Olvi on viime vuodet lanseeraannut erikoisemmat oluensa yllätyssuosion saaneen Olvi IPAn brändityylillä. Tänä keväänä on lähdetty uudelle reitille. Panimon nykyinen panimomestari Silja Hylkinen kun on toisen polven panimomestari, niin tätä on hyödynnetty sitten brändäyksessä ja keksitty "Daring Daughter"-niminen olutsarja. Sarja keskittyy tiedotteen mukaan "suodattamattomiin kuivahumaloituihin lagereihin". Lisäksi annetaan ymmärtää, että hommassa halutaan pelata nimenomaan eri hiivoilla.
Oluita on ensilanseerauksessa kaksi, Brut Lager ja Tropical Lager, molemmat juuri kaupparajaan 5,5% tehty. Tykkään tästä brändin ilmeestä pirusti. Värikkäät tölkit ja sarjakuvamainen lentävien humalankäpyjen ympäröimä naisen pää henkii klassista sarjakuvafiilistä. Yoko Tsunoa tai jotain. Mutta testataanpa oluet.
Daring Daughter Brut Lager
Olvi, Suomi
5,5%
Vaalea Lager / IPL
Brut IPA oli juuri sen aikaa trendikäs tovi sitten, että valistunut harrastaja oppi "brut"-etuliitteen tarkoittavan yleensä velttoa, tasapainotonta ja vetistä olutta, joille paras loppusijoituspaikka olisi jossain Olkiluodon Onkalossa ydinjätteen seassa. Kyseessä on Brut IPAn yhteydessä tietyn entsyymin avulla erityisen kuivaksi käytetty olut, jossa ei ole käytännössä lainkaan jäännössokereita. Sitä en tiedä onko tässä ollut samainen entsyymi käytössä vai onko kuivuus saavutettu ilman apuja.
Lageriin brut-idea onkin vähän tervetulleempi kuin IPAan. Pilsit ja muut ovat melko kuivia jo ihan normaalistikin ja Japanissa Asahin johdolla "super dry" lager on ollut juttu jo monta kymmentä vuotta. Näitä "brut lagereita" on joitakin nähty ja nykymenoon tietysti kuuluu, että tuote on raskaasti jenkkihumaloitu.
Olvi mainitsee saatteessaan sen edustavan uutta oluttyyliä Suomessa. En tiedä menisinkö tätä ihan omaksi tyyliksi kutsumaan, mutta ne nyt on rajanvetoasioita ne. Ja toisaalta onhan tuota Asahia saanut, vaikka sitä ei brutiksi ole kutsuttukaan. Päiväys tölkissä on 29/10/20
Hyvin vaalea, taittaa jopa hieman vihreään, aavistuksen samea. Selkeä sitrushumala, havujakin on. Kuusenkerkkäisyyttä. Vähän märkää rättiä.
Erittäin helposti kulauteltava vähemmän yllättäen. Silti, tässä on näin kuivaksi olueksi hitunen runkoakin. Ohut olut toki, mutta ei sellainen epätoivoisesti viagraa kaipavaa veltto vetinen lötkö mikä brut ipojen perusolomuoto on tuntunut olevan.
Puhdas maultaan. Selvästi jenkkihumalan greippiä ja havuakin mausteeksi. Mallasta mausta saa vähän etsiä, mutta on sitä pieni henkäys siellä taustalla. Katkerolukema on vaivaiset 25 IBUa, mutta näin kevyellä rungolla sekin on siinä ja rajalla onko se liikaa. Mitään jälkitunnelmointia ei juurikaan ole, mitä nyt havuisen katkeron leijailua. Kuiva olut häviää johonkin ylempiin dimensioihin yhtä nopeasti kuin tulikin.
Kyllähän tätä juo. Hellebisse. Humalointi ei vain oikein saa minkäänlaista vastakaikua oluessa ja katkerot tuntuvat välillä jopa hieman liiallisilta. Lisäksi se tuoksussa oleva pieni tiskirätti ei erityisemmin kutsu toiselle. Ihan hyvää, mutta mielummin ottaisin jotain muuta.
Daring Daughter Tropical Lager
Olvi, Suomi
5,5%
Vaalea Lager / IPL
Jotain muuta voisi olla vaikkapa saman sarjan toinen uutuus, Tropical Lager. Eli sellaisilla humalilla maustettu, joista irtoaa trooppista hedelmää. Pääsyyllinen on itselleni vähemmän tuttu Sabro. Sitä tukemassa perinteisemmät jenkkilajikkeet Amarillo ja Chinook. Päiväys 05/11/20.
Tummemman oranssi kuin siskonsa, mutta muuten aika saman näköinen tuote. Tuoksussa odotetusti trooppista hedelmää, havuakin, jopa pientä lakritsimaista sävyä taustalla.
Pyöreän pehmeä, etenkin brutin jälkeen suorastaan rungokas. Voimallisesti hedelmäinen, jopa mehuinen trooppisuus maussa. Nousevasta raikkaasta hedelmästä kohti ylikypsää mangoa tai muuta sellaista. Sokkona voisi olla työn ja tuskan takana tunnistaa lageriksi, jossa hiivasta ei juuri hedelmiä tule. Vaikka hiiva on kuulemma uusi, niin tuntuisi oudolta, että lagerissa on hiivasta hedelmäisyyttä. Toisaalta mistä näitä nykyään tietää. Oletettavasti kuitenkin pääasiassa humaloinnista hedelmät vaikka ei tämä nyt mitään NEIPA-tason mehua toki ole. Mehuisaa silti. Katkeron takapotkuakin on ja se sopivasti tasapainottaa lopun kypsää hedelmää.
Tämä on vallan hyvä. Olisivat Iisalmessa nimenneet Hazy Lageriksi ja tökänneet vähän lisäsameutta sekaan, niin tämähän möisi HazyBro-porukalle helppona dokausoluena kuin häkä. Hinnasta riippuen, ehdottomasti omalle maitokaupan harkintalistalle tämä sujahtaa, kunhan on tuoretta.
Nämä vierekkäin maistellen voi myös näppärästi ihmetellä oluen rungon vaikutusta katkeruuden kokemukseen. Tropicalissa on 32 IBUa ja Brutissa 25, mutta jälkimmäisessä katkeron pisto on silti paljon ronskimpi.
Oluita on ensilanseerauksessa kaksi, Brut Lager ja Tropical Lager, molemmat juuri kaupparajaan 5,5% tehty. Tykkään tästä brändin ilmeestä pirusti. Värikkäät tölkit ja sarjakuvamainen lentävien humalankäpyjen ympäröimä naisen pää henkii klassista sarjakuvafiilistä. Yoko Tsunoa tai jotain. Mutta testataanpa oluet.
Daring Daughter Brut Lager
Olvi, Suomi
5,5%
Vaalea Lager / IPL
Brut IPA oli juuri sen aikaa trendikäs tovi sitten, että valistunut harrastaja oppi "brut"-etuliitteen tarkoittavan yleensä velttoa, tasapainotonta ja vetistä olutta, joille paras loppusijoituspaikka olisi jossain Olkiluodon Onkalossa ydinjätteen seassa. Kyseessä on Brut IPAn yhteydessä tietyn entsyymin avulla erityisen kuivaksi käytetty olut, jossa ei ole käytännössä lainkaan jäännössokereita. Sitä en tiedä onko tässä ollut samainen entsyymi käytössä vai onko kuivuus saavutettu ilman apuja.
Lageriin brut-idea onkin vähän tervetulleempi kuin IPAan. Pilsit ja muut ovat melko kuivia jo ihan normaalistikin ja Japanissa Asahin johdolla "super dry" lager on ollut juttu jo monta kymmentä vuotta. Näitä "brut lagereita" on joitakin nähty ja nykymenoon tietysti kuuluu, että tuote on raskaasti jenkkihumaloitu.
Olvi mainitsee saatteessaan sen edustavan uutta oluttyyliä Suomessa. En tiedä menisinkö tätä ihan omaksi tyyliksi kutsumaan, mutta ne nyt on rajanvetoasioita ne. Ja toisaalta onhan tuota Asahia saanut, vaikka sitä ei brutiksi ole kutsuttukaan. Päiväys tölkissä on 29/10/20
Hyvin vaalea, taittaa jopa hieman vihreään, aavistuksen samea. Selkeä sitrushumala, havujakin on. Kuusenkerkkäisyyttä. Vähän märkää rättiä.
Erittäin helposti kulauteltava vähemmän yllättäen. Silti, tässä on näin kuivaksi olueksi hitunen runkoakin. Ohut olut toki, mutta ei sellainen epätoivoisesti viagraa kaipavaa veltto vetinen lötkö mikä brut ipojen perusolomuoto on tuntunut olevan.
Puhdas maultaan. Selvästi jenkkihumalan greippiä ja havuakin mausteeksi. Mallasta mausta saa vähän etsiä, mutta on sitä pieni henkäys siellä taustalla. Katkerolukema on vaivaiset 25 IBUa, mutta näin kevyellä rungolla sekin on siinä ja rajalla onko se liikaa. Mitään jälkitunnelmointia ei juurikaan ole, mitä nyt havuisen katkeron leijailua. Kuiva olut häviää johonkin ylempiin dimensioihin yhtä nopeasti kuin tulikin.
Kyllähän tätä juo. Hellebisse. Humalointi ei vain oikein saa minkäänlaista vastakaikua oluessa ja katkerot tuntuvat välillä jopa hieman liiallisilta. Lisäksi se tuoksussa oleva pieni tiskirätti ei erityisemmin kutsu toiselle. Ihan hyvää, mutta mielummin ottaisin jotain muuta.
Daring Daughter Tropical Lager
Olvi, Suomi
5,5%
Vaalea Lager / IPL
Jotain muuta voisi olla vaikkapa saman sarjan toinen uutuus, Tropical Lager. Eli sellaisilla humalilla maustettu, joista irtoaa trooppista hedelmää. Pääsyyllinen on itselleni vähemmän tuttu Sabro. Sitä tukemassa perinteisemmät jenkkilajikkeet Amarillo ja Chinook. Päiväys 05/11/20.
Tummemman oranssi kuin siskonsa, mutta muuten aika saman näköinen tuote. Tuoksussa odotetusti trooppista hedelmää, havuakin, jopa pientä lakritsimaista sävyä taustalla.
Pyöreän pehmeä, etenkin brutin jälkeen suorastaan rungokas. Voimallisesti hedelmäinen, jopa mehuinen trooppisuus maussa. Nousevasta raikkaasta hedelmästä kohti ylikypsää mangoa tai muuta sellaista. Sokkona voisi olla työn ja tuskan takana tunnistaa lageriksi, jossa hiivasta ei juuri hedelmiä tule. Vaikka hiiva on kuulemma uusi, niin tuntuisi oudolta, että lagerissa on hiivasta hedelmäisyyttä. Toisaalta mistä näitä nykyään tietää. Oletettavasti kuitenkin pääasiassa humaloinnista hedelmät vaikka ei tämä nyt mitään NEIPA-tason mehua toki ole. Mehuisaa silti. Katkeron takapotkuakin on ja se sopivasti tasapainottaa lopun kypsää hedelmää.
Tämä on vallan hyvä. Olisivat Iisalmessa nimenneet Hazy Lageriksi ja tökänneet vähän lisäsameutta sekaan, niin tämähän möisi HazyBro-porukalle helppona dokausoluena kuin häkä. Hinnasta riippuen, ehdottomasti omalle maitokaupan harkintalistalle tämä sujahtaa, kunhan on tuoretta.
Nämä vierekkäin maistellen voi myös näppärästi ihmetellä oluen rungon vaikutusta katkeruuden kokemukseen. Tropicalissa on 32 IBUa ja Brutissa 25, mutta jälkimmäisessä katkeron pisto on silti paljon ronskimpi.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.