wifi täällä!
- Pubin kirjahyllyssä on paljon olutkirjoja! Ikävä kyllä olen lukenut ne kaikki.
- Pienikokoinen asiakas tuli taas pyörimään tilaan ärtyneenä ja menee pieneen hiekalla täytettyyn koppiin, joka on jostain syystä hilattu pubiin. Mikä lie pallomeri.
- Löhöän huolella. Olut on hyvää. Röyhtäisen. Paitani alta taitaa näkyä vatsaa. Ketään ei tunnu häiritsevän. Lunkia sakkia täällä.
- Se paskansi sinne koppiin! Hirveä dunkkis. Kai tuo nyt kohta jo heitetään ulos. Ihan helvetin vastuutonta toimintaa.
- Piti mennä itsekin vessaan. Unisex, modernia sillai. Ei mitään muistutuksia käsien pesusta, näinä aikoina jumalauta. Tosin vessassa oli myös suihku ja pesukone, joten tarvittaessa voi puhdistautua paremmin kuin keskivertobaarissa.
Kiitän:
- Rennohkoa tunnelmaa
- Tilaa, jonottomuutta
Moitin:
- Surkeaa asiakaspalvelua
- Ammattitaidotonta oluen tarjoilua
- Hanojen puutetta
- Melko kehnoa olutvalikoimaa
- Yleistä vastuuttomuutta
Joo, ei jatkoon, mutta kaipa täällä muutaman nauttii jos ei parempaakaan ole.
---
PS: Vakavammin puhuen. Koronteeni iskee pahasti koko talouteen, mutta sekä ravintola- että pienpanimoala ovat ehkä pahimmin kärsivien joukossa. Yritä muistaa tukea mahdollisuuksiesi mukaan itsellesi tärkeitä. Terveys on toki tärkeintä, mutta monen ihmisen leipä on kiinni näistä hommista.
- Osta pakollisilla kauppareissuillasi myös kotimaista pienpanimo-olutta.
- Käy (turvallisuus huomioiden) panimokaupassa. Monelle panimolle se on tällä hetkellä tärkein tulon lähde. Suomen panimoista löytyy lista ja kartta esim. täältä Kaikilla panimoilla ei kauppaa ole, mutta isolla osalla on.
- Ainakin Bryggerillä ja CoolHeadilla on noutonettikauppa, josta ostokset voi tehdä etukäteen noudettaviksi niin ettei tarvitse hiimailla kaupassa miettimässä. Varmaan monella muullakin vastaava optio löytyy.
- Tarkasta somesta tai kysy sähköisesti myykö lempibaarisi lahjakortteja. Helsingissä ainakin Pien, Sori ja Pikkulintu ovat lahjakortteja kauppailleet. Varmasti moni muukin.
Netissä on myös adressi etämyynnin sallimiseksi pienpanimoille. Nettiadressit nyt ovat aina vähän huutoa tyhjyyteen, mutta kansalaisaloitekin tässä tilanteessa on liian hidasta äänenpitoa. On täysin päätöntä, että pystyn tilaamaan kotiovelle olutta ulkomailta, mutta en kilometrin päästä panimokaupasta. Lisäksi virallinen kehotus on pysyä kaupoistakin kaukana muuten kuin olennaisten osalta, niin paikan päältä hakemisestakin tulee syyllinen olo. Ei tämä ihan reilulta vaikuta.
Nerokas teksti. Varsinkin alku nauratti. Tätä samaa pubilarppaamista on tullu parina iltana myös ite harrastettua kotioloissa, mutta enpä tajunnut upeaa blogivinkkeliä. Hattu päästä, taas kerran!
VastaaPoista